Valta ja sen käyttäminen ja keiden tai minkä hyväksi

Joskus haikaa lapsuuden satumaailmaan, jossa oli selkeä vallanjako: kuningas ja kuningatar ja heitä avustava hovi ja sotilaat -  saduissa yleensä ritarit. Kansa oli enimmäkseen tavallista, aika josta sadut kertoivat oli sellaista, jolloin lukutaito oli harvojen oikeus tai mahdollisuus, mutta silloinkin oli vallanjako-ongelmia, kyse oli rahasta ja sen suomasta vallasta. Aateliset ja kuninkaalliset keräsivät varat veroina ja sotasaaliina. Vallassa pysyi hän tai he, jotka osasivat keinot hallita ja vallita.

Tuohon keskiaikaiseen maailmaan kuului oikeassa maailmassa aikanaan Euroopassa myös  kirkko ja paavi, instituutio, joka käytti valtaa usein yli valtioiden. Nykyisin valta on muuttunut demokratian myötä, se on hajautunut ja valtaa käyttävät myös tahot, joilla ei aina ole vastuuta kuten media ja nykyisin lisäksi sosiaalinen media, näillä tahoilla on tarve  tuoda esiin omia näkemyksiä elämän erilaisista ilmiöistä.  Medialla on kuitenkin olennainen tehtävä tiedottaa se mitä tapahtuu vallankäytössä ja sen takana, jota ei aina näy, tehtävä on haasteellinen ja vaikea erityisesti demokratiassa ja nykyaikaisessa monimutkaisessa maailmassa. Ei lainkaan ihme, että nuorisoa ja tavallista kansalaista ahdistaa, kun ei välttämättä tiedä kenellä aina on vastuu ja kuinka suojautua ja kehittyä pitämään itsestään huolta.

Yritin itse löytää kuka on vastuullinen johtaja tai vallankäyttäjä Suomessa.

Ainakin on yksi selkeä vallankäyttäjä Suomessa ja se on Suomen kansa. Suomi on tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle eli meille kaikille, kertoo Eduskunnan nettisivut. Suomalaiset valitsevat vaaleissa eduskunnan, joka päättää maan asioista, se säätää kaikki lait ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunta myös hyväksyy Suomea sitovat tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja se vaikuttaa Euroopan unionin toimintaan, kun Suomi on jäsenmaa.

Äänestämällä jokaisella  suomalaisella on mahdollisuus  vaikuttaa yhteisiin asioihin. Eduskuntavaalit ovat välittömät, suhteelliset ja salaiset. 

Toinen tärkeä tehtävä eduskunnalla on budjettivallan käyttäminen, se käyttää budjettivaltaansa käsittelemällä valtion talousarvion. Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti, se varmistaa, että hallituksen toiminnalla on eduskunnan enemmistön tuki ja oikeudelisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus. Eduskunnalla on myös vahva rooli Euroopan unionin päätöksenteossa verrattuna moneen muuhun unionin jäsenmaahan.

Eduskunnan tärkein tehtävä on siis säätää lakeja, mutta käytännössä valtaosa eduskunnan päätöksistä perustuu hallituksen esityksiin, jotka käsitellään ensin valiokunnissa ennen päätöstä. Valiokunta valmistelee mietinnön, jonka jälkeen esitys palaa eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn ja laki hyväksytään tai hylätään lopullisesti täysistunnon toisessa käsittelyssä. Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentille vahvistettavaksi, hänen on vahvistettava laki kolmen kuukauden kuluessa, jollei presidentti sitä tee, palautuu laki takaisin eduskunnan käsiteltäväksi.

Näkyvämpi vallankäyttäjä on valtioneuvosto, sillä tarkoitetaan pääministerin ja ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä eli Suomen hallitusta. Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta, hän johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja on laksisääteisten mininsterivaliokuntien puheenjohtaja. Valtioneuvostossa on  12 ministeriötä, tällä hetkellä 19  ministeriä ja kukin vastaa toimialallaan valtionevostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Ministeriön korkeimpana virkamiehenä toimii kansliapäällikkö, joka johtaa ja valvoo ministeriön toimintaa. Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä, toimiala ilmenee yleensä ministeriön nimestä kuten ulkoministeriö, oikeusministeriö jne.

