Suomen kansantalous viestintää näinä päivinä

Tämän hetken uutisissa hallitus yrittää tuoda omaa ohjelmaansa, mutta media kyseenalaistaa monia asioita ja yksi hallituspuolueista saa näkyvyyttä rasismiviestinnällään. Suomi on ongelmissa, mutta päähuomio julkisuudessa keskittyy siihen, saadaanko aikaan hallituskriisi ja uudet vaalit. Minä kansalaisena pelkään tulevaisuutta, siksi että demokratiassa millään ei tunnu olevan väliä, pääasia, että halltus kaatuuja saataisiin uutisotsikoita, joita pienin hallituspuolue RKP käyttää tehokkaasti hyväksi. Ilmeisesti RKP ei ole  kiinnostunut omasta ministeriöstään, jossa opetus olisi suuri haaste ja kehitysmahdollisuus, onko siellä kenties edes avattu kyseistä aineistoa, sekin pelottaa tavallista kansalaista, kun koulutus on myös ongelmissa ja tehtävää riittää, mutta valitut kansanedustajat ovat kiinnostuneita vain huomiosta, kun media sitä suo.

Suomi on pieni kansakunta,tilastokeskuksen mukaan

"Suomen väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 5 548 241 henkilöä, mikä on 14 448 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuonna 2021 syntyi 49 594 lasta, 3 131 lasta enemmän kuin vuonna 2020. Väestöstä 8,3 prosenttia puhui viime vuonna äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vieraskielisistä eniten oli venäjää äidinkielenään puhuvia, 1,6 prosenttia, ja viroa puhuvia, 0,9 prosenttia väestöstä."

Suomen bruttokansantuote kasvoi 2022 tilastokeskuksen mukaan 1,6 prosenttia, mutta maaliskuussa luku oli vielä 2,1 prosenttia eli 266,7 miljardia eli 47991 miljardia per asukas. Suomella meni vuosi 2022 ihan kohtuullisesti tilastokeskuksen mukaan;  yksityiseen kulutukseen käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän rahaa vuonna 2022. Tätä osaltaan selitti se, että edellisvuotta vastannut kulutuskori kallistui poikkeuksellisen paljon. Kuluttajahintaindeksin mukaan vuoden 2022 inflaatio oli korkeinta 40 vuoteen. Käypähintainen yksityinen kulutus kasvoi 8 prosenttia  ja yksityisen kulutuksen volyymioli 2 prosentin kasvussa.

Palkat ja palkkiot nousivat 6 prosenttia vuonna 2022 .Kokonaisuutena kotitalouksien saamat tulot kasvoivat kotitalouksien menoja vähemmän ja kotitalouksien säästämisaste kääntyi negatiiviseksi.

Maailmallakaan ei mennyt viime vuotena huonosti OECD:n mukaan:

Kotitalouksien reaalitulot nousevat jälleen – mutta koko OECD:n tilanne on ristiriitainen

Kotitalouksien reaalitulo asukasta kohden OECD-maissa kasvoi 0,9 % vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on nopeampaa kuin asukasta kohden lasketun BKT:n  kasvu (0,3 %). Se oli kolmas peräkkäinen neljännesvuosittainen nousu ja suurin neljännesvuosittainen nousu vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen jälkeen, jolloin pandemiaan liittyvät avustusohjelmat lisäsivät tuloja.

Kuva oli kuitenkin ristiriitainen 21 maassa, joista on saatavilla tietoja. Yhdessätoista kotitalouksien reaalitulot asukastakohden nousivat ja 10:ssä laskivat. G7-maista Italia koki suurimman nousun (+3,3%) energian hintapaineiden hiljentyessä, kun taas Kanada havaitsi suurimman pudotuksen (-2,2 %), mikä johtui osittain kotitalouksille maksettujen valtionosuuksien laskusta. Myös Saksa, Iso-Britannia ja Ranska kirjasivat laskua. 

Muista OECD-maista kotitalouksien asukaskohtaiset tulot kasvoivat eniten Tanskassa (4,3 %), Belgiassa (4,1 %) ja Puolassa (3,5 %).

