"Gogito ergo sum, ajattelen siis olen": filosofi René Descartes
Diplomatia määritellään wikipediassa kansainvälisten suhteiden alalla vakiintuneksi tavaksi vaikuttaa muiden valtioiden toimintaan ja päätöksentekoon keskustelujen, neuvottelujen ja muiden väkivallattomien, rauhanomaisten keinojen avulla. Sana "diplomatia" tulee ranskan kautta kreikasta, missä diplōma tarkoitti kahtia taitettua paperia, yleisimmin matkustusvaltakirjaa. 1700-luvun Ranskassa diplomate tuli tarkoittamaan henkilöä, diplomaattia, jolla oli valtuudet neuvotella valtion nimissä. Jo varhain historiassa heimojen välillä kulki sanansaattajia ja lähettiläitä. Euroopan kuninkaiden ja muiden valtaapäivien suosiossa olleet luotetut henkilöt toimivat viestinviejinä ja rauhanrakentajina, ja myös katolisen kirkon ja paavin lähettiläät pyrkivät rakentamaan rauhanomaisia suhteita.
Ihmisten väliset suhteet nykysin monikulttuurisessa maailmassa ovat haasteellisia ja erittäin vaativia - myös siksi, että tekninen kehitys on sodankäyntivälineissä tehnyt aseista äärettömän vaarallisia. Sivistys ja osaaminen maanpäällä on pitkälle kehittynyt ja tietotekniikan kehittymisen myötä sosiaalinen media on muuttunut myös globaaliksi. Sosiaalinen media on erinomainen viestintäväline, mutta myös kohtalokas, kun sen käyttäjä ei aina ymmärrä, että sanoma saattaa muuttua hetkessä satojen tuhansien jopa miljoonien luettavaksi. Samaa voi sanoa median välittämien viestien, vaikka ne olisit tarkoitettu valtion sisäiseksi, muuttuvat ne hetkeksi kansainväliseksi dialogiksi ja kun monikulttuurinen maailma kommunikoi näin, unohtuu alkuperäinen diplomatia niissä viesteissä, jotka tavoittavat erilaisten kulttuurien tahot erityisesti johtavat ja päättävät tahot.
Aasialainen kulttuuri on vanha ja sivistys vuosituhansien takaa, mutta se on erilaista verrattuna länsimaiseen, joka myös on vanhaa, mutta avointa ja tavallaan nuorta, kun sen perusta on eurooppalainen antiikin aika ennen ajanlaskua ja sen jälkeen kehittynyt filosofia ja tiede. Eurooppalainen kulttuuri pohjautuu latinalaiseen kirjallisuuteen, jonka tiedon perusta on kuitenkin antiikin Kreikka. Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, diplomatian kieli on ollut latinalaiseen kieleen perustuva ranska, varhaiset tieteis- ja filosofiakirjoitukset italian kielisiä ja varhain kreikan kielisiä.
Wikipedian mukaan Jo ennen vuotta 3000 eaa Lähi-idässä, johon Etu-Aasian lisäksi luetaan myös Egypti, kehittyivät Mesopotamian ja Niilin jokilaakson ensimmäiset korkeakulttuurit ja varsinaiset valtiot. Etu-Aasia on monien uskontojen kuten kristinuskon, islamin, juutalaisuuden, jesidismin ja Iranin mithralaisuuden, zarathustralaisuuden, manikealaisuuden ja bahai-uskon syntypaikka ja hengellinen keskus. Keskiajalta lähtien islam ja islamilainen kulttuuri ovat olleet keskeisessä asemassa suuressa osassa Etu-Aasiaa. Egyptiläinen muinaiskulttuuri on paljon käsitelty aihe ja ehkä tunnetuin tavallisellekin kansalaiselle.
Etelä-Aasian tunnetuin kulttuuri on intialainen kulttuuri, jossa ovat vaikuttaneet buddhalaisuus, hindulaisuus, jainalaisuus ja sikhiläisyys.
