Platonin luolavertaus

Platon 427-347 eaa oli antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista. Hän oli Sokrateen kuuluisin oppilas ja Aristoteleen opettaja.

Kansanvalta historiansa alusta ja myös tieteen perustana

Demokratia tulee kreikkalaisista sanoista demos(kansa) ja kratein(hallita). Demokratiana tarkoitetaan valtiollisen elämän järjestystä, jossa valta lähtee kansasta ja jossa se määrää ylimmästä valtiovallasta. Demokratiaa pidetään käsitteenä, josta on lukuisia tulkintoja, koska se on jatkuvan muutoksen ja kehityksen alaisena, se kuitenkin korostaa yksilön vapautta ja tasa-arvoisuutta sekä vaatii jokaiselle samoja vaikutusmahdollisuuksia yhteisten asioiden hoitoon. Demokratia voi olla joko suoraa tai edustuksellista; Suomessa siis valitsemme edustajamme parlamenttiin mutta presidentin vaali on suoraa kansavaltaa edustava, kun jokainen äänestää henkilöstä, joka sitä virkaa hallinnoi.

Demokratian historia on yhtä vaikuttava kuin se on tänä päivänä,  kun demokratiaan osallistuu monia tahoja ja kansalaisia ja kansoja, saattaa siitä tulla jopa spektaakkeli, jossa ei aina ole selvää voittajaa. Historiallinen tausta johtaa antiikin Kreikkaan, jossa kaupunkivaltiot toteuttivat sitä eri muodoissa eri aikoina eri alueilla. Demokratia ennen ajanlaskun alkua toteutui kolmena polisten (kaupunkivaltion) muotona; tyrannian, oligarkian ja demokratiana, jolloin useimmiten vapaat miehet eri yhteiskuntaluokista osallistuivat kaupunkivaltion hallintoon.

Kreikkalainen ylimystö tai oikeammin älymystö filosofit eivät aina suhtautuneet demokratiaan myönteisesti, kun kaikki saivat osallistua ,mutta tietämys vaihteli, niin aikansa populistit saattoivat äänestää yksinvallan tyrannian puolesta. Aikansa filosofit, jotka opettivat uusia asioita ja painottivat osaamista, uusien ideoiden oppimista, saattoivat aiheuttaa vastakkain asettelua nuorison ja konservatiivisesti ajattelevien kanssa. Kuten aina - uusien asioiden opettajia syytettiin nuorison turmelimisesta ja rappiosta; näin kävi Sokrateellekin, joka sai kuoleman tuomion aikana, jolloin Ateenassa oli vallinnut  demokratia, hänen oikeudenkäyntinsä aikana Ateena oli hävinnyt Peloponnealaissodan Spartalle, joka  palautti  30 oligarkin tyrannihallinnon. Ateenalaiset pitivät sodan häviötä jumalten vihana ja kostona ja syyttivät siitä Sokratesta nuorten opettamista epäilemään vanhempiaan ja kyseenalaistamaan vanhoja arvoja, lisäksi Sokrateella oli sattumalta  läheiset suhteet tyrannian johtoon ja hänen näkemyksensä siitä, että asiantuntijoiden pitäisi johtaa valtiota nähtiin tukevan oligarkiaa demokratiaa vastaan. Aikansa aristokraatit johtajat kuuntelivat mielellään Sokrateen kaltaista filosofia.

