Renesanssi ajan murros keskiajasta uuteenaikaan

Renesanssi ranskaksi renaissance, italiaksi rinascere; sana tarkoittaa uudelleensyntymistä. Renesanssi aika oli taide- kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros pääasiassa 1400 luvulla tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, filosofiassa ja tieteissä ja joilla oli maailmanlaajuinen merkitys.

Katseliln dokumentin TV:stä Leonardo di ser Piero da Vincin elämästä, ohjelma oli hieno toteutus, jossa kerrottiin tämän suurmiehen elämästä ja saavutuksista. Leonardo syntyi Toscanassa 1452 avioliiton ulkopuolella ja kuoli 1519 Ranskan Amboisessa. Hän oli hyvin lahjakas maalari ja kuvataiteilija ja intohimosta omaan työhönsä teki monipuolisia tutkimuksia, ihmisestä, luonnosta, insinööritieteestä liittyen siihen, että sen ajan kuvataide tehtiin suuressa määrin rakennuksiin ja se vaati tarkkaa ymmärrystä rakennustekniikasta ja sen toteutuksesta. Hän oli tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija. Leonardoa on usein kuvattu ”renesanssi-ihmisen ” arkkityypiksi. 

Kun hän maalasi siihen liittyi paljon tutkimusta ja esityöskentelyä luonnoksia maalauksen eri osista, ruumiin osista ja väreistä, hänen anatomian tutkimuksensa oli äärimmäisen tarkkaa. 

Insinöörinä Leonardon ajatukset olivat huomattavasti edellä aikaansa. Hän kehitteli helikopterin, panssarivaunun, aurinkovoimalan, laskimen, kaksoisrungon ja suurpiirteisen teorian laattatektoniikasta. Leonardon tutkimukset tieteessä ja tekniikassa ovatkin yhtä vaikuttavia kuin hänen taiteensa. Ne on tallennettu muistikirjoihin, jotka koostuvat noin 13 000 sivusta muistiinpanoja ja piirustuksia ja joissa taide ja luonnonfilosfia (modernin tieteen edeltäjä) sulautuvat toisiinsa. Leonardo kirjoitti ja ylläpiti muistiinpanoja päivittäin koko elämänsä ajan tehdessään havaintoja häntä ympäröivästä maailmasta. Tiedemiehenä hän edisti huomattavasti anatomian, rakennustekniikan, optiikan ja hydrodynamiikan  kehitystä, kertoo Wikipedia.

Leonardo oli itseoppinut ja havainnoija,  teokset oli tehty syvällä intuitiolla. maalaus- ja kuvataiteen opinnot hän kävi sen ajan arvostetuimman firenzeläisen kuvataileilijan Verrocchion ateljeessa. Hän sai tukea sen ajan valtaapitäviltä, jotka arvostivat hänen työtään,  Leonardo vieraili Medicien luona ja tutustui heidän kauttaan vanhempiin humanistifilosofeihin. Leonardon tunnetuimmat teokset ovat Mona-Lisa ja Pyhä ehtoollinen.

Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1200-luvulta 1700-luvulle. Sukuun kuuluu muun muassa kolme paavia, useita Firenzen ja Toscanan hallitsijoita sekä myöhemmin Ranskan kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Varsinaisen elämänuransa ja omaisuutensa varakkaimmat ja tunnetuimmat Medici-suvun jäsenet ansaitsivat kaupankäynnillä, erityisesti kangaskaupalla ja pankkitoiminnalla. Medicien pankki oli Euroopan arvostetuimpia ja menestyneimpiä. Pankkiiritoimintaa Mediceillä oli Italiassa, Genevessä, Lontoossa ja Flanderin Bruggessa. Suurin osa toiminnasta tapahtui kuitenkin Italiassa. Medici-suvun merkittävimmät saavutukset liittyvät taiteen ja arkkitehtuurin tukemiseen. Suku oli melkeinpä kaikkien renesanssin merkittävien taiteilijoiden mesenaatti.  Medicit olivat myös merkittäviä taiteenkeräilijöitä, ja nykyään heidän kokoelmansa muodostaa Firenzen Uffizzin gallerian rungon.(Wikipedia)

