Kuinka ratkaista kriisejä; pakolaiset, terveydenhoito

Tänään oli mielenkiintoinen uutinen Britanniasta;  "Britannian parlamentin alahuone äänesti Ruonda-lain puolesta. Lakipaketti sallisi Britanniaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden lähettämisen Ruandaan odottamaan päätöstä turvapaikasta. Myönteisen päätöksen jälkeen he saisivat jäädä Ruandaan." kertoi Yle uutiset

Suomessa olemme sulkeneet itäisen rajan turvapaikanhakijoiden välineellistämisen vuoksi, vuonna 2015 Suomeen saapui itärajan kautta tuhansia turvapaikanhakijoita yllättäen aiheuttaen suuren resurssipulan pakolaisvastaanotossa. Nyt tähän ongelmaan liittyy myös Venäjän sodankäynti ja siihen liittyvät uhkatekijät Suomelle, kun tuntematon määrä rajanylittäjiä olisi tulossa.

EU:n eteläisissä maissa on jo kauan kärvistelty massiivisten pakolaisvirtojen vastaanottamisessa, samoin Saksa on joutunut vastaanottamaan valtavia määriä maahanmuuttajia, vaikka Saksa tunnetusti on vastaanottanut paljon maahanmuuttajia alkaa raja tulla vastaan, kun vihervasemmistohallitus joutuu selviytymään suurista ongelmista kuten energian kanssa,  pitkään suunniteltu ja rakennettu kaasuputki juuri valmistautumisvaiheessa  joutui suljetuksi ja sitten sabotoinnin kohteeksi Venäjän Ukrainaan kohdistuvassa hyökkäyssodan tiimellyksessä, tekijöitä ei olla vielä tunnistettu.  Saksan energiapolitiikka joutui muutenkin tiukoille, kun aiemmin oli päätetty luopua kokonaan ydinvoimasta, ainut pelastus on ollut maan hyvät ruskohiilivarannot ja niiden hyödyntäminen energiakriisin käsissä.

Nyt kun Britannia ja muu Eurooppa pyrkii ratkomaan politiikkaansa loputtomia siirtolaisvirtoja vastaan, tuli mieleen kuinka Ranska asiaan suhtautuu ja todella, kun siellä oli presidentinvaalikamppanja,  juuri maahanmuuttopolitiikka oli esillä  kuten Marine Le Pen'in johtaman oikeistopuolueen vaaliteemassa. Ranskassa kuten muissakin läntisissä maissa kustannuspaineet ovat kovat ja demokratian lupaamat sosiaaliset tuet vaativat entistä enemmän verotuloista ja tulot taas ovat pudonneet edellisten vuosien kriisien vuoksi ja nyt sotateollisuus vaatii oman veronsa Ukrainan puolustamisessa. 

Tarkistin Ranskan tilannetta,  niin siellä todella käytiin kovaakin vastarintaa vastavalitun Macronin toimenpiteitä maahanmuuton hillitsemiseksi. Löysin asiaan liittyvää uutisointia jo vuodelta 2019, jossa Yle kertoi kuinka Ranska kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa - Pariisin epäviralliset pakolaisleirit määrä tyhjentää vuoden loppuun mennessä.

"Jatkossa turvapaikkahakemuksien käsittelyä nopeutetaan ja juuri maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden oikeutta terveydenhoitoon rajoitetaan." Silloinen Ranskan pääministeri Eduard Philippe kertoi merkittävistä kiristyksistä Ranskassa, otettiin kiintiöt työperäiselle maahanmuutolle. 

Mielenkiintoinen esitys tuli terveysministeri Agnes Buzyn puolesta, hän kertoi, että jatkossa aikuiset turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan kolme kuukautta, ennenkuin he pääsevät     ei-kiireelliseen hoitoon maan julkisen terveydenhuollon piiriin. Tälläinen uutinen vuonna 2019 en tiedä kuinka asia tällä hetkellä 2024 on.

Suomessa toteutettiin viime vaalikauden lopussa terveydenhoito ja sosiaalitoimen uudistus ja STM sivut esittävät asian näin: "Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023.

