Taloudellinen toiminta tuottaa vähemmän päästöjä

Jokamiehen ja -naisen vähäpäästöiseen elämään ja toimintaan löytyy runsaasti materiaalia. Kun itse tarkastelelen toimintaani, huomaan, että mitä taloudellisemmin elän oman kukkaroni kannalta, sen vähemmän myös saastutan. Työpaikat kannustavat henkilöstöä vähäpäästöisiin liikkumisratkaisuihin ja samoin  nykyisin ne pyrkivät olemaan esimerkkinä niin lämmitysratkaisuissa kuin henkilöstäravintoloissa. Itse vietän nykyisin  elämäni ikiomalla työpaikallani kotonani, kun vietän siellä paljon aikaa, aiheuttaa se myös siivottavaa, hankin elintarvikkeita, teen ruokaa,  on kiinteistön hoitokuluja jne.

Tietenkin pohdin mitä voisin tehdä ympäristöä säästäen, mutta enemmän ajattelua vie se, kuinka tuloni riittävät menoihin. Yllättäen olen huomannut, että mitä tarkemmin toimin hankinnoissa, ruokaostoksissa, kuinka syön tekemäni ruuan niin, että sitä ei tarvitse heittää pois, samoin ostokseni olisivat harkittuja ja tarvittaessa kierrätän ne, toimii se kokonaisuuden kannalta myös hyvin. Loppujen lopuksi yksittäisen henkilön on aika helppo tehdä ekologisia valintoja, koska ne myös samalla auttavat saamaan rahat riittämään.

Ympäristöhallinnon yleinen verkkosivu määrittää ilman epäpuhtauksia näin:

"Happamoitavat päästöt

Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2).

Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO2).

Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Non-Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on yli 0,01 kPa, kun lämpötila on 293,15 K, tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärään ei sisällytetä metaania.

Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa (erityisesti pienissä tulisijoissa), liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, liuttimien, liimojen, maalien ja painovärien käytössä äja bensiinin jakelussa. 

Hiilimonoksidi

Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiilipitoisten aineiden palaessa. Jos happea riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Häkää syntyy hiilipohjaisia polttoaineita poltettaessa varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä."

Olemme kaikki tulleet tietoiseksi, että jos syömme lihaa, on se enemmän päästöjä tuottavaa kuin kasvisruoka ja myös sen, että maatalous tuottaa toiminnallaan päästöjä. Mutta kun tarkastelen omaa kulutuskäyttäytymistäni, suurin osa ostamisesta tapahtuu päivittäistavarakaupassa pääosin elintarvikkeita ja siivoukseen ja muuhun puhdistamiseen. Ruoka, ruuanlaitto ja syöminen sekä sen aiheuttama astioiden puhdistaminen ja siivoaminen ovat merkittävä osa päivittäistä elämää. Ei ole yhdentekevää millaisia tuotteita ostan ja käytän, lopputulos ratkaisee. Ihmisenä tarvitsen monipuolista ruokaa, joka sisältää tarvittavat vitamiinit, hivenaineet ja flavonoidit, jos en niitä kaikkia saa, tulee terveyshaittoja ja se taas tuottaa elämänlaatua heikentäviä seikkoja, kustannuksia itselleni ja yhteiskunnalle.

S-ryhmän laskurin mukaan lähes 70 prosenttia Suomessa syntyvistä  päästöistä on peräisin kotitalouksien kulutuksesta. Luku tuntuu suurelta, mutta en lähde sitä kyseenalaistamaan. Saman artikkelin mukaan ilmastoasiat ovat nousseet yhtä tärkeiksi kuin terveys- ja hyvinvointinäkökulmat ja kyllä ne minustakin limittyvät toisiinsa ja erityisesti, kun otetaan huomioon kuluttajan kukkaro.

