Ukrainan sodan jäljet johtavat Molotov-Ribbentrop sopimukseen

Nykyinen sota vaikuttaa pelottavalta ja siinä on paljon tuttuja elementtejä toisesta maailmansodasta tai ainakin tekijöistä, jotka vaikuttivat toisen maailmansodan alkamiseen. 

Vuodesta 1935 Neuvostoliiton Josef Stalin yritti rakentaa taktista rintamaa Hitleriä vastaan yrittäen vakuuttaa Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan hallitukset kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisen tarpeesta. Asiasta keskusteltiin vielä 15. huhtikuuta 1939 Moskovassa, jossa paikalla oli Ranskan ja Britannian delegaatiot. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin, Länsimaille hyväksymisen teki kuitenkin mahdottomaksi Neuvostoliiton vaatimus oikeudesta puuttua lähinaapuriensa politiikkaan ennakolta. Suomi ja Baltian maat  olivat itsenäisiä kansakuntia, jotka eivät antaneet Saksan, Britannian tai Neuvostoliiton puuttua maiden sisäisiin asioihin.

Elokuun 23. päivänä vuonna 1939 Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa yllättäen hyökkäämättömyyssopimuksen; Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta; Suomi, Baltian maat, Puola ja  osittain  Romaniakin  olivat jaon kohteina.  Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan.

Tšekkoslovakian miehitys  ennen toista maailmansotaa oli natsi-Saksan  suorittama sotilasoperaatio, jossa  Tsekkoslovakia  miehitettiin. Miehitys tapahtui 14.–15. maaliskuuta 1939, jolloin Saksan armeija  ylitti rajan sudeettialueiden  kautta ja valtasi nopeasti  Böömin ja Määrin alueet. Tšekkoslovakian armeija ei tehnyt miehityksen aikana merkittävää vastarintaa lukuun ottamatta pieniä kahakoita.

Maaliskuussa 1939 Hitler pakotti Liettuan luovuttamaan saksankielisen  Memeli  Saksalle. Seuraavaksi hän uhkasi pommittaa Prahaa, jolloin Tšekkoslovakia antautui.

Puolan itäosien miehityksen jälkeen Neuvostoliitto, Molotov-Ribbentrop-sopimukseen nojautuen, painosti  Baltian maita ja Suomea alue- ja tukikohtaluovutuksiin. Baltian maat taipuivat painostuksen edessä, jonka seurauksena Neuvostoliitto sijoitti sotilastukikohtia niiden alueille ja myöhemmin miehitti ne. Kun suomalaiset eivät suostuneet rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen  Hangossa, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 aloittaen talvisodan.

Myöhemmin kesäkuun puolessa välissä Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja käynnisti terrorikampanjan, jossa maiden vanha yhteiskuntarakenne tuhottiin. Elokuun ensimmäisen viikon aikana maat julistettiin  neuvostotasavalloiksi.  Romanialle esitettiin uhkavaatimus Bessaravian  alueen ja Pohjois Bokovinan luovuttamista neljässä päivässä 26. kesäkuuta 1940. Romanian taivuttua Neuvostoliitto muodosti alueista Moldavian SNT:n  ja itäosa liitettiin  Ukrainan SNT:aan.

Ukrainan neuvostotasavallasta tuli vuonna 1922 Neuvostoliiton perustajajäsen. Alkuvuosinaan hallitseva Ukrainan kommunistinen puolue (bolševikit) oli venäläisten ja juutalaisten johtama; ukrainalaisten osuus nousi viidennekseen kun Borotbisty-puolue liitettiin siihen 1920. Ukrainalaisten määrä lisääntyi 1920-luvun ukrainalaistamisen myötä vuosikymmenen loppuun mennessä puoleen, mikä aiheutti huolta Moskovassa. Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Vuonna 2004 Ukrainassa järjestettiin presidentinvaalit. Vaalien ensimmäisellä kierroksella ei kumpikaan pääehdokkaista, Länsi-Ukrainan tukema länsimielinen  Viktor Justsenko eikä maan itäosan venäjänkielisten seutujen ja Venäjän tukema Viktor Janukovyts onnistunut keräämään yli puolta annetuista äänistä. Vaalien toinen kierros käytiin 21. marraskuuta 2004. Ukrainan politiikka oli ristiriitojen repimää vuosien ajan  ja Venäjä vastusti mahdollista Ukrainan lännettämistä, ja koki länsimaisia arvoja sisältävien ”värivallankumousten” uhkaavan itseään.