Itä-Aasian kulttuureita ovat Japanin, Kiinan ja korealainen kulttuuri; Kungfutselaisuus, Intiasta levinnyt buddhalaisuus, taolaisuus, šintolaisuus ja myöhemmin nykyaikana kommunistinen maolaisuus sekä Pohjois-Korean juche ovat vaikuttaneet tämän alueen kulttuureihin; Juchesta wikipedia kertoo: " Korean demokraattisen kansantasavallan virallinen valtiodoktriini. Termi tulee korean ihmisen itsehallintaa ja omavaraisuutta tarkoittavasta sanasta. Juchen pohjana on marxisimi-lenismi ja Kim Il-sungin opetukset."
Venäläisen kulttuurin juuret ovat varhaisessa itäslaavilaisessa kulttuurissa. Kansanperinteeseen ovat vaikuttaneet myös alueella asuvat monet eri kansallisuusryhmät ja näiden tavat. Muinaisvenäläiseen kulttuuriin vaikutti voimakkaasti Venäjän kastautuminen ortodoksisuuteen vuonna 988. Venäläiset omaksuivat Bysantin uskonnon, taiteen ja arkkitehtuurin. Bysantista on peräisin muun muassa ikonimaalaus. Venäläisen kulttuurin kirjallisuus, kuvataide, teatteri ja baletti ovat maailmankuuluja.
Palaan vielä kiinalaiseen kulttuuriin, sillä se on yksi maailman vanhimmista kulttuureista ja kehittynyt tuhansien vuosien aikana. Alue, jolla kulttuuri on hallitseva, kattaa suuren maantieteellisen alueen Itä-Aasiassa. Tavat ja perinteet vaihtelevat suuresti eri maakuntien ja kaupunkien välillä. Kiina on yksi maailman suurista sivistysmaista, jonka korkeakulttuurilla on pisin yhtäjaksoinen jatkumo. Kulttuurin omaleimaisuus näkyy keramiikassa, arkkitehtuurissa, musiikissa, ruuassa, taiteessa, filosofiassa ja uskonnoissa, kertoo wikipedia.
Konfutselaisuus on
Kiinassa syntynyt moraalinen ja yhteiskunnallinen oppi, joka kehittyi kiinalaisen filosofin Kungfutsen (551–479 eaa.) opetuksista. Kungfutselaisuus pohjautuu Kiinassa kauan vallalla olleisiin instituutioihin ja
pitkäaikaiseen kiinalaiseen käytäntöön, ja sen taustatekijöinä ovat muun muassa sukujärjestelmä ja siihen liittyvä esi-isien kultti.
Kungfutselaisuuden tärkeimmät hyveet ovat inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, hyvät tavat, uskollisuus ja viisaus. Vastavuoroisuus kuten ylempien kunnioittaminen ja alempien suojelu on tärkeää. Kungfutselaisuuden perusperiaatteena on parantaa ja lisätä hyvinvointia yhteiskunnassa jalon käytöksen kautta, joka siirtyy ensin perheestä kaupunkiin, sitten yhteiskuntaan ja myöhemmin koko maailmaan. Tähän pyritään hyveellisellä elämällä.
Kungfutselaisuudella ei ole omaa jumalakäsitystä, mutta se on silti länsimaissa usein luokiteltu uskonnoksi. Kungfutselaisuuden keskeisimmät tekstit ovat Viisi klassikkoa ja Neljä kirjaa. Nyky Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se ei enää kuitenkaan ole kommunistinen, vaan "sosialistinen markkinatalous" , joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta. Kiinan on kehittynyt viime vuosikymmeninä huikeasti teollisesti ja kansantaloudellisesti ja voittanut köyhyyden. Länsimainen demokratia käsitys poikkeaa vielä kiinalaisen ihmisoikeuskäsityksissä.
Yhdysvaltojen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen vaikutus on suuri, joten maan ulkopolitiikkaa seurataan tarkkaan ja siitä kiistellään paljon ympäri maailmaa.