Sokrates (470-399 eaa) kreikkalainen filosofi ja länsimaisen ajattelijan yksi merkittävimmistä hahmoista, länsimaisen filosofian isä.  Hän ei itse kirjoittanut mitään, mutta hänen kuuluisin oppilas Platon toi kirjallisessa tuotannossaan hänen ajatuksensa jälkipolville. Sokrates suoritti 20 vuotiaana 2-vuotisen asepalvelun, mutta osallistui sitten  40-vuotiaana peloponnealaissotaan, hän taisteli hopliittina jalkaväessä, palkittiin urhoollisuudesta ja hän pelasti ystäviensä Alkipiadeen ja Ksenofonin hengen, hän ei huolinnut palkintoa vaan tarjosi sitä ystävälleen. Hän eli askeettista elämää ja ei käyttänyt sotaretkillään jalkineita ja viittaa talvellakaan. Hän oli laajasti tunnettu,  ihailtu, arvostettu ja rakastettu opettaja. Hänellä oli vaimo nimeltään Ksanthippe, paljon on tarinoita siitä, kuinka äkkipikainen ja toraisa vaimo oli, mutta sekin kertoi tasa-arvosta aikana, jolloin naisella ei ollut juridista suojaa ja muita oikeuksia. Sokrates kertoi, että kun oli oppinut elämään Ksanthippen kanssa niin hän tulisi toimeen kenen muun ihmisen kanssa tahansa, samoin kuin jotkut hevosmiehet suosivat äksyjä hevosia, sillä opittuaan tulemaan toimeen sellaisen kanssa, niin tulee toimeen kaikkien hevosien kanssa. Sokrates kuoli 71 vuotiaana kuoleman tuomitun myrkkymaljan juotuaan, hän ei suostunut pakenemaan, vaikka useat olivat valmiita järjestämään hänelle apua. Sokrateen tunnettuja lauseita olivat: "hyve on tietoa" ja "tunne itsesi". Hän opetti, että ihmisen ei tarvinnut tietää muuta kuin sen, mikä oli oikein ja sen sai selville esittämällä kriittisesti kysymyksiä, dialogia oli hänen opetusmetodinsa. Itsensä tutkistelun kautta voi löytää oikean tiedon ja sitä kautta oikean elämän. Sokrates osoitti oppinsa ennen kaikkea nuorisolle ja sitä Ateenan tuomioistuin piti vaarallisena, hänen ajatteluaan leimaa leppymätön totuuden etsintä ja moraalinen lahjomattomuus.

Antiikin Kreikan demokratiaa edeltävinä aikoina vallitsi mykeneläinen pronssikautinen kulttuuri 1750-1050 eaa, kulttuuri sai nimensä Mykenen kaupungista, sen loivat alueelle saapuneet indoeurooppalaiset kreikkalaiset heimot minolaisen kulttuurin vaikutteiden pohjalta. Korkeakulttuuri tuhoutui vähitellen 1200 eaa katovuosiin, vieraiden heimojen hyökkäyksiin ja keskinäisiin vihanpitoihin. Akhaialaiset (aioliailaiset) olivat jo levittäytyneet Egeanmeren saarille ja sotaretkille kauemmaksikin, Troijan sota ajoittuu näihin vuosisatoihin. Troijan sotaa pidetään todellisena, tärkein lähde on  Homeroksen runoelma Ilias ja Odysseia, joka kertoo kuningas Odysseian kymmenen vuoden harharetkistä sodan jälkeen. Sota sijoittuu siis Kreikan pronssikaudelle mykeneläisen kauden lopulle. Doorialaisten vaellusta seuranneiden vuosisatojen jälkeen kulttuurin taso laski ja samaan aikaan syntyi uudenlaisia taloudellisia ja valtiollisia muodostelmia. Kreikkalaiset eivät osanneet luoda yhteinäistä valtiota vaan syntyi itsenäisesti toimivien heimojen yhdyskuntia. Vähitellen syntyi kuitenkin saarilla ja Vähässä-Aasiassa tyypillinen kreikkalainen taloudellinen ja hallinnollinen koko-naisuus, polis kaupunkivaltio.  Kun polis oli pieni, mahdollisti se kansalaisten aktiivisen osallistumisen yhteisiin asioihin, kaupunkivaltion kansalaisuus oli valitun joukon etuoikeus, niiden hallitusjärjestelmät vaihtelivat nopeasti. Alkuaikoina kuningas kutsui aatelismiehiä ja talonpoikia pohtimaan yhteisiä asioita. Monarkian päätyttyä kaupunkivaltioita johdettiin aristokraattisesti ylimysvaltaisesti tai oligarkkisesti harvainvaltaisesti. Seuraava vaihe demokratin toteutumista kohti mentäessä oli monissa paikoissa laittomasti anastettu yksinvaltias eli tyrannia. Tyrannit pääsivät valtaan useimmiten alimpien yhteiskuntaluokkien tuella. Siirtolaisuus laajeni ja kaikki kreikkalaiset heimot tällöin olivat taipuvaisia siirtolaisuuteen Odysseia n. 700 eaa kertoo tuon ajan kreikkalaisten pitkistä matkoista. Siirtolaiset perustivat kaupunkeja kuten Ranskaan Marseille, joonialainen Vähän-Aasian Miletos oli tärkeä tytärkaupunkeja perustanut emäkaupunki. Siirtokuntien välityksellä kreikkalainen kulttuuri levisi laajalti, talous kehittyi vilkkaan kaupanteon seurauksena ja se pakotti yhteiskunnan myös muutoksiin lisäten orjakauppaa.

