Suomen Talvisota vuosina 1939–1940

Tänään on kulunut 80 vuotta siitä, kun Suomi joutui suuren rajanaapurinsa Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.  

Neuvostoliitto haki 1930-luvun puolivälistä lähtien itselleen edullisempia rajoja ja tukikohtia Suomesta.  Molotov-Ribbentropin sopimuksen  jälkeen syksyllä 1939 Neuvostoliitto esitti julkisesti vaatimuksensa rajan siirtämisestä Karjalan kannaksella kauemmaksi Leningradista, asiasta käytiin kolme neuvottelukierrosta syksyllä 1939. 

Neuvostoliitto lavasti 26. marraskuuta 1939 Mainilan laukaukset, joilla se perusteli sotaa puolustuksellisena toimenpiteenä, hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939.  Neuvostoliiton ulkoministeri piti illalla radiopuheen kertoen, että neuvostohallitus oli käskenyt puna-armeijaa varmistamaan Neuvostovaltion ulkoisen turvallisuuden ja Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen julistaa  sotatilan radiossa kello 13.30.

Suomi oli yksin suurvaltaa vastaan, auttamaan halukkaat maat olivat kaukana. Ainoa mahdollinen oli naapurimaa Ruotsi. Suomi oli poliittisessa ja diplomaattisessa umpikujassa. Hyökkäys tuomittiin monien puolueettomien maiden taholta, mutta  kiinnostus tähän sotaan oli  vähäinen, koska  oletettiin, että puna-armeijan voittaisi nopeasti.

Suomi taisteli urhoollisesti murskaavaa ylivoimaa vastaan 105 päivää.

Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta hyväksyivät Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen 11. maaliskuuta ja Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin illalla 12. maaliskuuta 1940

Rauhansopimuksessa Suomi luovutti Neuvostoliitolle osia Itä-Suomesta, Kalastajasaarennon Petsamosta, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa ja Viipurin, maan toiseksi suurimman kaupungin, käytännössä vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa seuraillen. Hanko piti myös vuokrata Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi ja rakentaa rautatie Kantalahden ja Sallan välille. Lisäksi  Suomen piti asuttaa uudelleen 430 000 suomalaista  Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta.

Tappiot talvisodassa olivat 26 662 sotatoimissa kuollutta ja noin tuhat siviiliä.

Olen suomalaisena hyvin kiitollinen sotilaille ja kaikille siviilitehtävissä, jotka puolustivat Suomea ääriolosuhteissa yksin suurvaltaa vastaan, heidän urhoollisuutensa ja sitoutumisensa vuoksi elän vapaassa Suomessa, jossa hyvinvointi kukoistaa.

Arja Kolehmainen 30.11.2019 Fuengirola