Suomen selviytyinen itsenäisyyden alussa taloudellisesti

Suomi ja sen kansa on edelleen nuori verrattuna Euroopan konkareihin, mutta iloa tuottaa se, että meillä on ansaittuna paljon omalle identiteetille itsenäisenä, omaperäisenä suomalaiselle valtiolle ja kansalle, joka on kansainvälinen toimija. Voisi kuvitella, että kansainvälisyys on tuoretta EU:n YK, Naton tuomaa, mutta perusteet sille luotiin jo silloin, kun emme olleet itsenäinen valtio.

Meillä oli toki jo perinteitä, kun kuuluimme Ruotsiin, saimme sieltä toimivan hallinnon niin kirkollisen kuin maallisen. Suomessa oli talouspoliittisia vaikuttajia ja tieteen tekijöitä ja vaikka olimme osa ruotsalaista identiteettiä, oli meihin jäänyt kivikaudelta jo oma suomalainen perintö, jota vaaliessamme lopulta saavutimme itsenäisyyden.

Helsinki perustettiin 1550  Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan (1496-1560) toimesta, joka modernisoi Ruotsia ja sen hallintoa ja teki uskonpuhdistuksen,  loi keskushallinnon, toteutti ajanmukaisen keskieurooppalaisen ruhtinasvaltion Pohjolaan. Kustaa Vaasa perusti Helsingin kilpailemaan Baltian maiden ja eritysesti Tallinnan asemaa kaupallisena satamana.  Itämerellä oli vaikuttanut jo vuosisatoja Hansa liitto, pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja  Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla, se oli myös  1300-luvun alkupuolella   puolustusliitto ja se tiivistyi vuosisadan puolivälissä Lyypekin vapaakaupungin johtamaksi suurvallaksi. Hansan valta hiipui 1500- ja 1600-luvuilla  hollantilaisten ja englantilaisten vahvistaessaan asemiaan Pohjanmeren kaupassa. Toisaalla taas Itämeren kauppa siirtyi Tanskan ja Ruotsin käsiin hiljalleen, myös merkittävä  merkittävä syy Hansan vallan hiipumiselle oli Amerikan  löytyminen, joka siirsi kaupankäyntiä  Atlantille.

Ruotsin hävittyä Suomen Venäjälle 1809 alkoi suomalaisuuden vahvistuminen, kun Venäjä antoi autonomian Suomelle, saimme oman kauppapolitiikan ja hallinnon, vain ulkopolitiikka kuului Venäjälle.

Suomi kehittyi autonomian aikana, taiteeseen, kulttuuriin ja tieteeseen sijoitettiin ja monet taiteilijat ja tiedemiehet oleskelivat ulkomailla. Taiteen kultakausi ajoittui 1800 luvun viimeisille vuosikymmenille ja 1900 luvun alkuun. Taiteella oli myös poliittinen tehtävä, sillä otettiin kantaa suhteessa  Venäjään ja taiteen arvostus kasvoi. Merkittävimmät taidesuunnat olivat uusklassismi ja romantiikka. Ulkomailla opiskelleet taiteilijat omaksuivat 1870 luvun ranskalaisen realismin ja vuosisadan loppuun mennessä tyyli vahvistui naturalistiseksi realismiksi ja 1890 luvun kansallisromantiikaksi.  Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus tulivat esiin 1905-06,tuli suuria tietokirjahankkeita, keisariajan loppuaika oli taiteen ja myös tieteen kultakausi, yliopisto uudistettiin ja suomenkielestä tuli kulttuurikieli. Isänmaallinen henki yhdisti taiteenalojen tekijöitä ja kieli- ja kansantieteilijöitä, taustalla vaikutti poliittinen tilanne ja kansallisuusaate, haluttiin löytää omille juurille  aidoille  ja alkuperäisille. Kalevalaisesta maailmasta tuli keskeinen uskonkappale, jonka juuret uskottiin olevan Karjalassa.

Suomessa oli ollut jo teollisuutta sekä ulkomaankauppaa, ensimmäisenä globaalisaation kautena 1870-1914 sen vaikutuksesta merkittäviä teollisia toimijoita perustettiin ja entiset vahvistuivat esimerkkinä venäläinen Nikolai Sinebrykchoff Helsingissä; 

"Köyhä venäläinen kruununtalonpoika Peter Ivanovits Sinebrjukov (n. 1750 - 1805) lähti 1700-luvun lopulla vaimonsa Marvan ja lapsikatraan kanssa Gavrilovin kauppalasta Moskovan pohjoispuolelta kohti Vanhaa Suomea ja parempaa elämää. Perhe asettui asumaan Kymiin. Peter sai pian Ruotsinsalmen linnoituksesta oikeuden kauppapuotiin ja kapakanpitoon. Hänestä tuli oluenpanija ja sotaväen kauppias." 