Marraskuussa 2013 presidentti Viktor Janukovytš hylkäsi EU:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen Venäjän mieliksi. EU ei ollut suostunut tinkimään oikeusvaltiokriteereistä. Ainakin 100 000 Janukovytšiin pettynyttä mielenosoittajaa valtasi Kiovan kadut.  Mielenosoituset  yltyivät tammikuussa 2014 väkivaltaisiksi. Helmikuun kolmannella viikolla yhteenotot poliisin ja mielenosoittajien välillä leimahtivat entistä vakavammiksi, parikymmentä ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui. Janukovytš erotettiin 21. helmikuuta. Toukokuun lopussa 2014 järjestettiin presidentinvaalit.  Petro Porosenko voitti vaalit ensimmäisellä kierroksella. Huhtikuussa 2019 Ukrainan presidentinvaaleissa istuva presidentti Petro Porošenko sai vain vajaat 25 prosenttia äänistä ja haastaja Volodymyr Zelenskyj  sai ylivoimaisen runsaan 73 prosentin voiton. 

Vallankumouksen myötä Krimillä alkoi uuden hallituksen vastaisia mielenosoituksia niemimaan autonomian vahvistamisen puolesta. Venäjä käynnisti sotaharjoituksen 2014  Ukrainan vastaisella rajalla ja siirsi sotajoukkoja  Sevastopolin tukikohtaan ja  liitti pian Krimin niemimaan itseensä kansanäänestyksen vahvistamana, vaikka Ukraina ja länsimaat sekä YK:n yleiskokouksen enemmistö tuomitsivat sekä kansanäänestyksen että liitoksen laittomina. Maalis-huhtikuussa Venäjä- mieliset  mielenosoittajat ja aseelliset separatistit valtasivat Donetskin, Luhanskin  ja Harkovan alueilla monia hallintorakennuksia. Tämä laukaisi uuden konfliktin Ukrainan sisällä ja siitä alkoi nykyinen sota, joka oli vaatinut jo 2019 yli 16000 kuolonuhria. Helmikuun 24. päivä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja on pommittanut laajoja alueita Ukrainassa tuhoten asuinalueita, kaupunkeja ja kyliä ja  sota jatkuu.

Etupiirijaon toisinto tapahtui tammikuussa 2022: Iltasanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 10.1.2022, että Venäjä yrittää saada Yhdysvallat ja Euroopan Nato-maat myöntymään siihen, että jotkut valtiot ovat vähemmän itsenäisiä kuin toiset. Ennen neuvotteluja Venäjä oli julkistanut tiukat uhkavaatimukset, joiden mukaan Yhdysvaltain pitää estää uusien jäsenmaiden ottaminen Natoon ja puolustusliiton laajeneminen ”idän suuntaan”.  Venäjän puolelta neuvotteluja johti varaulkoministeri Sergei Rjabkov ja Yhdysvaltain puolelta apulaisulkoministeri Wendy Sherman.  Vielä viikonloppuna Rjabkov uhosi, että Venäjä ei ole valmis tinkimään lainkaan vaatimuksistaan. Maanantain neuvottelujen jälkeen hän sanoi kuitenkin jo, että Venäjä ei odota Yhdysvaltain hyväksyvän kaikkia ehtoja. Rjabkov rauhoitteli maailmaa myös sanomalla, että Venäjällä ei ole aikomusta hyökätä Ukrainaan. Tämäkin on paljon aiempaa konkreettisempi liennytyslupaus Venäjän puolelta. Sherman ei Rjabkovin sanoihin vielä silti luottanut. Hän vaati Venäjää osoittamaan hyökkäämättömyyshalunsa aidosti ja vetämään joukkonsa Itä-Ukrainan rajalta takaisin kasarmeille. Jos Ukrainalta ja Georgialta vietäisiin oikeus valita oma puolustuksensa ja jos me Suomessa sen tyynesti hyväksyisimme, se tekisi meistä ainakin moraalisia osasyyllisiä Euroopan uuden etupiirijaon piirtämiseen.  kertoi Iltasanomat silloin.

Nyt  turvallisuustilanne on muuttunut,  Suomi ja myös Ruotsi huomioivat tämän uuden  tilanteen samoin kuin  Baltian maat ovat aiemmin jo hoitaneet omat turvallisuus ratkaisunsa, mutta kuinka käy pienen Moldovan.

Onko mahdollista oppia edellisistä sodista ja kykenemmekö ratkaisemaan maailmassa näitä uusia ongelmia rauhanomaisesti, se vaatii kaikilta mailta kykyä hoitaa oma puolustuksensa ja turvallisuutensa  uskottavasti  ja kykyä  toimia yhdessä rauhan eteen sekä oppia uusia kykyjä neuvotella tilanteessa, joka ennen johti suursotaan. Kuinka demokratia toimii, demokraattiset maat ovat suurimman haasteen edessä kuin koskaan.

Arja Kolehmainen 3.5.2022 Helsinki

Lähteet: Kaikki sotahistoria Wikipediasta