Yhdysvalloilla on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä suhdeverkostoista: lähes jokaisessa maassa on Yhdysvaltain edustusto ja näillä puolestaan oma edustustonsa Washingtonissa. Erään mielipidekyselyn mukaan amerikkalaisten
mielestä heidän lähimmät liittolaisensa ovat EU:n lisäksi Britannia, Kanada,Australia, Israel ja Japani.
Yhdysvallat on perustajajäsen useissa
kansainvälisissä järjestöissä, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa, G8-ryhmässä, Kansainvälisessä valuuttarahastossa, Natossa, Tyynenmren puolustusliitossa ANZUSissa.Yhdysvallat isännöi Yhdistyneiden
kansakuntien päämajaa, joka toimii kansainvälisellä alueella New Yorkissa.
Vuonna 2006 Yhdysvallat antoi kehitysapua 23,5 miljardia dollaria. Absoluuttisesti
apu oli suurempi kuin millään muulla valtiolla, mutta suhteellisesti teollisuusmaiden pienimpiä, 0,18 % bruttokansantuotteesta. Kun yksityishenkilöiden lähettämä kehitysapu lasketaan mukaan, Yhdysvallat lähetti
kehitysapuna 192 miljardia dollaria, mikä oli bruttokansantuloon suhteutettuna kuudenneksi eniten maailmassa. (Wikipedia)
Me länsimaiset "nuoret", jotka olemme vaikuttaneet Yhdysvalloissa muutama sata vuotta ja Euroopassa pari tuhatta vuotta, olemme tottuneet suoraan vaikuttamiseen ja nykyisin sivistys ei ole kuulunut kaikkeen vuorovaikuttamiseen ja tiedottamiseen, En ymmärrä erityisesti yhdysvaltalaista vaaliväittelyä, kun siinä toisen arvostelu on päällimmäisenä ja tuntuu, että nykyinen länsimainen media on ottanut sen tavakseen. Kun keskittyy toimijan arvosteluun kielteisesti, unohtuu varsinainen asia ja sen käsittely, kun kuitenkin asian ratkominen on se idea. Yhdysvaltalainen toimintakulttuuri on minusta kuitenkin todella ihailtavaa, se on monikulttuurista ja avointa, vieraan ihmisen avointa kohtaamista ja minusta todella ystävällistä, koen Yhdysvaltojen olevan meille kaikille tärkeä toimija, ystävä ja kumppani.
Yhdysvaltojen yksi perustajäsen on minusta eräs ihailtavimmista lähihistorian vaikuttaja:
Benjamin Franklin 17.01.1706 - 17.01.1790) Hän oli yhdysvaltalainen toimittaja, kirjailija, filantrooppi, tiedemies, keksijä ja diplomaatti. Hän oli siis yksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen arkkitehdeistä ja sen sanoma on yhä ajankohtainen ja innoittava:
"Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus oli Pohjois-Amerikan kolmentoista brittiläisen siirtokunnan edustajien allekirjoittama itsenäisyysjulistus, jonka myötä ne
julistautuivat itsenäiseksi valtioksi, Yhdysvalloiksi. Philadelphiassa kokoontunut toinen mannermaakongressi julisti siirtokunnat itsenäisiksi 2. heinäkuuta 1776 ja hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 4. heinäkuuta.
Nykyään juuri heinäkuun 4. päivää juhlitaan liittovaltion itsenäisyyspäivänä.