"Vanhin poika Nikolai (1789-1848) oppi isänsä apulaisena kaupanteon alkeet. Isän kuollessa hän oli vasta 16-vuotias, mutta otti rohkeasti vastuun perheensä liiketoimista. Nuori liikenero toimi kauppiaana ja rakennusurakoitsijana, kunnes Suomen sota romahdutti markkinat ja Ruotsinsalmen rykmentti siirrettiin 1809 Suomenlinnaan. Nikolai muutti asiakkaittensa perässä ja aloitti kapakoitsijana Länsi-Mustasaarella. 1800-luvun alussa Helsingissä asui vain noin 4000 ihmistä."

"Vuonna 1819 hän voitti huutokaupassa kymmeneksi vuodeksi yksinoikeuden oluen myyntiin ja valmistukseen Helsingissä. Hän sai oikeuden hankkia maata ja perustaa panimo kaavoitetun kaupunkialueen äärilaidalle Hietalahteen keisarilliselta uudisrakennuskomitealta 13.10.1819, mitä pidetään Sinebrychoff-yhtiön perustamispäivänä sekä suomalaisen oluen päivänä, ja tätä juhlitaan yhä vuosittain."  

"Sinebrychoff – kansainvälinen suomalainen  on Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Sinebrychoff on kehittynyt venäläisen kauppiassuvun perheyrityksestä Suomen johtavaksi panimoyritykseksi, joka on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia. 2019 Sinebrychoff täytti 200 vuotta."  Sinebrychoff.fi

Sahateollisuus lähti nousuun 1800-luvun puolivälissä, kun höyryvoima keksittiin ja talouspolitiikka vapautui, tuontanto saavutti jo silloin tason, joka sotavuosia lukuunottamatta on pysytellyt nykypäiviin saakka. 

Enso-Gutzeitin edeltäjä Wilhelm Gutzeit Norjan Fredrikstadiin vuonna 1860 perustama Wilh Gutzeit & Co niminen höyrysaha. Wilhelmin poika Hans Gutzeit alkoi etsiä parempaa paikkaa Suomesta, mistä löytyi paremmin tukkeja ja vuonna 1872 Kymin Kotkansaareen perusti Sahan. Sahan voiman lähteenä oli 100 hv höyrykone ja käytössä kuusi kehäsaha- ja kaksi sirkkelisahakoneistoa.

Paperia alettiin valmistaa Suomessa jo 1600 luvulla, ensimmäinen käsipaperimylly perustettiin Pohjan pitäjään Tomasbölen kylään 1667. Sekä sahateollisuus että massa- ja paperiteollisuus alkoivat kehittyä voimakkaasti. Ensimmäinen paperikone käynnistyi Tampereella toukokuussa 1842. 1900-luvun alkupuolella Suomen vientiä hallitsi sahatavara. Puutuoteteollisuuden tuotteiden osuus maan kokonaisviennin arvosta vuosina 1910 - 1914 oli 52 %, massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden 19 %, maataloustuotteiden 17 % ja muiden tuotteiden 12 %. 

G.A. Serlachius Oy metsäteollisuutta harjoittava yritys perustettiin 1868, pääkonttori Mänttässä. Yhtiö sai alkunsa tamperelaisen apteekkarin Gustav Adolf Serlachiuksen(1830-1901) Mäntänkosken partaalle perustamasta puuhiomosta yhtiöllä oli myös Jyväskylässä Kankaan paperitehdas perustettu 1872, Takon Kartonkitehdas 1865.

Tiedonvälitys alkoi sanomalehtitoimintana Päivälehti nimisenä 1889 nuorsuomalaisten äänenkannattajaksi. Perustajina olivat Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa 1889 ja säännöllinen ilmestyminen kuusi kertaa viikossa 1890 aikana. Viranomaiset lakkauttivat Päivälehden heinäkuussa 1904, koska lehti epäsuorasti hyväksyi  kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhan. Bobrikov oli jo aiemmin 1903 karkottanut yhden lehden perustajista Eero Erkon maasta johtavien perustuslaillisten puolueen johdon kanssa.  Päivälehden tilalle perustettiin heti Helsingin Sanomat ja ensimmäinen numero ilmestyi heinäkuussa 1904, samalla perustettiin Kustannusyhtiö Sanoma Osakeyhtiö, Eetos Erkko palasi Suomeen 1905 ja astui seuraavana vuonna Helsingin Sanomien johtoon. 