Samaan aikaan kreikkalainen kaupunkivaltio Sparta muinaisen Spartan pääkaupunki Lakonian maakunnassa Eurotasjoen laaksossa Peloponnesoksella kehittyi päinvastaiseen suuntaan hallinnollisesti, ylimysvaltainen järjestelmä, ankara kasvatus ja sotilaallinen kuri olivat merkityksellisiä. Homeros kertoi, että Sparta oli tarukuningas Menelaoksen hallituspaikka.  Troijan sodan syy sai mytologian mukaan alkunsa siitä kun Ateenassa vietettiin  Thessalian kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetin häitä.Häissä oli myös Paris, joka oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan kuninkaan Priamoksen ja tämän vaimon Hekaben poika Odysseian ja Kreikan kansalliseepoksen Iliaaksen mukaan. Pariksen äiti Hekabe  näki unen liekehtivästä soihdusta juuri ennen pojan syntymää, jota tulkittiin oraakkelin toimesta siten, että syntyvä lapsi tulisi olemaan kotimaansa tuhoksi ja neuvoi heitä tappamaan hänet, sitä eivät kuitenkaan vanhemmat kyenneet tekemään vaan antoivat hänet paimenten päällikkö Agellaoksen tapettavaksi, hänkään ei kyennyt sitä tekemään vaan vei lapsen vuorelle ja viiden päivän jälkeen löysi pojan elossa ja Agellaos päätti ottaa hänet itselleen, lapsi sai nimekseen Paris.

Hääpari Thessalia ja Theti  oli jättänyt kutsumatta juhliin eripuraisuuden jumalattaren Eriksen, ja tästä suuttunut jumalatar heitti hääsaliin oman häälahjansa: kultaisen omenan, johon oli kirjoitettu Kauneimmalle. Troijan prinssi Paris joutui ratkaisemaan, kuka olisi tämä kaunein, jolle omena on tarkoitettu (niin kutsuttu Pariksen tuomio). Zeuksen puoliso Hera, sodan jumalatar Pallas Athene ja rakkauden jumalatar Afrodite ajattelivat itseään kauneimmaksi ja lupasivat Parikselle maailman valtakuntaa, mainetta ja kunniaa ja Afrodite lupasi maailman kauneimman naisen rakkauden. Paris valitsi rakkauden ja valitsi siis Afroditen kauneimmaksi jumalattareksi, siitä suuttuneena Hera ja Athene lupasivat kostaa. Tarinan mukaan Menelaoksella oli kaunis puoliso nimeltään Helena, jota pidettiin maailman kauneimpana ja kun Afrodite oli luvannut Parikselle hänet, matkusti Paris Spartaan tapaamaan Heleniä, he rakastuivat ja Paris ryösti Helenan ja palasi Troijaan. Siitä Menelaos suuttui, kokosi sotajoukon Troijaa vastaan hakeakseen vaimonsa takaisin, sotajoukkoon kuului 1186 laivaa ja 142000 miestä. Sota kesti vuosia ilman loppua ja lopulta Odysseus keksi juonen rakentaa puinen iso hevonen, jonne mahtui joukko sotilaita piiloon. Hevonen vietiin lähelle kaupungin portteja ja Odysseian joukot uskottelivat, että luovuttaisivat ja lähtivät pois. Iloiset troijalaiset juhlivat sodan päätöstä ja veivät sisään ihmetellen puisen hevosen, yön saapuessa joukot tulivat hevosesta ja tappoivat vartijat,  päästivät ulkopuolelta joukot sisään, juhlimisesta väsyneet troijalaiset olivat helposti lyötävissä ja lähes kaikki tapettiin.   Menelaos voitti siis Troijan sodan vei Helenan mukanaan takaisin Spartaan. Odysseia lähti paluumatkalle, joka kesti kymmenen vuotta, koska suututti merenjumala Poseidonin, kun kehui voitosta vain itseään. 

