Kristillinen suhde kansalaiseen

Joulun aikaan ja odotukseen on kuulunut joulukalenteri, lapsena se tuotti aamuisin jännitystä, kun sai avata luukun, jossa oli jouluaiheinen kuva. Toki perinne on säilynyt tähän päivään, televisiossa on ollut aiheeseen liittyvää ohjelmaa erityisesti lapsille, mutta nykyisin myös aikuisille. Yllätykseksekseni huomasin kaupassa olevan joulukalentereita, joissa suklaamakeis- kalentereitten lisäksi oli tarjontaan tullut aikuisille tarkoitettuja maku kalentereita; olut päivässä saattaa tuottaa hupia, myös teekalentereita oli esillä, tarjolla on myös kosmetiikka-tuote kalentereita jne.  

Itse olen tyytynyt perinteiseen joulukalenteriin, SPR lähettää säännöllisesti kauniin perinteisen joulukalenterin, Kirkko- ja kaupunki lähetti oman joulukalenterin, joka oli kuvitukseltaan hieman modernimpi, mutta sisällöltään yllättävän puhutteleva ja jopa koskettava; 1-luukku: "Hoosianna! joskus harmaa arki vaatii vain hieman juhlaa ja poniajeluja"

4-luukku "Kel onni on, sen jakakoon".  10 luukku:"Sytytä kynttilä. Anna rauhan leimahaa vihan sijasta." 12 luukku;"Kulutusjuhla kuluttaa, joulu kutsuu iloon" . 13. luukku:"Pimeydestä tarvitsee tietää tämän verran; se ei koskaan ole voittanut valoa". 20 luukku:"Joulun ihme; Viisaat miehet kysyvät suuntaa", Luukku 21:"Kun ei tiedä, mitä ja ketä uskoa, voi uskoa Jumalaan." Tässä oli muutama esimerkki, huomasin, että kun puolison kanssa ei ollut juuri sillä hetkellä  puhuttavaa, niin näistä virisi keskustelu ja ajattelu. 

Aikamme on pahuutta täynnä, kun seuraa sotauutisia ja myös kotimaan uutisia, joissa kerrotaan lapsiin kohdistuvasta julmasta kohtelusta meidän hyvinvointiyhteiskunnassa oikeusvaltiossa, ne tarinat, jotka oikeuslaitos käsittelee, ovat niin julmia ja kohteena muutaman vuoden ikäisiä lapsia. Näin ikääntyneinä omia tuttuja ja julkisuuden henkilöitä kuolee ja loukkaantuu yllättäen pahasti. Itsellä kuitenkin asiat on hyvin, rauha ympärillä ja perheen jäseniä olemassa, joista kuulee some viestittelyssä tai puhelimitse. Sää Suomessa on ollut upea talvinen ja sitä ennen hieno kesä ja syksy. Talouskin tässä iässä sujuu, ei ole sellaisia huolia kuin nuorempana. Siis paljon on hyviä asioita arjen keskellä. Se arki on juuri sitä elämää ja juhlat katkaisevat sen kuten nyt jouluun liittyvät toisille kiireet toisille mukavat touhut.  Täällä Suomessa on mahdollisuus useimmilla hyvään elämään, kunhan vain ne hyvät hetket tunnistaisi siinä arjessa eikä vain loppumetreillä  muistellen. 

Joulu on iloa läheisten ja tuttujen kesken, usein pieni teko tuo paljon, joulukortit tutuilta ja antaminen on se suuri asia, kun antaa niin osaa iloita ja nauttia saamisista.

Meille kristityille  kansakunnille uskonnon sanoma on antanut mahdollisuuksia ja demokratian sisällön,  se on tuonut kansakunnille vaurautta, pitäisi myös antaa ja jakaa heille, joilla sitä ei ole lainkaan. On vain vaikeata aina tietää, mikä on oikeaa antamista aivan kuten vanhempien haaste lasten kasvatuksessa, antaminen on usein tiukkana olemista ja sääntöjen ylläpitämistä, jotta johdonmukainen lasta kunnioittava kasvatus tuottaisi vastuullisen kansalaisen. Rahalla ja tavaroilla läsnäolon korvaaminen ei kasvata, vaikka se toki tuo iloa monille, kun sen antaa ja saa oikeaan aikaan.

Lämmintä  joulun odotusta ja iloa tulevaan.

Arja Kolehmainen 21.12.2023