Oman rahaliikenteen kulku varmistettiin perustamalla oma keskuspankki.

"Venäjän keisari Aleksanteri I vahvisti allekirjoituksellaan   ”Waihetus”Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuriruhtinaanmaasa” nimisen laitoksen perustamista koskevan ohjesääntöä koskevan manifestin 12.12.1811, päivää pidetään Suomen pankin perustamispåivänä.

Vaikka ”Contorin” johtokunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa vasta 1.4.1812, puheenjohtajansa Clas Johan Sacklénin johdolla. Kolmijäsenisen johtokunnan muut jäsenet olivat teologian professori, tuomiorovasti Gustav Gadolin ja ruukinjohtaja Johan Jakob Dreilick. Koska pankilla ei ollut tässä vaiheessa vielä lainkaan varoja, johtokunta joutui ensi töikseen pyytämään hallituskonseljilta, Suomen silloiselta hallitukselta, 1 500 pankkoruplan suuruisen ennakon konttoritarpeiden ostamista varten. Seuraavina kuukausina pieni peruspääoma saatiin vähitellen kokoon ”yli jääneistä Wero rahoista”, ja pankki voitiin siten avata yleisölle 14.8.1812. Perustamisjulistuksen allekirjoittamisesta kului siten runsaat kahdeksan kuukautta toiminnan käynnistämiseen. Suomen Pankkia pidetään maailman neljänneksi vanhimpana keskuspankkina. Näin voidaan tosiaan sanoa sillä perusteella, että nykyisin toimivista keskuspankeista vain Ruotsin, Englannin ja Ranskan keskuspankit ovat instituutioina Suomen Pankkia vanhempia” :Suomenpankki.fi

Venäjän vallan alla Suomelle annettiin mahdollisuus mm. omaan valuuttaan  Suomen markkaan. Valtiovarainpäällikkö Fabian Langenskjöldin  aloitteesta senaatti kirjoitti vuoden 1859 loppupuolella esityksen keisarille, että Venäjän setelit eivät olisi Suomessa enää käypiä nimellisarvostaan, vaan todellisesta hinnasta, joka määräytyisi Pietarin pörssissä.  Krimin sodasta aiheutunut epävakaus johti siihen, että Suomen Pankki lopetti ruplamääräisten seteliensä lunastamisen hopealla. Suomi anoi lupaa omalle rahalle ja sai sen  4. huhtikuuta 1860, kun keisari  Aleksanteri II allekirjoitti Keisarillisen Majesteetin  ilmoituksen muutetusta rahayksiköstä Suomen Suurruhtinaanmaalle. J.V.Snellman saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, ja Suomi sai oman rahayksikön,  markan vuonna 1865.

Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan,  20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen Ranskan, Belgian, Sveitsin frangin sekä Italian liiran  (myöhemmin myös eräiden muiden kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin vastaavanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin verrattuna niin pieniä määriä, että niitä ei merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.

Liiketoiminta edellytti liikepankkeja;

"Suomen Yhdyspankki perustettiin vuonna 1862. Se oli Suomen ensimmäinen liikepankki. Tarkoitus oli perustaa suurpankki palvelemaan kaupan ja teollisuuden tarpeita, 

Yhdyspankki ja Pohjoismaiden Osakepankki kauppaa ja teollisuutta varten sulautuivat vuonna 1919. Fuusiosta syntyi Pohjoismaiden Yhdyspankki(PYP) PYP jatkoikin toimintaa yrityspankkina, jolla oli myös henkilöasiakkaita, pankin perusasiakasjoukon kieli oli yleensä ruotsi, vaikkakin asiakkaissa oli myös suomenkielisen liike-elämän edustajia."Merkittävimmäksi kilpailijaksi tuli toinen liikepankki KOP.