Miksi Italian Firenzessä syntyi renessanssi, murrokseen on lukuisia syitä, siihen vaikuttivat Medici suvun tuki ja Itä-rooman Bysantin häviäminen Osmaneille, josta seurasi pakolaisvirta Italiaan. Bysantissa oli elänyt antiikin kulttuuri kreikkalaisen, roomalaisen ja kristillisen perinnön säilyttäjänä, josta renesanssi ammensi. Siihen aikaan tehtiin myös merkittäviä löytöretkiä mm. Kristoffer Kolumbuksen ja  Marco Polon johdolla, eurooppalaiset löytäretkeilijät kartoittivat maan. Renesanssin aikainen kartografia, laivanrakennus- ja navigointitaito mahdollistivat valtameripurjehduksen. Syyt löytöretkiin olivat taloudellisia, poliittisia, tieteellisiä ja uskonnolisia; kaukomailta haettiin mausteita ja jalometalleja, joilla taas saatiin lisää poliittista valtaa, mukana oli myös uskonnolliset tekijät, retket olivat jatkoa aiemmille ristiretkille, joissa käänytettiin pakanoita. Retkien syy oli myös tiedon hankinta, renesanssin tieteen ihannointi kannusti tutkimaan kaikkea ja kaikkia. Eurooppalaista kulttuuria vietiin uusille alueille ja samalla alkuperäiskulttuureille aiheutettiin suurta vahinkoa ja tauteja vietiin ja tuotiin.

Yksi merkittävä tekijä renesanssin kehitykselle oli myös pandemia: Musta Surma oli Eurooppaa ja sen lähiseutuja vuosina 1346–1353 runnellut kulkutauti, jonka arvioidaan tappaneen 30–60 prosenttia Euroopan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä ja saman verran Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, kertoo Wikipedia. Taudin aiheuttama väestökato vaikutti yhteiskunnallisiin muutoksiin. Musta Surma tuli Eurooppaan aikana, jolloin maanosan väestö oli vakiintunut jo 100  vuoden ajan ja aikaisempi pandemia Isorokko oli jo kauan pysynyt poissa. Silloinen maanviljelystekniikka oli ottanut jo kaikki vapaana olevan maan käyttöön ja ruokaa ei enää riittänyt kaikille, alueen kantokyky oli ylärajoilla.

Suurin osa tutkijoista uskoo nykyisin, että mustan surman aiheutti paiserutto, joka leviää mustan rotan kirppujen puremista. Myös keuhkoruttoa ja jotain sittemmin kadonnutta tautia on epäilty mustan surman aiheuttajaksi.Taudin seurauksena eurooppalaisten keskimääräinen elinikä laski 35-40 vuodesta 20 ikävuoteen 1300 luvun loppupuolella ja Euroopan väkiluku laski puoleen verrattuna ennen tautia. Väestökato toi taloudellisia muutoksia, sosiaalinen liikkuvuus parani, kun maanviljelijät eivät enää sitoutuneet maa-alueisiinsa ja maaorjien olot paranivat. Musta Surma aiheutti työvoimapulan, palkolliset kykenivät vaatimaan parempia palkkoja ja pienempiä vuokria ja feodalismi romahti, monien ammatinharjoittajien tilanne muuttui ja entisten auktoriteettien asema romahti, kun he eivät kyenneet vaikuttamaan taudin kulkuun. Lääketiede kehittyi ja hygienia parani. Äkillinen pula halvasta työvoimasta johti teknologian kehittymiseen ja vaikutti renesanssiin johtaneeseen kehitykseen.