Tilastokeskuksen mukaan vuosien 1990-2019 päästölähteet ovat liikenne 41.5 prosenttia, energiatuotanto ja teollisuus 41.0 prosenttia, muu energiatuotanto 9,2 prosenttia ja maatalous 8,2 prosenttia.

Yllämainitun mukaan yhteiskunnan päästöt jakautuvat kuitenkin siten, että liikenne ja energia/teollisuus ovat suurimmat päästölähteet 90 prosenttia, mutta jos sitä vertaa yksittäisen kuluttajan aiheuttamiin valintoihin, onhan ne tuotteet kuitenkin tuotetut energialla ja teollisuudessa ja se selittäisi 70 prosentin päästöt.

Kun nyt tarkastelen omaa ja toisten kuluttajien ja myös veronmaksajien elämää, vaikuttaa se suuresti koko kansantalouteen. Jotta voin syödä, hoitaa kotia, pysyä terveenä, pyrin ostamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti niin, että saan tarvittavat rakennusaineet kehooni ja suomalainen ilmasto pohjoisella pallonpuoliskolla tuottaa omat haasteet kylmyyden ja pimeyden vuoksi, siksi en voi suoraan noudattaa ulkopuolisen ruokaohjeita, vaan  toimin oman kehoni tuottamien tuntemusten mukaan, siksi joudun ja saan käyttää myös lihaa, koska se on terveellistä oikein käytettynä. Luotan suomalaiseen maatalouteen ja erityisesti uskon, että Suomessa kohdellaan eläimiä hyvin, se on minusta merkittävä tekijä, että voin syödä tuotetta hyvällä mielellä. Jos suomalaista tuotantoa ajetaan alas, tuomme tuotteita muualta ja niiden valvominen on vaikeampaa ja logistiikkakulut ja sitä myöten päästöt suuremmat kuin lähialueen tuotteiden valmistaminen. Samalla tavoin koen, kun olen vapaa-ajan asunnollamme Espanjan Andaluciassa, alue on merkittävä ruuan tuottaja ympärivuotisen aurinkoisen ilmaston vuoksi, täällä kaupassa tuotteet ovat hyvälaatuisia ja vielä edullisempia kuin meillä harvaanasutussa pohjoisessa Suomessa.

Kun veronmaksaja ja työntekijä sekä työnantaja ovat toimineet niin, että ovat tuottaneet bruttokansantuotetta tuottamalla kustannustehokkaasti tuotteita niin, että yritysten verojen jälkeen ja työntekijän palkan ja kulujen jälkeen jää valtiolle verotuloja, ovat ne verotulot myös merkittäviä siksi, että ne ovat jo aiheuttaneet päästöjä ympäristöön. Siksi on tärkeää, että nämä verotulot käytetään siten, että ne tuottavat hyvinvointia kustannustehokkaasti yhteiskunnalle. Jos verotuloja käytetään piittaamattomasti tuhlaten, tuottavat ne lisää päästöjä, kun edelleen pitää uudelleen tuottaa tavalla tai toisella hukkaantuneet verotulot. Meneillään olevat opinto- ja SOTE uudistukset ovat osittain auki ja pysyviä kuluja on enemmän kuin tiedossa olevia verotuloja, joilla ne maksetaan eli loppu menee valtion velaksi, tällä hetkellä näyttää pysyvästi, ellei jotain sille tehdä.  Edellisen hallituksen SOTE uudistukseen sisältyi yksityisen terveydenhoitosektorin käyttö ja valinnanvapaudella olisi ollut mahdollista kilpailun avulla säilyttää kustannustehokkuus ja yksityisen puolen verotulot olisivat olleet tuloja valtiolle toisin kuin nyt kaikki ovat vain menoja.

Kun budjetti on vajaa eli menot ylittävät tulot lisäävät ne turhia päästöjä.- siksi haastan hallituksen omalta osalta  tuhlaamisesta päästötalkoisiin.

Arja Kolehmainen 3.9.2021 Fuengirola

Lähde: Ympäristö.fi