Peloponnealaissota  431-404 eaa käytiin Ateenan ja Spartan liittouman välillä, kyseessä oli myös ideologinen sota demokraattien ja yksinvallan välillä, Sparta kehittyi sulkeutuneeksi sotilasvaltioksi, joka ei ollut tekemisessä muiden kanssa ja kauppa- ja kulttuurisuhteet jäivät kehittymättä. Persialaisotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut; peloponnealaissota oli pitkä ja julma kumpikin osapuoli syyllistyi julmuuksiin. Sotaa pidettiin siihen aikaan pahimpana kuin koskaan oli ollut ja oli Kreikan historian käännekohta, siihen osallistui lähes kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot ja sodan aikana kuoli suunnaton määrä ihmisiä. Yhtenä sodan syynä pidettiin Ateenan mielivaltaista käyttäytymistä Spartan liittolaisia vastaan ja Sparta pelkäsi Ateenan kasvavaa valtaa persialaissotien jälkeen.

Solon  (n.638 eaa – 558 eaa) oli kuuluisa ateenalainen valtiomies ja lainsäätäjä. Diogenes Laertios  lukee hänet myös filosofien joukkoon. Hän oli Thaleksen aikalainen ja tuttava, ja myös hänet lasketaan ns. Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.(Wikipedia) Solon loi Ateenaan sellaisen valtiollisen järjestelmän n. 600 eaa jossa kukin yhteiskuntaluokka sai suorittamiaan palveluksiaan vastaan vastaavan määrän oikeuksia, tavoiteltuun demokratiaan ei vielä Ateenassa päästy, väliin tuli tyrannia mutta kun Kleisthenes 508-507 täydensi Solonin lainsäädäntötyötä Ateenan valtiollinen järjestelmä muuttui entistä demokraattisemmaksi ja vanha aatelisvaltainen yhteiskunta murtui, silti orjat jäivät ulkopuolelle päätännässä. 

Arkaaisella kaudella alkoi jo kreikkalaisen filosofian ja tieteen nousu, klassinen kausi alkoi 500- 338 eaa persialaissodilla. Ateenan ja Kreikan kulttuurin loistokausi seurasi kreikkalaisten voiton tuottaman itsetunnon myötä, Perikleen johtaman Ateenan valtiollista järjestelmää edelleen kehitettiin demokraattisemmaksi ja Ateenan kukoisti rakennustaiteessa, kirjallisuudessa, filosofiassa ja tieteessä. Kuitenkin Perikleen aikana Peloponnealaissodat alkoivat. Myöhemmin vielä Aleksanteri Suuren (Aleksanteri kolmas) 356-323 eaa aikakautena Kreikasta luotiin maailmanvalta, jossa vallitsi hellenismi, kreikkalaisten ja itämaisten ainesten sekakulttuuri. Myöhemmin roomalaisten vaikutus lisääntyi ja Kreikka oli usein roomalaisten sotien näyttämö ja joutui pysyvästi Rooman valtaan 31 eaa-395 jaa.

Kreikan kultakaudella matematiikka ja fysiikka, tieteet ja taiteet kukoistivat ja loivat pohjan nykytieteelle. Joitain nykyisinkin käytettäviä matemaattisia peruslausekkeita mainitakseni: Thaleen geometrinen lause, jonka mukaan puoliympyrän sisältämä kehäkulma on suora tai jos kolmion yksi sivu on ympyrän halkaisijalla ja yksi kärjistä ympyrän kehällä, on tämä kulma aina suora. Thales osoitti, että ympyrän halkaisija puolittaa sen kahteen yhtäsuureen osaan, tasakylkisen kolmion kantakulmat ovat aina yhtä suuret ja suorien leikatessa syntyvät ristikulmat ovat yhtäsuuret. Thales osoitti myös, että kolmiot, joilla on yksi yhtä suuri sivu ja kaksi yhtä suurta kulmaa tämän sivun vieressä ovat yhtenevät, hän käytti tätä merellä olevien laivojen etäisyyksien mittaamiseen.Thaleen kerrotaan myös mitanneen pyramidien korkeuden niiden varjojen perusteella.