Kirjapainotaito Gutenbergin myötä edesauttoi tiedon levittämistä, aikansa kirjailijat loivat uusia teemoja, William Shakespeare (1564-1616) englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija, häntä pidetään historian merkittävimpinä kirjailina ja englanninkielen taitajana,  kirjoitti näytelmiä, tragedioita, komedioita, runoja, tunnetuimpia niistä Romeo ja Julia, tragedia Julius Caesar, Kesäyön unelmia, Othello, Machbeth, Hamlet.

Katolinen kirkko ja Aristoteles olivat vaikuttaneett ajatteluun ja tieteen tekemiseen vahvasti ja huolimatta inkvisitiosta, uusia ajatuksia syntyi myös yliopistoissa. Ensimmäiset yliopistot perustettiin keskiajalla 1100 luvulla Italiaan, Ranskaan ja Englantiin humanistististen tieteiden, lääketieteen, oikeustieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi. Paavi Gregorius VII toimeenpani uudistuksia, jonka vuoksi kirkon kanonisen ja sakramentin opetuksen painopiste lisääntyi ja piispat perustivat katedraalikouluja papiston koulutusta varten, opiskelu vaikutti kirkon hierarkiassa ylenemiseen. Tultaessa 1200 luvulle puolet kirkon korkeimmista arkkipiispojen, apottien viroista ja kolmannes kardinaalien viranhaltijoista  oli tutkinnon suorittaneita  maistereita. Nykyaikaisen yliopiston edeltäjä syntyi Pariisissa 1150, Pierre Abellard kirjoitti teoksen  Sic et Non (kyllä ja ei), jossa oli tekstejä opiskelijoita varten, hän ja monet aikalaiset olivat harmistuneita kirkon sensurointiyrityksiin.

Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kesti kuusi vuotta ja maisterin ja tai tohtorin tutkinto saatoi viedä yli 10 vuotta, aineita olivat aritmetiikka, geometria, tähtitiede, taiteet, musiikin teoria, kielioppi, logiikka ja retoriikka, skolastiikka oli tärkein opetusmenetelmä, joka perustui Aristoteleen oppiin, kun kandidaatin tutkinto oli suoritettu, opiskelija valitsi kolmesta tiedekunnasta oman, lääketiede, oikeustiede tai teologia, joka oli arvostetuin.

Renesanssin ajan tunnettu tiedemies oli matemaatikko tähtitietelilijä Nikolaus Kopernikus (1473-1543), hän oli tunnettu heliosentrisestä maailmankuvasta vastoin kirkon oppia, hän julkaisi kuolinvuonnaan teoksen, uuden opin  De Revolutionibus kirkko julisti pannaan ja useimmat Euroopan oppineet kielsivät sen ja pitäytyivät Aristoteleen muuttumattomassa maailmankuvassa. Myöhemmin 1600 luvulla Galileo Galilei (1664-1642), joka kehitti merkittävästi tieteellistä metodia, herätti henkiin Kopernikuksen maailmankuvan, kun uusi havaintoväline kaukoputki keksittiin, Galilei kehitti optiikkaa vielä lisää kolmikymmenkertaiseksi ja tekemiensä havaintojen perusteella mm. auringonpilkuista ja planeetoista Jupiterista ja sen kuista, Venuksesta, hän raportoi ensimmäisenä kuun vuorista ja kraattereistsa 1609, hänen teoreettinen ja kokeellinen työnsä kappaleiden liikkeistä muodosti pohjan klassiselle mekaniikalle, jota sitten Sir Isac Newton kehitti myöhemmin. Galilei kehitti lämpömittarin, sai patentin pumppukeksintöönsä, paransi kappaleiden punnitsemistarkkuutta kirjoittamallaan teoksella La Bilancetta, jossa perusteli vastapaino vaaan tarkkuutta.