Kansallis-Osake-Pankki, lyhyemmin Kansallispankki tai KOP, oli vuosina 1889–1995 toiminut suomalainen liikepankki. Se perustettiin suomalaisuusliikkeen vastineeksi ruotsinkielisten Yhdyspankille. Suomalaiskansallisen kapitalismin yksi suurimmista ja näkyvimmistä edistäjistä oli syntynyt kansallismielisen sivistyneistön tyytymättömyydestä vallitsevaan kulttuuriin ja politiikkaan. KOP:n taustajoukoista löytyi mm. itsenäisyyssenaattoreita, suomettarelaisen fennomanian kokoomuslaisia perillisiä sekä pellervolais-maalaisliittolaiset talonpoikaishaarat"

Jotta helpommin osattaisiin yhdistää nämä pankit tämän päivän pankkitoimintaan alla vielä lopullinen historia:

"Merita-konserni syntyi vuonna 1995, kun Kansallis-Osake-Pankki (KOP) ja Suomen Yhdyspankki Oy (SYP) sekä emoyhtiö Unitas Oy yhdistyivät. Konsernin emoyhtiö oli pörssilistattu Merita Oy. Merita-konsernin ytimen muodosti pankkitoimintaa harjoittanut tytäryhtiö Merita Pankki Oy. Konsernilla oli yli 15 000 hengen henkilöstö."

Vuonna 1997 Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa, jolloin muodostui Merita-Nordbanken. Merita-Nordbanken aloitti toimintansa vuoden 1998 alusta. Uuden konsernin omistusyhtiöt Merita Oyj ja Nordbanken Holding AB (publ)yhdistettiin Nordic Baltic Holdingiksi(NBH) alkuvuodesta 2000. Konserniin yhdistettiin jo samana vuonna tanskalainen Unibank  ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. Vuoden 2000 marraskuussa konserni otti käyttöön nimen  Nordea. "Wikipedia

Kun on tutustunut autonomian ajan suomalaiseen talous- ja kultuurielämään, ymmärtää paremmin kuinka Suomi kykeni itsenäistymään ja saavuttamaan muiden valtioiden hyväksynnän sekä kyvyn toimia kansainvälisesti, maalla oli vahvoja ja kykeneväisiä kansalaisia, jotka veivät Suomen kansainvälisten ja kotimaassa vellovien väkivaltaisten myrskyjen läpi.

Risto Ryti syntyi Huittisissa 3. helmikuuta 1889 suomenkieliseen 400 hehtaarin kotitilaan Loiman kylässä. Liberalistinen Nuorsuomalainen puolue vaikutti alueella ja Rytin perhe antoi yhteiskunnallisen ajattelun kasvulle ja toiminnalle. Risto aloitti opinnot Porin lyseossa 1906 ja seurasi koulun kirjastossa aikansa kuohuvia tapahtumia lehdistä. Bobrikov oli murhattu ja valtiopäiväuudistus loppusuoralla; nelisäätyvaltiopäivät muutettiin moderniksi yleiseksi ja yhtäläiseksi ääni- ja vaalioikeuteen perustuvaan yksikamariseen eduskuntaan, ääni- ja vaalioikeuden saivat kaikki 24-vuotiaat suomalaiset.

Ryti aloitti opintonsa lainopillisessa tiedekunnassa 1906, samoin luokkatoveri ja ystävä  Erkki Eskola. Oikeustutkinto oli alempi tutkintoon jonka avulla pääsi lainopillisiin ja kameraalisiin sekä hallinnollisiin virkoihin,  Tutkinto kelpaavaisuuden kaikkiin oikeudenkäyntilaitoksissa oleviin virkoihin ja tuomiokapitulien sihteerinvirkoihin. Oikeustutkinnossa kuulusteltiin lakitieteen ensyklopedia, roomalaisen yksityisoikeuden alkutietoja, Suomen valtiosääntöoikeutta, siviili-, rikos- ja talouslainsäädäntöä sekä prosessioikeutta. Tutkintotodistuksen saadakseen oli todistettavasti oltava vähintään yhden lukukauden alituomarin mukana käräjillä. Ryti suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin.

Ryti osallistui ylioppilaiden kanssa puhujina ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan 1907, hän kierteli pitkin Satakuntaa levittämässä nuorsuomalaisten sanomaa. Elokuussa 1908 perustettiin Huittisten Nuorsuomalaisten Nuortenliitto ja Ryti valittiin sen puheenjohtajaksi.

Ryti ja hänen opiskelukavenrinsa perustivat asianajo- ja kiinteistövälitystoimiston Raumalle hankkiakseen toimeentuloa. Ryti auskultoi varatuomarin arvoa ja syyskuussa istui käräjiä Euran tuomikunnassa, siellä auskultoi myös lakitieteen kandidaatti Eric J. Serlachius, Rytin elämän kannalta kohtaaminen oli tärkeä sillä Eric Serlachiuksesta tuli ensin liikekumppani ja sitten lanko. Ryti sai varatuomarin arvon 1912. Rytillä oli tärkeä liikesuhde Alfred Kordeliniin, joka oli syntyjään raumalainen ja paikallisessa asianajotoimistossa oli luonteva hoitaa asioita Rytin kanssa, johon hän luotti.