Pythagoras (582- 496), filosofi,tutkija, hänen tunnetuin matemaattinen lause "Suorakulmaisen kolmion hypotenuusan neliön olevan yhtä suuri kuin sen kahden muun sivun neliöiden summa.

Filosofi Leukippos 400 eaa oli atomismin isä, sen mukaan kaikki maailmankaikkeudessa koostui jakamattomista elementeistä, joita kutsuttiin atomeiksi. Demokritos fyysikko (460 eaa-370 eaa) kehitti Leukippoksen kanssa ajatuksen, että kaikki koostui jakamattomista ja ikuisesti muuttumattomista hiukkasista, joita hän kutui atomeiksi. Demokritos myös havaitsi, että Linnunrata koostui  tähtinä näkemistämme valoista taivaalla.

Aristoteles (384 eaa-322 eaa) filosofi ja tiedemies, häntä pidetään länsimaisen tieteen isänä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustajana, hän oli Platonin oppilaana 20 vuotta, opetti Aleksanteri Suurta ja käyttä varovasti vaikutusvaltaansa, joilla sai mahdollisuudet kirjallisuuden hankkimiseen. Aristoteleksen oppeja käytettiin opiskelussa aina 1600 luvulle saakka.

Arkhimedes Syrakusalainen (287 eaa-211 eaa) fyysikko, tähtitieteilijä, matemaatikko, häntä kutsutaan matemaattisen fysiikan isäksi, hän oli tekniikassa ja matematiikassa aikalaisiaan edellä ja menetelmät enteilivät jo differentiaali- ja integraalilaskentaa, joka kuitenkin syntyi vasta 1800 vuotta myöhemmin. Mennessään kylpyyn hän huomasi veden pinnan nousevan, hän ymmärsi, että kehonsa syrjäyttämä veden tilavuus oli sama kuin hänen kehonsa tilavuus ; Arkhimeden laki. Samalla tavalla upottamalla kruunu veteen hän voisi määrittää epäsäännöllien kappaleen tilavuuden ja mitattuaan päähineen massan, hän saisi lopulta tietää tiheyden ja päähineessä valmistuksessa käytetyn materiaalin. Hän oli niin innoissaan keksinnöstä, että ryntäsi kaupungille alastomana suoraan kylvystä huutaen samalla "Heureka" = olen löytänyt sen.

Aristarkhos Samoslainen (310-230 eaa) antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja filosofi, joka ensimmäisenä esitti aurinkokeskeistä aurinkokuntaa, asiasta kirjoitti Arkhimedes teoksessaan "Hiekanjyvien laskija", hänen näkemyksensä jäi Aristoteleen ja Klaudios Ptolemaioksen varjoon, jotka kannattivat maakeskistä maailmankuvaa. 

Matka nykytieteeseen alkoi jo varhaiskeskiajalla, arabien ansiosta paljon tietoa säilyi Antiikin Kreikasta, sillä matematiikka ja  suunnistaminen (merenkulku tähtitaivaan avulla) olivat tärkeitä asioita heille. Silloin heidän uskonto suhtautui myönteisesti tieteeseen, arabien tiedekeskus syntyi 800 luvulla Bagdadiin, jonne syntyi silloinen korkeakoulu "Viisauden talo", heillä oli myös laajat kirjastot nykyisen Espanjan alueella.

Arabialaisista tiedemiestä varmasti yksi tunnetuimmista on Omar Khaijam 1048 - 1131, persialainen runoiija, matemaatikko ja tähtitieteilijä. Omar Khaijam kirjoitti algebran alalta   al-Khwarizmin Algebraa laajemman teoksen, joka sisälsi myös kolmannen asteen yhtälöt. Khaijam antoi toisen asteen yhtälöille sekä aritmeettiset että geometriset ratkaisut, mutta uskoi (virheellisesti), että kolmannen asteen yhtälöitä ei voi todistaa aritmeettisesti, joten hän antoi niille vain geometriset ratkaisut, wikipedian mukaan.