Galilei Galileo puolusti inkvisitiossa näkemyksiään aurinkokeskeisestä maailmankuvasta ja muuttuvasta todellisuudesta, hänen kerrotaan istunnossa mumisseen kuuluisan lauseen: "Eppur si muove" se liikkuu sittenkin. Galilei oli merkittävä myös siinä, että hän kiisti auktoriteettien, kuten kirkon ja antiikin filosofien aseman tieteessä, sillä auktoriteettien sokea totteleminen ja hyväksymisen hylkääminen on nykyaikaisen tieteen metodin perusta ja kehitys johti tieteen eroamiseen uskonnosta ja filosofiasta. Nämä kahden keskeisen tieteen perusteen vuoksi  Galileo Galileita nimitetään ”tieteen isäksi”. 

Renesanssi ajan saavutukset ovat perusteena myöhemmälle teolliselle vallankumoukselle 1700 luvulla ja tieteen saavutuksiin 1900 luvun alussa, Einsteinin suhteellisuusteoria 1905 on jatkoa Kopernikuksen, Galilei Galileon ja Newtonin työhön, vasta viime vuonna otetusta  valokuvasta avaruuden ilmiöstä Musta aukko perustui Einsteinin laskelmiin ja voitiin näin empiirisesti lopulta todeta. Uusille näkemyksille ja suurille tekijöille annetaan tilaa, kun arvostetaan innovaatioita ja uusia ajatuksia, renesanssin yksi syy oli valtava taloudellinen kehitys, joka kukoisti Italian Firenzessä ja jonka hedelmillä tiedettä ja taidetta kehitettiin, jotta voitiin rakentaa niitä rakennuksia, joita edelleen ihailemme ja tieteen saavutuksia, joita voimme nyt hyödyntää. Samat tekijät vaikuttavat meidänkin elämään, kun on aidosti kehittyvä talous, joka tuottaa, niin silloin voidaan yhä kehittää yhteiskuntaa ja tieteen saavutuksia tukea. 

Arja Kolehmainen 19.10.2020 Helsinki

Lähde Wikipedia

Renesanssi ajan musiikki

Musiikki muuttui hiljalleen renesanssiaikana, keskeisimpiä kirkollisia sävellysmuotoja olivat messu ja Motetti (lat. movere, liikkua) joka on erilaisista kuoroteoksissa käytetty nimitys. Erilaiset motetit olivat merkittävimpiä polyfonisen musiikin muotoja 1200-luvulta 1700-luvun puoliväliin.  Maallisen musiikin säveltämisen lisääntyminen johtui  painokoneen keksimisestä ja sen mahdollistamasta musiikin runsaammasta julkaisemisesta. 

Keskeisiä maallisen musiikin muotoja olivat frottola, chanson ja madrigaali. Renessanssin muuttuessa 1600-luvulla hiljalleen barokiksi, erityisesti madrigaaleja ryhdyttiin säveltämään voimakkaan maneerisella tyylillä. Sävellykset monimutkaistuivat, ja niissä saatettiin käyttää jopa hyvin voimakkaita kromaattisia kulkuja, kuten esimerkiksi Carlo Gesualdon sävellyksissä.

Heinrich Glarean (1488-1563) sveitsiläinen musiikkiteoreetikko, runoilija, humanisti, perehtyi kreikkalaiseen musiikinteoriaan ja muotoili sen pohjalta keskiaikaisen kirkkosävellajijärjestelmän. Toisin kuin arkkitehtuurissia musiikissa ei ollut käytettävissä antiikin aikaisia esikuvia ja se johti innovatiiviseen musiikin luomiseen. Tuon ajan 1400 luvun merkittävin musiikillinen kehitys oli  uuden konsonanssisen kontrapunktin kehittäminen.

Cantus Firmus -messu; tämä polyfoninen messu kehittyi omaksi taidemuodokseen, jossa samaa musiikillista teemaa messun kaikissa osissa käytettiin yleensä siten, että jokainen messun osa alkoi samalla melodisella motiivilla. Messuja, joissa käytetään tällaista yhteen sitovaa teemaa, kutsutaan mottomessuiksi.   