Varatuomarit Ryti ja Eskola lähtivät täydentämään merioikeudellisten kysymysten asiantuntemusta Englantiin, 1800 luvun lopulla oli maailmantalous vapautunut ensimmäisellä globaalisaatioaallolla. Ennen englanninmatkaa oli sovittu, että Ericin sisko Gerda Serlachius  tulisi töihin Erickin ja Rytin toimistoon Gerda oli kielitaitoinen ja suorittanut myös kirjanpitokurssin sekä saanut työkokemusta Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassasta.

"Gerda kävi  ruotsinkielisen  tyttökoulun ja lähti vuonna 1907  Dresdeniin Saksaan täydentämään piano-opintojaan, minkä ohella hän opiskeli saksaa, taidehistoriaa ja kirjallisuutta Dresdenin yliopistossa vuosina 1911 ja 1913 hän opiskeli englantia Lontoossa Hänellä olikin myöhemmin monipuolinen kielitaito." Wikipedia

Samaan aikaan Saksa julisti sodan Venäjälle ja näin Suomikin oli siinä osallisena, Ensimmäinen maailmansota alkoi. Riston ja Gerda Serlachiuksen suhde muuttui henkilökohtaiseksi ja ensin kihlautuminen julkistetettiin elokuussa 1915 ja avioon he menivät pienimuotoisissa häissä  20.tammikuuta 1916. Aviopari asettautui asumaan Helsinkiin  Pohjois-Esplanadi 33:een johon myös heidän asianajotoimistonsa siirtyi. Ryti hoiti kaikki Kordelinin juridiset tehtävät ja viimeksi Repo-saari yhtiön kaupan.

Alfred Kordelin (1868-1917) oli kouluja käymätön raumalaisen merimiehen poika, joka loi itselleen suuromaisuuden käytännössä tyhjästä. Alfred Kordelinin lainopillisena neuvonantajana oli  asianaja ja varatuomari  Risto Ryti. Kordelin ihannoi tieteen ja taiteen edustajia ja testamenttasi omaisuuttaan heille;

Hänen omaisuudestaan suurin osa oli testamentattu kulttuurin kehittämiseen. Testamentin pohjalta perustettiin Alfred Kordelinin säätiö."

Aika oli vaarallinen tavallisillekin kansalaisille, siitä episodi, joka päättyi Kordelinen murhaan:

"Risto ja Gerda olivat Kordelinin kartanossa hänen 49- vuotis juhliaan viettämässä 1917 , kun äkkiä ulkona oli venäläisiä merisotilaita, jotka vaativat päästä sisään kartanoon ”kotitarkastusta” suorittamaan ja samalla varastaen kaikkea mitä käsiin saivat. Rytiä vaadittiin allekirjoittamaan paperi, jossa vahvistettiin, että matruusit eivät olleet syyllistyneet varkauksiin, mutta hän kieltäytyi, häneen kohdistettiin 5-6 revolveria ja uhattiin vaatien allekirjoitusta, mutta Ryti kieltäytyi. Venäläiset vangitsivat miehet, mutta Gerda vaati lähtevänsä miehensä mukaan. Muutaman kilometrin päässä Mommilasta kuljetettavat kohtasivat ammuntaa, seurue pysähtyi ja seurasi sekasorto, jolloin Kordelin sai surmansa. Risto ja Gerda Ryti onnistuivat pakenemaan ja he piiloutuivat ojaan, heidän peräänsä tuli suomalainen ja venäläinen, joka osoitti kiväärillään heitä kohti tähtäsi ja laukaisi kahdesti, mutta ase ei ilmeisesti ollut ladattu. Suomalainen pyysi Gerdaa ja Ristoa tulemaan mukaansa ja sanoi, että ei tarvitse pelätä, he suojautuivat erään tien toisella puolella olevan torpan taakse. Risto ja Gerda säilyivät hengissä, Rytin yhteistyö Kordelinin kanssa jatkui kuoleman jälkeen, hän osallistui kuolinpesän hoitamiseen yhdessä testamentissa mainittujen henkilöiden kanssa.

