Luominen ja kehitys maailmassa ovat jatkuva

Ihminen ja luomakunta kehittyvät jatkuvasti, samoin universaali maailmankaikkeus. Tunnettu maailmankaikkeus syntyi n. 13.8 miljardia vuotta sitten ja on siitä jatkuvasti muuttunut ja laajentunut; taivaankappaleita ja galakseja on syntynyt ja syntyy sekä  tuhoutunut ja tuhoutuu. Aurinkokunta ja planeetta Maa alkoivat kehittyä noin 4.6 miljardia vuotta sitten, kun suuri kaasupilvi luhistui ja tiivistyi tähdiksi pölyhiukkasten yhdistyessä muodostui  tähtiä, ja miljoonien vuosien kuluessa planeettoja kuten Maa. Maa on ainoa planeetta, jossa on vettä, Marsissa sitä on ainakin jään muodossa. maan kaasukehään muodostui hiilidioksidin lisäksi happea auringon valon vaikutuksesta,  kun vedessä olevia bakteereita ja muita alkueläimiä alkoi kehittyä riittävästi noin 3,5 miljardia vuotta sitten eli tapahtui fotosynteesi. Tämän jälkeen kehitys on ollut valtaisa, miljoonia lajeja syntyi ja kuoli tähän päivään asti, jossa ihminen on viimeinen kehityksen huippu. Ihminen on osannut luoda tieteitä ja taiteita, joissa he ylittivät normaalin osaamisen ja nyt kehittynein laittein tutkivat maailmankaikkeuden syntymisen ensimmäisiä sekuntteja.

Kun katsomme ihmiskunnan historiaan, on siellä tapahtunut suuria sykäyksiä kehityksessä, muinaisessa Egyptissä noin 3000 vuotta eaa siellä rakennustiede ja -taide, tähtitiede alkoivat kehittyä. Niin tapahtui myös Aasiassa,  Kiinaan syntyi kivikautinen metsästykseen ja keräilyyn perustuva kulttuuri ,myöhäispaleoloottinen kulttuuri jo löytöjen mukaan 67000 vuotta sitten, kehittynyt maanviljely ja karjanhoito n. 9000-8000 eaa. ja kirjallset lähteet ulottuvat yli 3500 vuotta ajassa taaksepäin.  Ensimmäinen dynastia Xia noin 2100 vuotta eaa. Intiaan varhainen karjanhoitoon ja maaniljelyyn perustunut Mehgarhin kulttuuri levisi lännestä 7000 eaa. Neoliittisia kulttuureja kehittyi  6000 eaa. Induksen laakson ympärille. Induskulttuuri nousi Pakistanissa ja Luoteis-Intian Punjabissa noin 2600 eaa.

Antiikin Kreikassa tieteilijät ja taiteilijat sekä filosofit kehittivät matematiikkaa, fysiikkaa, tähtitiedettä ja puhe- sekä kirjoitustaitoja, Arkaainen kausi alkoi noin 700-500 eaa.  Rooma perustettiin vuonna 753 eaa, ja siitä alkoi maailmanhistorian  tunnetuin suurvalta Rooman valtakunta. Valtakunnan saavutuksia talletti jälkipolville Katolinen kirkko ja myös islamilainen maailma sen ajan tunnettujen tieteilijöiden johdatuksella.

Kuuluisin renesanssiihminen Leonardo da Vinci ( 1452-1519) lahjakas taidemaalari ja keksijä. Insinöörin taidoilla hän kehitteli jo silloin helikopteria, panssarivaunua, aurinkovoimalaa, laskinta jne. sekä teki tunnetuksi ihmisen anatomiaa hienoilla piirroksilla. 

Filosofia kattoi tieteen aina 1600 luvulle saakka, jolloin tiede, matematiikka, tähtitiede ottivat suuria harppauksia uusien keksintöjen kuten  kehittyneen kaukoputken avulla.

Galileo Galilei (1564-1642) italialainen tähtitieteilijä, fyysikko kehitti tieteellisiä metodeja, yhdisti kvantitatiiviset kokeet matemaattiseen analysointiin ja perusti näin luonnontieteellisen perustan.

Isaac Newton (1642-1726) englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi loi perustan klassiselle mekaniikalle, esitteli teoksillaan painovoima- ja liikelakinsa, häntä pidetään tähtitieteilijän Keplerin 1600-luvun alussa aloittaman tieteellisen vallankumouksen jatkajana, differantiaali- ja integraalilaskennan keksijänä. Toki teki yhteistyötä lukuisten sen ajan filosofien ja tiedemiesten kanssa kuten Rene Descartesin kanssa ja tekivät tiedettä  sen ajan katollisen kirkon ja inkvisition uhan alla henkensä kaupalla.