Julkisuudessa on kannettu huolta siitä, että suurituloiset eivät osallistu talkoisiin, minusta asia ei ole niin; OECD:n mukaan Suomi oli viime vuonna korkeimmin verotettu maa, samoin Suomen julkishallinto maailman raskaimpia ellei raskain, siihen kuluu paljon rahaa, mutta resurssit käytetään tehottomasti, koska julkiset palvelut ovat niinkin heikossa jamassa.

Vuonna 2019 suurituloisin kymmenen prosenttia maksoi 70 prosenttia ansiotuloveroista. 

Veronmaksajat.fi sivujen mukaan verovuodelta 2021 tulonsaajat maksoivat tuloveroja (ml. sairausvakuutusmaksut) yhteensä yli 35 miljardia euroa. Valtaosa maksettiin ansiotulon perusteella. Pääomatuloveroa maksettiin 4,3 miljardia euroa.

Valtionvarainministeriön sivuilta löytyy vuoden 2023 budjetin tulo- ja verykertymät sekä menot:

Budjetin loppusumma on 81,3 miljardia, eli suuri verrattuna aikaisempiin, koska uudet hyvinvointialueet rahoitetaan valtion budjetista ja sinne tulevat nyt ennen kunnille menneet verotulot siltä osin. Verot ja veroluontoiset tulot ovat 64,4 miljardia, muita tuloja 6.6 miljardia, korko ym tuloja 1,9 miljardia ja lainaa 8,4 miljardia. Valtion velka nyt on 151,18 miljardia euroa.

Suomen valtionvelka suhteessa BKT:n oli vuoden 2022 lopussa 51,6 %.Suomen julkinen velka suhteessa BKT:n oli vuoden 2022 lopussa arviolta 71,7 % Valtionkonttori.fi mukaan.

Tavallisena kansalaisena koen, että verykertymä on ollut varsin suuri ja sillä olisi täysin katettu aikaisempien vuosien budjetit. Ongelma varmasti on,  että sosiaali- ja terveysmenot vain kasvavat väestön ikääntymisen myötä ja samoin tulot vähenevät, työikäisten väestön osan jatkuva pieneneminen ei tulevaisuudessakaan näytä täyttävän valtion rahantarvetta ja se on huoli tässä velkaantumisessa, kun maksajia ei näy riittävästi tulevaisuudessa, siksi tämä valtaisa julkinen talous on saatava tehokkaammaksi, toimivammaksi ja joustavammaksi.

Koulutuksen ongelmat ovat siinä, että kun koulusta mennään eteenpäin opintoihin, ei olla selvillä miksi ja minne halutaan, opiskelumotivaatio saattaa jäädä huonoksi. Jos korkeakouluun otetaan vain siksi, että pitää kouluttaa, mutta valmistumisen jälkeen ollaan taas ymmällä siitä, mitä halutaan tehdä "isona". Olisi niin tärkeää kouluttaa hyvistä opiskelijoista osaajia ja motivoituneita kansakunnan kehittäjiä. Minusta Suomen korkeakoulujärjestelmää voisi kehittää suuntaan, joka palvelisi elinkeinoelämää ja samalla työllistäisi.

Minusta ei ihan julkisuudessakaan tajuta, että resurssit ja varat ovat rajallisia ja Suomen kaltaisesta pienestä taloudesta on aina puutetta varoista. Pitäisi suhtautua vakavasti siihen, että jokaisella kansalaisella olisi halu ja mielihyvä tehdä töitä ja perustaa perheitä ja kokea elämä täällä Pohjolassa mielekkääksi. Kansakunnan pitäisi olla tuottava, pelkällä huvikseen olemalla ei elätetä kansakuntaa.

Nyt on puhuttanut erilaisten rahastojen myöntämät rahoitukset joillekin, esimerkiksi Koneen säätiön myöntämä rahoitus 200 000 eur  Elokapinalle: " Koneen Säätiö kertoo rahoittavansa ”syvällisiä, oivaltavia ja rohkeita” hankkeita metsään liittyvistä aiheista. Tiedotteessa kerrotaan, että säätiö haluaa lisätä yhteiskunnallista keskustelua metsien monista erilaisista merkityksistä. Rahoitettavat hankkeet ovat kytköksissä joko tieteeseen tai taiteeseen." 