Keskiajalla tähtitiede ja fysiikka kehittyi, kun Kopernikus 1473-1543 julkaisi teoksen aurinkokeskisestä maailmankuvasta vastoin oman aikansa maakeskistä käsitystä, jota erityisesti katolinen kirkko piti tärkeänä tieteen lähtökohtana. Planeettateorian hän julkaisi vuonna 1530, ajatus hänelle oli lähtöisin alun perin antiikin ajalta ja viitteitä siitä löytyi Aristarkhosen ajatuksista, hän oli mukana hankkeessa, jossa syntyi Greogriaaninen kalenteri, tutki myös talous- ja hallintotiedettä.

Galilei Galileo (1564-1642) italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko,  kehitti nykyaikaisen  tieteellisen menetelmän, Aristoteleen metodista, klassisen fysiikan ja tähtitieteen isä, yhdisti kvantitatiiviset kokeet matemaattiseen analysointiin. Hänen isänsä oli luutunsoittaja ja musiikkiteoreetikko, joka oli suorittanut epälineaarista riippuvuutta tutkivan kokeen; viritetyn kielen ja sävelkorkeuden riippuvuus, ajatukset tuttuja jo Pythagoralta, kokonaislukujen suhteeet määrittävät harmonisia skaaloja, nuori Galileo oppi isältään yhteyden matematiikan, fysiikan ja musiikin välillä. Galileo oli ensimmäinen, joka osoitti, että luonnonlait ovat matemaattisia, Galilein kuvaamat kiihtyvyyskokeet toistettiin 1961 hänen raporttinsa mukaisesti ja todettiin niiden tarkkuus, hän kehitti linssikaukoputkea ja rakensi kaukoputken, jonka suurennos oli kolminkertainen, myöhemmin hän pääsi 32 kertaiseen suurennokseen. Galileo löysi 1610 kolme Jupiterin suurinta kuuta; Ion, European ja Kalliston. Hän tulkitsi uudelleen Auringon pilkkuhavainnot, jotka muuttuivat ja olivat ristiriidassa aikansa muuttumattomaan taivaaseen. Galileo raportoi 1609 Kuun vuorista ja kraattereista ja hänen merkittävät saavutuksensa nykymatematiikassa, tähtitieteessä ja fysiikassa, jota hyödynsi myös teknisesti, hän on ollut merkittävin tiedemies nykyisen tieteen kehittymisessä.

Johannes Kepler 1571-1630, saksalainen tähtitieteilijä, ensimmäinen teorettinen astrofyysikko, teki jo lapsena merkittäviä tähtitieteellisiä havaintoja. Hän laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita ja julkaisi teoksen 1609 Astronomia nova, josta tunnetaan Keplerin lait.

Sir Isaac Newton 1642-1726 loi perustan klassiselle fysiikalle, teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687 esitteli painovoima- ja liikelakinsa, jota pidetään tieteellisen vallankumouksen kohokohtana, häntä pidetään modernin optiikan kehittäjänä ja differentiaali ja integraalilaskennen keksijänä mukana myös Gotfried Leibniz. Newton keksi oman version peilikaukoputkesta.

Fysiikan osa-aluen sähkön tutkiminen kehittyi 1800 luvulla ja siinä oli merkittäviä fyysikoita kuten Robert Boylen, Stephen Gray, Benjamin Franklin ja tutkimukset johtivat sähkövirran ja jännitteen keksimiseen, Michael Faraday esitti näkemystä magnetismin ja sähkön yhdistämiseksi ja James Clerk Maxwell esitti 1800 luvulla yhtälön, jossa hän kuvaa sähkö- ja magneettikenttiä sekä niiden vuorovaikutusta, Wilhelm Röntgen löysi röngensäteilyn, josta sai Nobelin fysiikan palkinnon. Max Planck 1900 luvulla keksi tutkimusten pohjalta kuinka säteilyenergia koostuu energiakvanteista, Planckin vakio: kvantin energia saadaan kertomalla säteilyn taajuus yleisellä luonnonvakiolla ja sen avulla julkaistiin tutkimus käyttäen valosähköistä ilmiötä;