Itsenäisyysjulistusta pidetään Amerikan vallankumouksen (1775–1783) kohokohtana ja Yhdysvalloissa lähes myyttisenä kansakunnan perustamistapahtumana. Julistuksen alkuun sisältyvä luettelo ihmisoikeuksista innoitti myöhemmin monia muita liberaaleja vallankumouksia ja ihmisoikeusjulistuksia. Erityisen kuuluisa on julistuksen toinen virke, jonka mukaan kaikki ihmiset (men) on luotu tasa-arvoisiksi ja heillä on luovuttamaton oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun (Life, Liberty and the pursuit of Happiness). Wikipedia
Benjamin kävi koulua vain kymmenvuotiaaksi, lopetti sen ja ryhtyi 12 vuotiaana kirjanpainajan oppipojaksi, siitä alkoi erään sivistyneimmän miehen ura. Hän syntyi 17-lapsiseen sisaruskatraan 15. lapseksi. Benjamin kiinnostui politiikasta ja tieteestä ja perusti vuonna 1743 American Philosophical Society -tiedeyhteisön, hän oli erityisen kiinnostunut sähköstä ja esitti teorian sähkön olemuksesta, ymmärsi plus ja miinus merkkisen sähkövarauksen. Benjamin Franklin oli myös keksijä. Hän keksi muun muassa maailman ensimmäiset torneihin asennettavat ukkosenjohdattimet, kaksitehoiset silmälasit ja lasiharmonikka-nimisen instrumentin. Ukkosenjohdattimiin kohdistui kritiikkiä, koska salamoiden ajateltiin olevan Jumalan rangaistuksia ihmisille. Franklin oli myös kiinnostunut kielestä ja laati ehdotuksen englannin kielen oikeinkirjoituksen uudistamiseksi. Hän kehitteli aakkoset, joissa oli kuusi uutta kirjainta kielen äänteitä varten.
Diplomaattina hän menestyi; Syyskuussa 1776 Franklin matkusti Pariisiin ja neuvotteli myöhemmin liittosopimuksesta Raskan kanssa Britanniaa vastaan 1778. Hänen neuvottelunsa olivat pohjana vastaitsenäistyneiden Yhdysvaltojen ja Britannian väliselle Pariisin rauhalle vuonna 1783. Franklin toimi Pennsylvanian osavaltion presidenttinä 1785–1788. Franklin osasi kuutta kieltä: englantia, ranskaa, italiaa, espanjaa, latinaa ja saksaa.
Franklin paransi amerikkalaisten elämää monin tavoin. Franklin oli tärkeässä asemassa Amerikan ensimmäisen julkisen kirjaston, julkisen palokunnan, postin ja lukuisten hyväntekeväisyysyritysten perustamisessa. Benjamin Franklin osallistui myös lukuisiin tieteellisiin keksintöihin ja innovaatioihin, joita käytetään vielä tänään. Franklin kehitti 20-vuotiaana ajanhallintajärjestelmän, jota hän nautti koko elämänsä ajan. Nykytaiteilijat kutsuivat sen “Franklinin pyramidiksi” (joskus on myös nimi “tuottavuuden pyramidi” – tuottavuuspyramidi); siitä myös hänen tunnettu sanonta: "Aika on rahaa"
Benjamin Franklin oli ihmisenä toisia kunnioittava, hänen mielestään toisia piti kohdella siten, kuin toivoisi itseään kohdeltavan, hän koki, että hän alkoi menestyä vasta, kun hän oppi huomioimaan toista, hän eli kurinalaista elämää, piti uskontoa tärkeänä elämän ohjeistajana ja piti yllä sukupuolimoraalia siten, että itsellä oli hyvä olla.
Nyt tänä vaikeana aikana Benjamin Franklinin kaltaisella diplomaatilla olisi tärkeä rooli, kuinka ratkaista vaikeat monikulttuuriset ongelmat tänä globaalin hektisen sosiaalisen median aikana. Oppisimme uudelleen: kunnioittamaaan ja kuuntelemaan toista, pyri ratkaisemaan ongelma älä arvostele. Kun sota on pelottavin asia, pitäisi saada ystäviä ja kanssakulkijoita eri kulttuureista ja ymmärtää ja lähestyä heitä heidän lähtökohdistaan käsin.
“Kun tavoite näyttää vaikealta, älä vaihda päämäärää; etsi uusi polku sen saavuttamiseksi.” “Liian pitkälle meneminen ei ole yhtä paha asia kuin olla menemättä tarpeeksi pitkälle.” “Hän joka hallitsee raivoaan, hallitsee pahinta vihollistaan.” Kungfutse
Arja Kolehmainen 23.03.2022 Fuengirola
Lähde: Wikipedia