Kustannuspaine rakentamisessa ja teollisuudessa

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 2,5 prosenttia. Elokuussa inflaatio oli 2,2 prosenttia. Inflaation nousun aiheutti muun muassa omakotitalojen peruskorjauskustannusten nousu. 

Itse huomaan kuluttajana kaupassa hintojen olevan vielä kohtuullisia, mutta toisin on teollisuudessa ja rakentamisessa Tilastokeskuksen syyskuun luvut olivat:

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat nousivat keskimäärin 19,1 prosenttia vuoden 2020 syyskuusta vuoden 2021 syyskuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat nousivat 17,6 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat nousivat 20,7 prosenttia.  Rakennuskustannukset nousivat vuoden 2021 syyskuussa 9,3 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten kustannukset nousivat 13,2 prosenttia ja työkustannukset 6,1 prosenttia vuodentakaisesta. Palveluiden hinnat nousivat 1,2 prosenttia.

Iltasanomien Taloussanomat 25.7 kertoi omakotirakentajan kustannusnoususta: "Juntunen (omakotirakentaja) arvelee, että heillä korotukset ovat nostaneet taloprojektin hintaa karkeasti arvioiden 20 000–30 000 euroa. Juntunen arvioi oman kokemuksen perusteella, että talotoimitukset kallistuivat noin viisi prosenttia alle puolessa vuodessa." "Jos kysymys kuuluu, onko kovin kustannusnousu jo nähty, veikkaanpa että ei, kun katsoo maailmanmarkkinahintoja – vaikka ne ovatkin vähän tasaantuneet, Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo. Nykyinen buumi on maailmanlaajuinen ilmiö, sillä rakentaminen on huimassa vauhdissa koronapandemian elvytysmiljardien ja -hankkeiden takia. Myös tuotantoketjujen korjaaminen ja pystyttäminen koronapandemian jäljiltä nostaa kysynnän lisäksi hintoja. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi osoittaa, että kesäkuussa esimerkiksi puutavaran hinta oli noussut 32 prosenttia vuodentakaisesta, teräsrakenteiden 16. Kaikkiaan nousua oli neljä prosenttia. Myös kuparin, öljystä valmistetun bitumin ja elementtien, eristeiden ja lvi-tarvikkeiden hinnat olivat nousussa, jopa 20–30 prosenttia.

Suomeen tuotavien öljytuotteiden hinnat jatkoivat nousuaan vuoden toisella neljänneksellä. Tämä vaikutti myös polttonesteiden kuluttajahintojen nousuun. Moottoribensiinin hinta oli kesäkuussa 21 prosenttia ja dieselöljyn 26 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Niiden kohdalla vaikuttivat myös viime vuoden elokuussa voimaan tulleet veronkorotukset. Kevyen polttoöljyn kesäkuun hinta nousi jopa 34 prosenttia vuoden takaisesta.

Kivihiilen tuontihinta on tämän vuoden puolella ollut selvästi korkeammalla kuin viime vuonna. Kesäkuussa veroton hinta oli 21 prosenttia ja valmisteverollinen hinta 12 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Valmisteverollisen hinnan nousuun vaikutti myös veronkorotus vuoden alussa.

Sähkön markkinahintojen nousu näkyi myös sähkön kuluttajahintojen 2–5 prosentin nousuna toisella vuosineljänneksellä verrattuna viime vuoden toisen neljänneksen hintoihin. Teollisuusasiakkaiden kohdalla hintojen muutoksissa oli hajontaa. Pienimmillä kuluttajilla hinnat laskivat vastaavalla ajanjaksolla 3–8 prosenttia, johtuen vuoden alussa tapahtuneesta teollisuuden sähköveron alenemisesta. Suurempien kuluttajien hintoihin muutokset sähköpörssissä heijastuvat selvemmin ja niiden hinnat olivat kesäkuussa 13–19 prosenttia korkeammat kuin viime vuoden kesäkuussa. Kotitalousasiakkaiden sähkön hinnat perustuvat Energiaviraston julkaisemiin toimitusvelvollisuushintoihin, kun taas yritys- ja yhteisöasiakkaiden hinnat perustuvat Tilastokeskuksen sähköenergian hintakyselyyn.

"Päästöoikeuksien markkinahinta: Haitallisia päästöjä tuottavalle tuotannolle (esim. hiili ja kaasu) joudutaan hankkimaan päästöoikeuksia. Päästöoikeuksilla ohjataan energiantuotantoa päästöttömämpään suuntaan. Päästöoikeuksien hinta nostaa hiili- ja kaasuvoiman tuotantokustannuksia. Päästöoikeuksien hinta on jatkanut nousuaan ja siitä on mainittu julkisessa keskustelussakin. Nousu on siis ollut voimakasta viimeiset kaksi vuotta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti päästöttömien tuotantomuotojen jatkuvaan nousuun, jota tällä markkinalla halutaankin." (Kotimaanenergia.fi)

Kuten yllä esitetty, teollisuuden ja rakentamisen kustannukset ovat nousseet huimasti, siihen on ollut lukuisia syitä kuten koronan jälkeisen ajan nopea kysynnän kasvu ja korona-ajan tuotannon lasku.  Kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, hinnat nousevat ja nyt päälle on tullut energian hinnan nousu, Suomessa sähkön hinta on vielä kohtuullinen verrattuna muiden Euroopan maiden hintoihin, mutta Suomi tuo kuitenkin tuotteita, varaosia, komponentteja juuri maista, jossa sähkön hintakin on korkea. Kokonaisinflaatio on vielä kohtuullinen, mutta koko ajan nouseva. Energian hinnan vaikutus kaikkeen tuotteiden hintoihin ja kuluttajan energian käyttöön autoiluun ja lämmitykseen. Siksi pitäisi maltilla katsoa tulevaan EU:n tasolla ja  tehdä rakentavia päätöksiä liittyen energiaan. Tärkeintä on energian saatavuus ja talouden kyky kantaa muutokset. Minusta kymmenien prosenttien hinnankorotukset ovat huolestuttavai.

Arja Kolehmainen 04.11.2021 Helsinki