Michael Faraday (1791-1867) englantilainen fyysikko ja kemisti vaikutti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen suuresti. Faradayn ansiosta sähkölaitteiden käyttö yleistyi teollisuudessa. Kapasitanssin yksikkö faradi nimitettiin hänen mukaan, tutki elektrolyysiä, löysi bentseenin, kaksi hiilen ja kloorin yhdistettä, nesteytti kaasuja, tutki lasitekniikkaa, kemian termit anodi, katodi, elektrodi  ja ioni häneltä peräisin.

Albert Einstein (1879-1955) aikamme merkittävin teoreettinen fyysikko, suhteellisuusteorian luoja, Nobelin palkinto 1921 valosähköilmiön selittäjänä ja lukuisia muita palkintoja fysiikan ja kvanttimekaniikan luojana, esitti aaltohiukkasdualismin mm. Hän teki myös paljon yhteistyötä aikalaistensa kanssa. Tunnettuja ja palkittuja fyysikkoja oli silloin Richard Feynman (1918-1988) kvanttielektrodynamiikka, Erwin Shrödinger (1887-1961) kvanttimekaniikka, Shrödingenin aaltoyhtälö, Max Planck (1858-1947) mustan kappaleen säteilyn tutkiminen, Planckin vakio, energian kvanttiluonteen löytäminen.

Niels Bohr (1885-1962) tanskalainen fyysikko, kvanttimekaniikan ja nykyaikaisen atomimallin kehittäjä, Nobelin fysiikan palkinto 1922. Marie Curie (1867-1934) puolalainen fyysikko, löysi aviomiehensä Pierre Curien kanssa kaksi radioaktiivista ainetta polonium ja radium, saivat Nobelin fysiikan palkinnon 1903.

Tämän päivän tunnetuin teoreettinen fyysikko ja kosmologi, brittiläinen  Stephen Hawking (1942-2018) Cambridgen yliopiston professori teki tiedettä tunnetuksi lukuisilla suosituilla teoksillaan, kirjoitti kansantajuisesti ja selkeästi siihen astisista tieteen saavutuksista.

Maailma on kehittynyt valtavasti edellämainittujen tieteentekijöiden ansiosta ja tietysti lukuisten muiden, joita tässä ei mainittu, tietotekniikka ja avaruusteknologia on mahdollistanut huikean määrän tietoa ja taitoa niin avaruuden valloituksessa kuin tämän päivän tietotekniikan sovelluksissa ja tekoälyn mahdollistaja. Hiukkasfysiikka tuo lähemmäs fysiikan suuria uusia löytöjä, standardimalli, gravitaation kvanttiteoria, supersymmetria ja säieteoria, jotka ovat kehitteillä. Nyt jo nykyinen tekninen kehitys antaa aavistuksen todellisemmasta ihmeellisestä maailmasta, johon ihmisen rajalliset aistit eivät ulotu.

Itseäni kiehtoo hiukkasfysiikan fermionit ja bosonit. Fermionit ovat hiukkasia, joiden spin luku puoli (spinluku kuvaa alkeishiukkasten ja yhdistettujen hiukkasten sisäistä pyörimismäärää, hiukkaset luokitellaan spin lukunsa perusteella). Tavallinen aine koostuu fermioneista, hiukkasella on massa ja aineella on ominaisuudet tilavuus ja koko. Kaksi samanlaista fermionia ei voi olla täsmälleen samanlaisessa kvanttitilassa.

Bosonit ovat massattomia alkeishiukkasia, spinluku 1. Standardimallin mukaisesti mittabosoneita ovat gluoni, välittää vahvaa vuorovaikutusta kuin liimana hiukkasten välissä,   W ja Z bosonit välittävät heikkoa vuorovaikutusta, edellä mainitut toimivat muiden hiukkasten välillä. Fotoni valon hiukkanen on myös bosoni.

Higgsin bosoni on alkeishiukkanen, jolla on keskeinen rooli hiukkasfysiikan standardimallissa. Se liittyy Higgsin kenttään, joka läpäisee koko maailmankaikkeuden ja antaa massan muille hiukkasille. Higgsin bosoni on Higgsin kvantti, kun alkeishiukkaset vuorovaikuttavat Higgsin kentän kanssa, ne saavat massan, mitä voimakkaampi vuorovaikutus, sitä suurempi massa, sillä ei ole sähkövarausta ja sen spin on 0, sen massa on 125 GeV/c2, vaikka se on bosoni ?, Higgsin bosoni löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 CERNin suuressa hadrontörmäyttimessä, Higgsin kenttää sanotaan skalaarikentäksi, joka läpäisee koko maailmankaikkeuden. Higgsin bosonin on vahvistanut standardimallin ja avannut uusia kysymyksiä ja mahdollisuuksia fysiikan

tutkimuksessa. Bosonitiloilla on lukuisia sovelluksia lasereissa, suprajohteissa ja kvanttitietokoneissa.

Maailmankaikkeus on avautumassa ja tuomassa valtavasti uusia löytöjä ja mahdollisuuksia, meidän nykyinen tietoinen maailmamme on murroksessa.

Arja Kolehmainen 11.3.2025 Helsinki

Lähteet: Tekoälyt Gemini ja Copillot sekä Wikipedia