Kone hissiyhtiönä on ollut tunnettu hyvästä tuotteestaan, joka maailmalla on ollut kysyttyä ja itsekin olen pitänyt sitä luotettavana, mutta jos nyt metsien hyvinvoinnin hyväksi Elokapina pysäyttää hissit, en koe sitä metsien hyvinvointia kehittävänä vaan terroripelkoa lisäävänä toimintana. Estämällä tavallisten ihmisten liikenteen töihin meno tai sieltä paluuaikana pois on minusta halveksittavaa, se ei vaadi luovuutta, kykyä tai osaamista, vain kansalaistottelemattomuutta. Siitä ei kasva metsä tai muu. Jos minä olisin ollut jakamassa, olisin antanut vastaavan summan metsää omaksi ja esittänyt heidän vastuulleen  osoittaa millaista metsää he haluavat kasvattaa, jos nyt heidän kaltaisiaan pitää palkita, vaarana on että muut kapinalliset ryhmät innostuvat tekemään vastaavia tekoja, kehittymällä anarkisteiksi.

Toinen uutinen oli Iltasanomisa: "Kummastusta on  herättänyt rahoituspäätös on annettu Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa toteutettavalle yli kolmivuotisellehankkeelle ”Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa”. Hankkeen julkisen kuvauksen mukaan"poikkitieteellinen hanke pyrkii lisäämään systeemiajattelun ja julkisenpedagogiikan avulla ymmärrystä niistä muutostekijöistä, jotka edistävät sukupuolista tasa-arvoa Nepalin musiikkikulttuurissa.”  Suomen Akatemia myönsi 6 miljoonaa euroa tähän tutkimukseen. 

Taide on tärkeää ja erilainen musiikki tulla tunnetuksi, mutta summa kuullostaa suurelta, kun on kyseessä vain tutkimus ei hyvinvoinnin lisääminen alueella, josta on kyse:

Wikipedia kertoo Nepalin demokraattisesta liittotasavallasta, sisämaavaltio Aasiassa Kiinan ja Intian välissä Himalajan vuoristossa osittain, alueella sijaitsee kahdeksan maailman korkeimmasta kymmenestä vuoresta . Asukkaista 31 miljoonaa on hinduja. Vuosina 1996-2006 sisällisodassa kuoli yli 13000 ihmistä, jossa vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, kommunistit voittivat ja maa luopui monarkiasta. Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista ja se saakin merkittävää tukea ulkomailta. 

Kun maa on köyhä, voisi kuviella, että tuo summa lähes suorana tukena heille olisi ollut tuottavampaa ja kehittävämpää, nyt sillä tuella kehitetään Suomeen erikoista musiikkitietämystä ja -makua.

Vanhempi uutinen Iltasanomissa kertoi siitä, kuinka hallituksen vaihtuessa kallispalkkaiset avustajat saivat työttömyytensä turvaksi apua:

Uutisartikkelin mukaan Sanna Marinin hallituksen useille poliittisille avustajille maksetaan kymmeniä tuhansia euroja karanteenikorvauksia. Karanteenikorvaustenkokonaismäärää paisuttaa tänä vuonna se, että hallituksen vaihtuessapoliittiset avustajat ovat joutuneet etsimään uusia työpaikkoja Poliittisille avustajille maksetaan tänä vuonna valtion varoista karanteenikorvauksia yhteensä 607 400,55 euroa. Summa sisältää tänä vuonna alkaneet karanteenikaudet. Tämän vuoden pisimmät karanteenijaksot ovat neljä kuukautta. Karanteenikorvaus on sidottu kuukausipalkkaan"

Yllämainiut puolueet ovat olleet huolissaan uuden hallituksen leikkauksista, jotka kohdistuisivat vähäosaisiin, mutta surutta palkitsivat hyväosaisia verorahoilla, niilläkin olisi voinut hoitaa todella tarvitsijoita tai palkata tärkeitä henkilöitä oikeisiin paikkoihin.

Arja Kolehmainen 30.08.2023 Helsinki

Lähteet Tilastokeskus, OECD, Wikipedia ja Ilta Sanomat