Ryti hoiti kiinteistökaupat Kontro ja Kuosmasen kanssa Kansallispankin ja Yhdyspankin rahoittamana 1918. Suomen valtio osti Jokioisten ja Kartanokylän kartanot teollisuuslaitoksineen 1.8.1918 ja maksoi niistä 33.2 miljoonaa markkaa 3 prosenttia valtion tuloista. Kordelinin maaomaisuuden ostaminen sopi maan hallitukselle J.K Paasikiven johtamalle senaatille. Ryti joutui läheisempään yhteistyöhön Kyösti Kallion kanssa ja se tiivistyi hallituksessa ja Suomen Pankissa.

Ryti alkoi uusia liiketoimia ja osallistui yksityisiä tukkukauppoja palveleva tuonti-  ja vientiliike Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy, joka perustettiin 1918 itsenäisen Suomen alkutaipaleella. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena tuonti Suomeen oli vaikeutunut ja Venäjän markkinoiden sulkeuduttua 1917 seurauksena oli säännöstelyjärjestelmiin turvautuminen. Suomessa toimi kaksi muuta vaikuttavaa tuonti- ja vientiyritystä ja kilpailuasetelma tuotti ongelmia. Päärahoittajan Kansallis Osakepankin mielestä piti yhdistää voimat ja Agentuuriliike Kontro & Kuosmanen ja Suomen Kahvituonti Oy fuusioituvat ja yhtiön nimeksi tuli Valtamerentakainen Kauppa Oy,  samalla toimialaa laajennettiin, mukaan tuli varustamotoimintaa, jotta tuonti voitiin hoitaa omilla laivoilla. Suomen poliittinen asema muuttui, kun Saksan sotilaallinen romahdus merkitsi vaikutusvallan hiipumista Suomessa. Syksyllä 1918 talouselämä piti tärkeänä saada aikaan järjestelyjä, joilla suomalaiset yritykset pystyisivät operoimaan suoraan kansainvälisillä markkinoilla itsenäisen Suomen edustajana. Mukana olivat itsenäiset tukkukauppiaat mutta osuustoiminnalliset yritykset SOK ja OTK keskusliikkeet eivät olleet mukana. Yksityiset henkilöt merkitsivät osakkeita kuten Kansallis Osakepankin pääjohtaja J.K.Paasikivi, Göstä Serlachius ja Ryti. Hallintoneuvoston ylimmän johtoon kuului myös Risto Ryti.

Suomen sisällissota 27.1 - 15.5.1918 ja Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) päättyivät tunnetuin seurauksin, mutta elämä jatkui ja kansan täytyi saada leipänsä ja elinkeinojen toimia. 

Suomen historian dramaattisten vaiheiden aikana; itsenäistyminen, vuoden 1918 aikalaiset ottivat kantaa punaisten vallankumoukseen ja sitten sisällissotaan, Suomen tulevaan hallitusmuotoon - joko Svinhufvudin ja Paasikiven ajamaan monarkistiseen hallitusmuotoon ja nuorsuomalaisten ja maalaisliiton ajamaan tasavaltaiseen esitykseen ja Suomen suuntautumiseen Eurooppaan kysymys oli kenen kanssa. Suomen politiikka oli avoin uusille kyvyille uudessa itsenäistyneessä Suomessa. Eduskuntaan tarvittiin koulutettuja, osaavia ja yhteiskunnan kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä. Risto Ryti vaikutti edistyspuolueessa kansanedustajana lakivaliokunnan puheenjohtajana, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana ja valtionvarainministerinä, sai aikaan tuloksia, nimitettiin 1923 Suomen Pankin pääjohtajaksi, siinä hän loi laajat verkostot kansainvälisissä rahoitus- ja talouspiireissä, kävi keskuspankkien kokouksissa, osallistui Kansainliiton toimielimien kokouksiin, tutustui maailman johtaviin pankkiireihin lainanhakuretkillä Suomen valtiolle ja teollisuudelle.

1920-luvulla rahan arvo vakaantui, mikä mahdollisti paluun kultakantaan. Kultakantaan siirtyminen oli pitkällisen harkinnan ja asian selvittämisen tulos, Asiasta säädettiin joulukuussa 1925 annetulla lailla, joka tuli voimaan seuraavan vuoden alusta.