Hyvinvointialueita on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Uudenmaan maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan. "

Suomen terveydenhoito julkisella puolella on ollut kriisissä jo pidemmän aikaa, ikääntyvä väestö ja pula henkilöstöstä sekä ongelmat taloudessa ovat vain pahentaneet tilannetta ja nyt alkaneet hyvinvointi-alueet kärsivät miinusmerkkisistä budjeteista. Helsingissäkin monilla alueilla jonot ovat kuukausien mittaisia ei-kiirreellisissä tapauksissa, perusterveydenhoito on on ollut yksityisen puolen vastaanottojen varassa. 

Kun puhutaan laillisesta ja laittomasta maahanmuutosta ja heidän integroimisessa yhteiskuntaan, on otettava huomioon se, että tämän hetken sosiaali- ja terveystoimi ei vielä kykene hoitamaan kantaväestöä tyydyttävästi, siksi on hyvin tärkeä miettiä, kuinka vastaanotamme pakolaiset, erityisesti siirtolaiset, jotka hakevat parempaa toimeentuloa ja ovat usein ihmissalakuljettajien uhria, jotka vievät heidän ja heidän sukulaistensa säästöt. 

Vastuu heistä on meillä kaikilla, laiton maahanmuutto rasittaa hyvinvointijärjestelmää ja aiheuttaa rikollisuutta erityisesti nuoriso- jengirikollisuutta, kun riittävää koulutusta ja kykyä selviytyä uudessa maassa ei omata. Olisi mietittävä keinoja auttaa siirtolaisia heidän omissa maissa, kehitettävä mekanismeja ja poistettava turhat kuvitelmat helposta elämästä merten tuolla puolen. 

Toki mahdollisuuksia on ratkaista tämän päivän haasteita sosiaali- ja terveyspuolella. Siitä esimerkkinä digitaalisia ratkaisuja esittävä yritys.

"Terveydenhuolto on kriisissä työvoimapulan ja ikääntyvän väestön takia. Automaatio ja tekoäly tarjoavat ratkaisuja, mutta perusta on laitettava kuntoon ennen kuin niistä on hyötyä.

Terveydenhuollossa on menossa suuri muutos. Työvoimapula on globaali kriisi, ja Suomessa sote-uudistus on aiheuttanut muutoksia toimintatapoihin.

”Suomessa terveydenhuolto on hätää kärsimässä. Meillä on alan työvoimapulan lisäksi ikääntyvä väestö, joka kuormittaa terveydenhuoltoa merkittävästi”, kertooVille Väärälä, Fujitsu Finlandin terveydenhuollon toimialajohtaja.

”Huoltosuhde muuttuu väestön ikääntyessä ja diagnostiikka kehittyy aimo harppauksin, mikä johtaa siihen, että hoidettavaa tulee olemaan enemmän kuin nykyisillä toimintamalleilla ja resursseilla voidaan hoitaa.”

”Meidän täytyy siirtyä yhä enemmän sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn. Nyt pitää keskittyä siihen, miten saadaan pidettyä ihmiset poissa sairaaloista. Diabetes, ylipaino ja liikkumattomuus ovat isoja riskitekijöitä, joihin täytyy puuttua nykyistä aiemmin”, kertoo Väärälä. Seulonta, etähoito, seuranta ja erilaiset opastavat sovellukset ovat esimerkkejä siitä, miten tilannetta voidaan parantaa ennakoivasti ja terveydenhuoltoa vähemmän kuormittavasti.

Helpotusta terveydenhuollon tilanteeseen on haettu digitaalisuudesta, mutta pikaista ja kaiken kattavaa ratkaisua se ei tarjoa.

”Digitaaliset palvelut eivät itsessään tuo säästöä tai ratkaise rakenteellisia ongelmia kuten hoitajapulaa”, kertoo Väärälä. ”Niiden kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä, ja monia asioita terveydenhuollossa voidaan myös tehostaa automaation avulla.”

Digitalisaation avulla ihmisiä voidaan ohjata ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään. Tuomalla hoito- ja seurantapalveluita osaksi ihmisten arkea saamme heidät mukaan muutokseen. Hyvä esimerkki onnistuneesta digisovelluksesta on raskausajan diabeteksen seurantaan kehitetty mobiilisovellus, josta on erittäin positiivisia kokemuksia." kertoi Kauppalehti ja Fujitsu  6.7.2023

Arja Kolehmainen 18.1.2024 Helsinki