Reformaatio alkoi teologisena kiistana ja kasvoi kapinaksi katolista kirkkoa vastaan Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja sen myötä kirkkomusiikkikin sai uusia piirteitä, kun jumalanpalveluksissa käytetty kieli muuttui kansankielelle. Martin Lutherin oman musiikinharrastuksen vuoksi, musiikki nousi keskeiselle sijalle jumalanpalveluksessa ja johon osallistui myös seurakunta. Monet koraalit olivat uusia sovituksia vanhoista gregoriaanisista kirkkolauluista tai maallisia lauluja, joille kirjoitettiin uudet kirkolliset sanat. Luther sävelsi myös itse useita koraaleita, joista tunnetuin on koko reformaation "tunnuslauluksi" noussut Ein' feste Burg (eli Jumala ompi linnamme suomalaisessa virsikirjassa), jonka sanat on sovitettu psalmista 46.

1500-luvun alussa keksitty kirjapainotekniikka mahdollisti halvan nuottikopioiden valmistamisen ja musiikin leviämisen aikaisempaa laajemmalle. Kun aikaisemmin musiikki oli pääasiassa ollut saatavana vain muusikoiden tarjoamana palveluna, nyt musiikkia voitiin painetussa muodossa myydä tuotteena. Tämä loi kysyntää amatöörien taidoille soveltuvalle musiikille ja lisäsi kansankielisen musiikin (latinan sijaan) määrää.  Espanjassa suosituin polyfonisen kuoromusiikin muoto oli villancico, jota Ferdinand ja Isabella tukivat pyrkiessään yhdistämään Espanjaa yhdeksi kuningaskunnaksi. Kirjapainotekniikan myötä instrumentaalimusiikkia alkoivat nuotintaa ja esittää myös amatöörit, ja instrumentaalimusiikki alkoi nousta arvostuksessa vokaalimusiikin rinnalle. Renessanssin aikaan kehittyneitä instrumentaalimusiikin muotoja ovat muun muassa muunnelma, preludi, fantasia, toccata, recercar  ja sonaatti.

Tanssimusiikki oli suosittua ja arvostettua, tanssimestari Thoinot Arbeaun mukaan "tanssi on ensiarvoisen tärkeää järjestäytyneessä yhteiskunnassa, koska se mahdollistaa miesten ja naisten tapaamisen ja tutustumisen toisiinsa". (Wikipedia) Yksinkertaisimmillaan tansseja säestettiin rummulla ja korkeaäänisellä puhallinsoittimella, laajimmillaan suurella puhallin- tai jousisoitinyhtyeellä, johon kuului aina lyömäsoittimia ja usein näppäilysoittimia, fraasit olivat yleensä selviä ja ennalta arvattavia, yleensä neljän tahdin mittaisia, mikä helpotti tanssijoiden musiikin seuraamista. 

Madrigaali on eräs renessanssi ajan taidemusiikin tyylilaji, joka  on maallista laulumusiikkia, sitä  esiintyi ensisijaisesti Italiassa,  tavallisesti 4–6 laulajaa. Kuuluisia italialaisia madrigaalisäveltäjiä olivat Carlo Gesuado ja Claudio Monteverdi. Renesanssiajan 1500-luvun loppupuolen merkittävimpiä madrigaalisäveltäjiä oli italialainen  Luca Marennzio.  Hän käytti monenlaisia musiikillisia maneereita kuvaamaan teoksiensa tekstejä, kuten kuuluisassa madrigaalissaan Solo e pensoso runon alun hitaasti yksin kävelevää runoilijaa kuvaa yli oktaavin hidas kromaattinen laskeva sävelkulku. 

Musiikin painopiste renesanssin loppupuolella siirtyi Venetsiaan ja musiikkielämän keskus oli Pyhän Markuksen tori.

Arja Kolehmainen 20.10.2020 Helsinki

Lähde: Wikipedia

Claudio Monteverdi