Toisin kuin Isossa-Britanniassa, jossa myös palattiin kultakantaan samoihin aikoihin, Suomen markka ei saanut samaa kulta-arvoa kuin sillä oli ollut ennen ensimmäistä maailmansotaa. Markan kulta-arvo oli nyt vain noin 13 prosenttia aikaisemmasta: 100 markan kultarahassa oli nyt 3¹⁵⁄₁₉ grammaa puhdasta kultaa. Nuoren Suomen valtion talous palasi tasapainoon, vienti kasvoi. Suomen uskottavuuden ja luottokelpoisuuden vahvistamista kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla oli Rytin pääjohtakauden päätavoite, jo valtionvarainministerinä hän oli nähnyt kuinka tärkeää oli, että finanssikeskuksissa pidettiin pientä Suomea uskottavana ja vakaana taloutena. Itsenäisyyden alkuvaiheessa oli paljon työtä, sillä silloinen valtiollinen asemaamme liittyi ymmärrettäviä riskejä. Kultakantaan siirtyminen auttoi tässä. Rahauudistus oli onnistunut, ruotsalainen talousvaikuttaja Gustav Gasselin piti Suomen siirtymistä kultakantaan esimerkillisen onnistuneena tapahtumana, se toteutettiin pienin mahdollisin häiriöin New Yorkin Columbian yliopistolla pitämässään puheenvuorossa.

The Great Depression 1930 suuri lama, se alkoi New Yorkin pörssiromahduksesta 1929, sitä ei aluksi pidetty suurena lamana vaan käänteenä nousukauden loppuun. Maailmankauppa supistui ja lama saavutti pohjan 1932, jolloin maailmankauppa oli neljänneksen pienempi kuin ennen lamaa. Bruttokansantuote pieneni viidenneksellä ja työttömyys oli silloin laajimmillaan, yleinen hintojen lasku jatkui vuoteen 1933. Ryti seurasi tilannetta ja teki työmatkoja ulkomaille ja oli siksi parhaiten selvillä maailmantilanteesta Suomessa. Suomessa ei oltu vielä selvillä, mikä aiheutti "pulakauden", ongelmia oli maataloudessa ja sen huonossa sadossa ja puutavarateollisuuden tilassa, vienti takkuili. Ongelmia alkoi näkyä kustannuskilpailukyvyssä, rakennuskustannuksiin haettiin syitä. New Yorkin pörssiromahdus uutisoitiin Suomessa, mutta sen ei uskottu vaikuttavan talouteen täällä. Levottumuudet pörssimaaimassa kuitenkin jatkuivat ja syitä korkeisiin korkoihin alettiin hakea; Suomen Pankin diskonttokorko oli nostettu 7 prosenttiin edellisen vuoden marraskuussa 1928 ja tasolla pysyttiin huhtikuuhun 1930, jolloin se alennettiin 6.5 prosenttiin. Ryti teki matkoja ulkomaille tilannetta selvittääseen ja kun Baselissa oli perustettu Kansainvälinen järjestelypankki BIS 27.1.1930, siitä muodostui tärkeä tiedonlähde hänelle, sieltä hän sai käsityksen maailmantilanteen vakavuudesta. Macmillanin komitea julkaisi taloutta käsittelevän dokumentin, komitean mietinnässä tuli esiin, että Britannian talouden ongelmat olivat liian korkeat tuotantokustannukset ja liittyivät 1920 luvun kultakantaan siirtymiseen liittyneisiin ratkaisuihin, punta oli yliarvostettu, nimellispalkat olivat jäykät, eivätkä liikkuneet alaspäin.

Lontoo oli finanssimaailman keskus Euroopassa ja sen ratkaisut vaikuttivat kaikkialle. Parin kuukauden jälkeen komitean mietinnön julkistamisesta 20.9.1931 Englannin hallitus ja Bank of England ilmoittivat maan irtaantuvan kultakannasta, punnan arvo laski seuraavana päivänä 14 prosenttia. Sen jälkeen Pohjoismaiden keskuspankit kokoontuivat, seurauksena Ruotsi ja Norja irtaantuivat kultakannasta seuraavana arkipäivänä ja Tanska irtaatui tiistaina 29.9.1931. Ryti ei ollut tässä vaiheessa valmis päätösetekoon, sillä hän piti Suomelle parempana pysyä kultakannassa. Englannin irtaantuessa kultakannasta Suomen valuuttavaranto oli ollut 800 miljoonaa markkaa, mutta nyt se oli supistunut 300 mijoonan markan tuntumaan. Suomen pankin johto tiesi, että ratkaisua ei voisi enää pitkittää. Maanantaina 12. lokakuuta pankkivalltuusmiehet saivat johtokunnalta kirjelmän, jossa heidät pyydettiin hyväksymään esitys poiketa väliaikaisesti ohjesäännön kahdeksannen pykälän seteleiden lunastamista koskevista määräyksistä eli irtautua kultakannasta. Tiedonannon mukaan Suomen Pankki oli tehnyt kaikkensa kultakannan säilyttämiseksi, Oli käytetty kaikkia mahdollisia keinoja, diskonttokoron korotusta, valuutan myynnin säännöstelyä ja ulkomaisten pääoman tuontia valuuttavarannon suojelemiseksi, mutta tilanne oli jatkuvast heikentynyt Englannin kultakannasta irtautumisen jälkeen, kansainvälinen finanssikriisi oli kiristynyt, ei ollut enää syytä suojella kultakantaa, ratkaisun uskottiin olevan väliaikainen ja Suomen Pankin hallinto lupasi tehdä kaiken markan ulkoisen arvon säilyttämiseksi. Välitön vaikutus oli markan arvon heikentyinen tärkeimpiin valuuttoihin saman verran kuin punta oli heikentynyt, se ei  riittänyt vaan joulukuussa markan annettiin devalvoitua lisää, siirryttiin kelluvien kurssien järjestelmiin. Vuoden lopussa markka oli devalvoitunut puntaan 18 prosenttia ja kultadollariin 40 prosenttia.  Vuoden 1931 alussa kultakannalla  oli noin 50 maata, mutta saman vuoden päättyessä enää seitsemän maata ja seuraavina vuosina kultakannasta irtaantui lisää maita. 

