Metsien tutkiminen ja tulosten tulkinnat erilaisia

Forest.fi Metsäalan yhteinen verkkolehti otti kantaa metsäkeskusteluun; alla suoria otteita julkaisusta:

"Euroopan komission Joint Research Centren (JRC) tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä heinäkuussa 2020. Siinä metsien hakkuita arvioitiin satelliittitietojen perusteella. 

JRC tulkitsi, että vuosittain hakattu keskimääräinen metsäpinta-ala Euroopassa olisi kasvanut 49 prosenttia vuosien 2016–2018 aikana verrattuna vuosiin 2011–2015. Samaan aikaan metsistä hakatun puun määrä olisi kasvanut vieläkin enemmän, 69 prosenttia. 

”Määrällisesti suurimmat muutokset olisivat tapahtuneet Ruotsissa ja Suomessa, joissa vuotuinen hakkuupinta-ala olisi kasvanut 36 ja 56 prosenttia”, siteerasivat Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n professori Peter Högberg ja vanhempi ympäristöasiantuntija Jonas Fridman Dagens Nyheter -lehdessä huhtikuussa JRC:n tutkimusta. 

Högberg ja Fridman ovat mukana yhdysvaltalaisen Rockefeller University -yliopiston professorin Iddo K. Wernickin vetämässä tutkijaryhmässä, jonka vastine JRC:n tutkimukseen julkaistiin Nature-lehdessä samalla viikolla Dagens Nyheterin artikkelin kanssa."

Samassa Nature-lehden numerossa JRC:lle vastasi myös EFIn pääjohtajan Marc Palahin vetämä tutkijaryhmä. Sen mukaan JRC:n väittämät ovat seurausta menetelmävirheistä. 

JRC ei ole Palahin ryhmän mukaan osannut tulkita satelliittitietoa oikein. Samaa mieltä on Wernickin ryhmä. "

"Nabuursin mukaan inventointien perusteella lasketut hakkuut ovat kasvaneet Euroopassa kyseessä olevina vuosina vain kuusi prosenttia. 

Kun JRC väitti Ruotsin hakkuualan kasvaneen 36 prosenttia, osoittaa metsien inventointi päinvastoin kahdeksan prosentin laskua. Metsänomistajien päätehakkuuilmoitukset Ruotsin metsähallinnolle vähenivät seitsemän prosenttia. 

Suomessa hakkuuala kasvoi enemmän kuin Ruotsissa, inventointitietojen mukaan 20 prosenttia, kun taas JRC:n mukaan kasvu oli 56 prosenttia. Vuonna 2018 hakkuut olivat kuitenkin puutuotteiden korkean globaalin kysynnän takia poikkeuksellisen suuret. 

JRC:n tutkimukseen valitut seurantajaksot onkin Wernickin ryhmän mukaan valittu harhaanjohtavalla tavalla. Jos mukaan otetaan vuosi 2019, Suomen hakkualojen keskimääräinen kasvu putoaa 13 prosenttiin. "

JRC:n mukaan myös hakkuiden kuutiomäärä olisi Ruotsissa kasvanut 36 prosenttia.

”Kuitenkaan SLU:n ja metsähallinnon mittaukset eivät näyttäneet kasvua, tai jos näyttivät, vain vähäistä, noin kolmen prosentin kasvua”, kirjoittavat Högberg ja Fridman. 

Suomen hakkuiden Wernickin ryhmä arvioi kuutiomäärissä kasvaneen noin kymmenen prosenttia. 

JRC päätteli, että löydetty lisäys hakkuumäärissä johtui puumarkkinoiden kasvusta, johon Euroopan unionin biotalous- ja bioenergiapolitiikka olisi kannustanut. Palahin ryhmään kuuluva Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Lauri Hetemäki toteaa, että päätelmä on perusteeton."

"Palahi ryhmineen korostaa, että JRC:n virheiden vaikutuksilla on maailmanlaajuista merkitystä. Samaa sanovat Högberg ja Fridman. 

Julkaisu kiihdytti keskustelua unionin parlamentissa ja jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa. Ne valmistelivat samaan aikaan unionin metsästrategiaa. 

”Sensaatiomaiset uutiset voimakkaasti kasvaneista hakkuista levisivät nopeasti päättäjien ja median välityksellä. Kun metsätalous oli unionin asialistalla muutenkin, uutinen vaikutti suoraan unionissa käytävään poliittiseen keskusteluun – olihan tuloksen takana kuitenkin unionin oma tutkimuslaitos”, kirjoittavat Högberg ja Fridman. "

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi arvioi Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa, kuinka kestävien investointien osalta sijoittajat haluavat tietää yritysten ilmastovaikutuksista.