Albert Einstein 1879-1955 teoreettinen fyysikko, loi suhteellisuusteorian, jota käytetään nyky astrofysiikan tutkimuksen pohjana; fysiikan teoria erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria 1915, nykyfysiikan keskeinen periaate, luonnonlait ja fysiikan teoria ovat samat kaikissa tilanteissa ja eri tilanteissa pätevät samat lait.  Einstein suppean suhteellisuusteorian tärkein asia on, että hiukkasella on levossakin energia ja sitä kuvaa hänen tunnetuin kaavansa E = mc 2(toiseen potenssiin).  Einstein sai fysiikan Nobelin palkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä, esitti atomien olemassaolon, hän kehitti merkittävästi kvanttimekaniikkaa mutta ei pystynyt yhdistämään niitä luomalla Kaiken teoriaa, jota hän kuolemaansa saakka yritti ja asia on vieläkin kesken. Hänen teoriansa ennusti Mustan aukon, joka onnistuttiin kuvaamaan havainnollisesti 2019. Erityinen suhteellisuusteoria on yksi tarkimmin verifoidusta fysiikan teorioista, siihen liittyvät teoriat ovat nykyisin käytössä mm astro- ja hiukkasfysiikassa ja teorian matematiikka on pitkälle kehitettyä ja selkeätä, jota käytetään opetuksessa Yleinen suhteellisuusteoria on edellisen laajennus ja selittää painovoiman, se julkaistiin 1915, kaikkia sen ilmiöitä ei vielä ole voitu kokeellisesti todistaa ja sen yhdistäminen kvanttimekaniikkaan ei vielä ole onnistunut.

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka toimii atomaarisessa mittakaavassa; toimii usean muun tieteenalan perustana, kuten nanoteknologia,  kvanttikemia,  hiukkasfysiikka, tiiviin aineen fysiikka laskennallinen biologia tai elektroniikka, on yleisemmän kvanttifysiikan osa-alue, johon taas kuuluu esimerkiksi kvanttikenttäteoria, kvanttistatistiikka tai  kvanttigaravitaatio.  Kvanttifysiikka on osoittautunut kaikkien aikojen hedelmällisimmäksi tieteelliseksi teoriaksi, se muodostaa elektroniikan ja nykykemian lähes kaiken nykyteknologian pohjan.

Antiikin Kreikasta on pitkä matka suomalaiseen demokratiaan ja oikeusjärjestelmään ja sekin on alkanut tiensä antiikin demokratiakokeilun jäljessä. Tietoa tämän päivän hallintojärjestelmästä löytyy nettisivuilta https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/suomalainen-yhteiskunta/suomen-hallinto

Demokratia mahdollistaa vapaan ajattelun ja suosii tieteitä, jos vain ympäristö on sitä asiaa tukeva. Minusta nyt tapahtui vastaavaa, kun yksi fyysikko insinööri rakenteli lapsena raketteja ja halusi valmistaa sellaisia aikuisenakin ja raivasi tiensä vaikeasta lapsuudesta vapaaseen maailmaan, jossa hänen osaamistaan tuettiin ja lopulta rahoitettiin ja nyt hänen yrityksensä SpaceX:n rakentamalla Dragon avaruusaluksella maahan palanneet astronautit  muuttavat tätä nykyistä maailmaamme uusiin ajatuksiin ja sfääreihin, Elon Musk on tämän päivän ihmeiden tekijä verrattavissa edellä mainittuihin sankareihin antiikista tähän päivään.

Arja Kolehmainen 03.08.2020 Helsinki

Lähteet: Tietosanakirja Tiedon Värikäs Maailma ja Wikipedia 

SpaceX

LIVE
#CrewDragon #Endeavour #NASALive
SpaceX DM-2: NASA Astronauts Earth from Space seen from Crew Dragon Returns Home

EU:n toimintamalli

Asiasta löytyy selkeä toimintamalli EU:n eri alueistahttps://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies_fi

EU:n virallinen verkkosivu: https://europa.eu/european-union/index_fi