Maailmanlaajuisen laman ratkaisemiseksi tehtiin kansainvälistä yhteistyötä, Kansainliiton piirissä pidettiin maailman raha- ja talouskonferenssia Lausannessa ja samalla esitettiin Saksan sotakorvausten hylkäämistä, Yhdysvallat siirsi lainojen maksua takaisin vuodella Euroopan maille, suositeltiin yhteisiä velkajärjestelyjä, myös Ryti osallistui konferenssin suunnitteluun.

Suomessa korkopolitiikka oli kriittisen tarkastelun kohteena, kun yritykset, yksityiset henkilöt ja maatilat joutuivat ongelmiin. Ryti osallistui myös talouspolitiikan valmisteluun, viisihenkinen työryhmä, jota johti Paasikivi oli Ryti, Tanner PYP:in toimitusjohtaja Alexander Freyj KOP ista Tyko Reinikka edustus oli parasta talousasiantuntemusta myös kaikki eduskuntapuolueet ollivat edustettuna. Asetetun valtiontalouslautakunnan tehtävä oli harkita  keinoja valtion menojen supistamiseksi ja laatia ehdotus siihen tarvittavaan lainsäädäntöön, se pyrittiin saamaan valmiiksi keväällä ja otettaisiin huomioon vuoden 1932 tulo- ja menoarviossaesityksessä. Mietintö valmistui alle kahdessa kuukaudessa. Lautakunta kävi låpi kaikki budjetin menot yksityiskohtaisesti ja esitti valtion vuotuisten menojen vähentämistä noin 12 prosentilla 1930-1931 menojen summasta..

.

Ryti otti kantaa hallituksessa ulkopolitiikan kysymyksiin, Suomen taloudellisten ulkosuhteiden järjestämiseen, sotatalouden järjestelyyn ja kansanhuollon kysymyksiin. Hänen merkityksensä oli suuri Suomen johtavana talousmiehenä mm. sotatalouden valmistelussa. Hänellä oli henkilökohtaiset ja hyvät suhteet laajalti Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joiden avulla hän pysty vakuttamaan Suomen kyvystä hoitaa sitoumuksensa ja valtion lainat. Suomi tunnettiinkin Yhdysvalloissa ainoana lainansa takaisin maksaneena maana ja sama myöhemmin sotien jälkeen toistui suhteessa Neuvostoliittoon.

Ryti osallistui Kansainliitossa asetusten laatimiseen ja siihen, että sodan jälkeen ei tarvitsisi enää sotia käydä, siinä määriteltiin kuinka Kansainliitto pitäisi tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti, asiakirjan ratifioi Suomi, Tanska ja muutama muu maa.

Näin Vappuna 2023 ylioppilaiden ja työväen juhlana juhlistan juomalla maljan Suomen perustajille rohkeille ja ahkerille kansalaisille, olemme suomalaisina ansainneet paikkamme globaalissa maaimassa.

Arja Kolehmainen 1.5.2023 Helsinki

Lähteet: Kylmästi laskeva mies, talousvaikuttaja Risto Rytin elämä; Sakari Heikkinen, Antti Kuusterä, Seppo Tiihonen    Kaikki kirjasta otetut Rytiä koskevat tekstit ovat suoria lainauksia

Wikipedia