Kestävän rahoituksen taksonomian raportointi tulee koskemaan isoja yrityksiä niin pakollisen raportoinnin kuin rahoituksen kautta.

”Vuonna 2022 yritysten on raportoiva vuosikertomuksessa tai kestävän kehityksen raportoinnissaan, että miltä osin heidän toimintansa kuuluu taksonomian piiriin. Vuonna 2023 pitää raportoida, kuinka paljon tästä taksonomian piiriin kuuluvasta on lopulta taksonomiakelpoista”, Niemi sanoo.

”Metsäteollisuuden mielestä delegoitua asetusta ei tulisi hyväksyä, koska se ei ota huomioon metsien erilaisuutta läpi Euroopan ja globaalisti, se ei ota huomioon metsiemme pitkää kiertoaikaa ja tällainen 13 hehtaarin ilmastoanalyysi on aivan liian pienipiirteistä ja yksityiskohtaista sekä mittaustarkkuudeltaan epävarmaa”, Niemi sanoo.

Forest.fi esitti, Euroopan puusto on kasvanut puolella vuoden 1990 jälkeen, vaikka metsäpinta-ala on kasvanut vain 9 %. State of Europe´s Forests 2020 raportin mukaan metsää on 227 miljoonaa hehtaaria, joka tarkoittaa 35 % Euroopan pinta-alasta. Puuston määrä on kasvanut lähes kaikkialla lukuunottamatta läntistä  Keski-Eurooppaa. Suomessa puuston määrä olisi kasvanut 50 % 1970 luvulta lähtien, metsäpinta-alaa Suomesta on 75 %, vaikka se on hieman vähentynyt rakentamisen vuoksi. Suomessa metsät ovat tiheämpiä kuin ennen, mutta puuston määrä hehtaaria kohti vähemmän, kun metsät kasvavat hitaammin pohjoisen sijainnin vuoksi. EU:n tarkoitus on kasvattaa metsäpinta-alaa, joka kuitenkin on haastavaa kilpailevan maankäytön ja rahoituksen vuoksi.

Puuston kasvu ylittää hakkuiden määrän Euroopassa huolimatta hakkuiden määrän kasvusta.

Euroopan maista Saksan metsien puusto kasvoi eniten vuonna 2015. Saksan osuus Euroopan metsien puuston 650 miljoonan kuutiometrin kasvusta oli 100 miljoonaa kuutiometriä. Lähes Saksan lukemiin pääsivät Suomi ja Ruotsi. Nyt lukemat ovat suuremmat.

Eniten puita hakattiin Ruotsissa. Kuitenkin, jos verrataan puuston kasvuun, suhteellisesti eniten hakkasi Belgia, 98,7 prosenttia kasvusta. Toiseksi tehokkain hakkaaja oli Ruotsi, joka hakkasi 93,9 prosenttia kasvusta. Kaikissa muissa maissa osuus oli selvästi alle 90 prosenttia.

Suomessa metsien vuotuinen kasvu on yli kaksinkertaistunut 1950-luvulta alkaen ja on noin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa. Samassa ajassa metsien puuston määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia. Suomen metsäpinta-ala on siis runsaan kymmenen prosenttia Euroopan metsäpinta-alasta, mutta kasvu on 20 prosenttia Forest.fi mukaan.

"Raakapuun hinnalla arvioituna Euroopan suurin hakkaaja vuonna 2015 oli Saksa 4,1 miljardilla eurolla, seuraavina olivat Ruotsi ja Ranska noin 2,8 miljardilla eurolla. Suomessa hakatun raakapuun arvo on pitkään ollut kahden miljardin euron tienoilla vuodessa."

Minulle oli yllättävää, että muuallakin on talousmetsiä kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta metsien omistus on Pohjois-Euroopassa paljon yksityistä. Olisi tärkeää, että EU:n metsää koskevissa  päätöksenteossa olisi myös  mukana asianosaiset niin metsänomistajat, metsäteollisuus ja metsäelinkeinon edustajat, metsät ovat suomalaisille hengityskone, virkistyslähde, identiteetin luoja ja monille elinkeino, siksi yhteisillä päätöksenteoilla on merkitystä tulevaisuuteen ja suomalaisen elämään.

Arja Kolehmainen 20.11.2021 Fuengirola

Lähteet: Forest.fi,  Maaseudun tulevaisuus, Metsä 10.11.2021