Suomen johtamiseen osallistuu myös tasavallan presidentti, jonka tehtävistä ja toimivallasta säädetän perustuslaissa, lisäksi presidentti hoitaa hänelle lainsäädännössä eriksen määritellyt tehtävät: Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta, tehtäviään hoitaessa presidentti toimii yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentillä on siis lukuisia tehtäviä edellämainituiden lisäksi.

Lisäksi tuomiovaltaa käyttää oikeuslaitos vallan kolmijako-opin mukaisesti; Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano, lainsäädäntö ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Se on vaikuttanut useimpiin nykyaikaisiin valtiosääntöihin. Opin on kehittänyt ranskalainen Montesquieu.

Valtaan liittyy myös  Suomessa raha, jota valvoo Suomen Pankki, joka on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Suomen perustuslain mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa. Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki, samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron käyttöä. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat  rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto kertoo Suomenpankki.fi sivut.

Minusta edellämainitut seikat kertovat, että ulospäin vallankäyttö näyttää hyvältä ja demokraattiselta, se on hajautettu ja vallankäyttöä valvotaan ja lopullinen vallankäyttäjä on siis Suomen kansa. Mutta silti välillä tuntuu, että onko kaikki silti riittävää, maailma muuttuu ja kehittyy, vaatimukset kansalaisille kovenevat ja haasteet demokraattisessa maailmassa ovat valtaisat johtuen suuresta tiedon määrästä, vallasta ja voimasta, jota käytetään monimutkaisessa ja vaikeasti hahmotettavassa maailmassa. Suomi on pieni maa ja yksi nuorimmista Euroopassa, olemme vasta oppimassa itsenäistä vallankäyttöä, kun vertaa Pohjoismaihin naapureihin Ruotsiin ja Tanskaan, jotka ovat entisiä suurvaltoja, useilla Euroopan mailla on pitkä jopa tuhatvuotisia historiallista aikaa takana.

Kun meitä suomalaisia on vähän ja maamme siis aika pieni, on vaatimukset meidän johtajille siksi suuret, onhan heidän kyettävä toimimaan vuorovaikutuksessa niin Euroopan unionissa kuin globaalisti. Minusta johtotehtäviin vaadittavat seikat ovat myös tarkistettava ja esimerkiksi pääministerin tehtävään vaatimukset pitäisi olla pitkä kokemus ja erityisesti aikaisempi ministerikokemus tai vähintäänkin pitkäaikainen kokemus kansainvälisistä tehtävistä. Minusta eduskunta voisi miettiä, millaisia vähimmäisvaatimuksia eri valtioneuvoston tehtäviin vaaditaan. Löysin Sitran sivuilta esityksen hyvän johtajan ominaisuuksista:

Siellä kerrotaan 11 hyvän johtajan ominaisuutta, perinteiset hyvätkään johtamiskäytännöt eivät tunnu toimivan enää entistä monimutkaisemmassa maailmassa, artikkelissa kysyttiin neuvoja 29 asiantuntijalta millaista johtamista tarvitaan edellämainitussa monimutkaisessa maailmassa?

 Kyky käsitellä perustavanlaatuisia vaikeita ongelmia onnistuneesti on välttämätöntä ihmiskunnan hyvinvoinnille pitkälle aikavälillä ja myös ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta. Kirjoittajan mukaan nykyisin käytetyt poliittiset ja strategiset keinot ovat usein tehottomia ja instituutiomme ja johtajamme heikosti valmistautuneita näihin haasteisiin. Mitä siis tulisi muuttaa organisaatioiden, hallitusten ja yritysten johtamistavoissa, jotta näihin ongelmiin olisi mahdollista tarttua?

Sitra kokosi Leadership under Complexity - työpajaan kompleksisuuden asiantuntijoita kokoamaan ja etsimään yhdessä uusia toimivampia johtamiskäytäntöjä ja alla joitain:

Hyvä johtaja

1. Kuuntele aktiivisesti, 

2. Mahdollistaa riskien ottamisen ja uusien ratkaisujen kokeilemisen

3. Huomioi konteksin määrittelemällä ja muotoilemalla vaikeita ongelmia uudelleen sitä mukaan kun ymmärrys lisääntyy 

4. Työskentelee yhteistyössä organisaatioiden ja ryhmittymien rajojen yli ongelmien voittamiseksi

5. Toimii monitieteisesti ja asettaa johtamisessa prosessitaidot erityisosaamisen edelle.

6. Kehittää kulttuurisensitiivisyyttä hyödyntämällä sellaisten ihmisten taitoja, jotka ovat asuneet useissa eri maissa tai työskennelleet sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa.

7. Ei tee johtopäätöksiä hätiköidysti vaan tekee ratkaisut harkitusti tietoon perustuen.

8. Puolustaa oikeudenmukaisuuden periaatetta ja on niiden suhteen täsmällinen ja läpinäkyvä.

9. Kykenee suodattamaan epävarmuutta 

10. Luottaa yhteisöihin, kykenee delegoimaan ja hyväksyy itsenäisesti organisoituvat tiimit.

11. Kyseenalaistaa ja haastaa sääntöjä eikä anna niiden kehittyä joustamattomiksi kaavamaisuuksiksi.

Minusta suurin haaste tälle kaikelle on resurssien rajallisuus, maapallo on jatkuvasti muuttuva ja ylikuormittuva, valtioiden varat rajallisia, vaikka ovatkin tänä päivänä "rikkaita". Rahaa on liikkeellä enemmän kuin koskaan ja silti sitä tarvitaan vielä enemmän ja valtiot velkaantuvat jopa hallitsemattomasti erityisesti kehitysmaat, mutta myös nykyiset kehittyneet maat. Minusta pitäisi keskittyä siihen, kuinka saada rajalliset resurssit riittämään ja vähentämään ns. poliittista jakamista. Pitäisi valmistua kriiseihin, katastrofeihin ja kyetä tehokkaasti auttamaan myös muita.

Suomessa on hyviä johtajia paljon, onhan meillä lukuisia kansainvälisiä yrityksiä ja niitä johtavat osaavat henkilöt, samoin instituutioihin yleensä valitaan huolella johtajat, ongelma on politiikka, vaaleissa valitaan vain tietylle ajalle ja vallassa ollaan vain hetki, silloin valituille on tärkeää saada oma poliittinen agenda mahdollisimman hyvin läpi ja tietysti oma poliittinen urakin on tärkeä saada näkyväksi, erityisesti jos on vielä nuori. Poliittiset päämäärät ovat usein keskenään ristiriidassa ja aiheuttavat jännitteitä. Toki politiikan tarkoitus on parantaa äänestäjien olosuhteita, mutta keinot kuitenkin saattavat toimia yhteisiä etuja vastaan ja eivät ylläpidä tarkoituksellisesti vakautta.  Minusta voisi kehittää toimintatapoja, joilla valtaa tasataan siten, että taataan jatkuva  rajallisten resurssien käyttö mahdollisimman hyvin valtion ja ihmisen kehityksen hyväksi. Yritysten toimintaa valvotaan lainsäädännön kautta, sijoittajat pitävät huolen omastaan ja yrityksen talous toimii niillä automaattisesti valvojana ja valtaa rajaavana tekijänä. Toiminta on oltava kannattavaa ja samalla laillista.

Arja Kolehmainen 17.9.2021 Helsinki

Lähteet: Valtioneuvosto.fi, Eduskunta.fi,  Suomen Pankki.fi, Sitra, Heli Nissinen, Wikipedia