"Paras sota on käymätön sota" voisi kuulua Naton tunnuslauseeksi

Otsikossa mainittu kuuluisa lause kuuluu kiinalaiselle sotapäällikölle Sunzille, jonka kirjoittamaa Sodankäynnin taito kirjaa yhä luetaan, vaikka se oli jo sotastrategian  ohjekirja ennen ajanlaskun alkua Kiinassa. Kirjassa on paljon muitakin yhä tärkeitä ohjeita, kuten " Sota on valtion elinkysymys, kuoleman tai elämän tanner, tie olemmassaloon tai tuhoon. On välttämätön tutkia se huolellisesti" Kirjassa mainitaan viisi tärkeää asiaa, jotka otettava huomioon: oppi, ilmasto, maasto, johto ja ohjeistus. "Opilla tarkoitetaan sitä, mikä saa alaiset ajattelemaan yhdenmukaisesti johtajiensa kanssa. Näin voit lähettää heidät kuolemaan tai antaa heille elämän, mutta et saa johtaa heitä harhaan." Muilla mainitulla asioilla huomioidaan olosuhteet, joissa sotaa käydään ja kohta johto on minusta elintärkeää ja jo silloin pitkälle ajateltu:"Johdolla tarkoitetaan viisautta, rehellisyyttä, inhimillisyyttä, rohkeutta ja tinkimättömyyttä."

Sodankäynnin kalleus oli myös huomioitava:" Kun varustetaan tuhat kevyttä nelivaljakollista sotavaunua, tuhat nahkapäällysteistä nelivaljakollista vaunua, kun haarniskoidaan satatuhatta miestä, kun huoltoyhteydet ovat tuhat litä (pituuden mittayksikkö, sinä aikakautena noin 405 m), kun huomioidaan kustannukset kotirintamalla ja kentällä, mukaan lukien lähettiläät ja kiertävät neuvonantajat ja kun hankitaan tarvikkeet kuten liimat ja lakat sekä huolletaan sotavaunut ja haarniskat, päivittäiset kustannukset ovat tuhat kultapalaa. Vasta tällöin saadaan sadantuhannen miehen armeija liikkeelle." Edellä mainittu on ollut huomattava kuluerä noin 500 eaa. Edellämainittuun ohjeeseen kuului myös:" käytä armeijaa voittaakseesi, jos taistelu pitkittyy, aseet tylsyvät ja joukkojen moraali laskee."

Sunzi sanoi:" Kaikkein tärkeintä on pyrkiä valloittamaan vihollisten valtio vahingoittumattomana. On vasta toissijaisen tärkeää tuhota vihollisen valtio"

Ohjeisiin kuului myös kuinka kohdella sotavankeja, tuohon aikaan sotavangin kohtalo oli ankea, jos edes selvisi hengissä, julmuus oli tyypillistä, mutta Sunzin mukaan sotavankeja piti kohdella hyvin ja tasapuolisesti, ei vahingoittaa. 

Kirjassa on paljon asiaa ja tuon ajan historian kuvausta mutta sanoma ajatonta.

Ennen puolustusliitto Naton rooli ei suomalaiselle ollut selkeä, mediassa siitä ei juurikaan puhuttu ja niiden politiikkojen sanoma tuli esiin, joille puolustus ei ollut tärkeää,  Natoon on kuulunut 30 jäsenvaltiota ja EU:n jäsenmaatkin enemmistönä, vain viisi EU maata on ollut puolustusliittoon kuulumaton kuten  Suomi myös. Nyt on tullut paljon tietoa Naton roolista ja sen mahdollisista tehtävistä jäsenmailleen ja sen sanoma on rauhoittanut tavallisen kansalaisen, sillä Natoon kuuluminen edellyttää demokraattista päätöksentekoa ja ihmisoikeudet kuuluvat demokratiaan. Jokainen jäsenmaa itse määrittelee sopimuksen raameissa mitä tehtäviin kuuluu oman maan puolustuksen hoitamisen lisäksi. 

Wikipedia määrittää Naton roolin näin:"Naton päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Näihin tavoitteisiin päästään jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden avulla. Nato huolehtii jäsenmaiden turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti ja viime vaiheessa sotilaallisesti.

Naton ”kova ydin” on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan  5. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella."

Suomen Puolustuvoimat määrittää tehtävänsä näin:"Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä." Puolustusvoimat perustaa vahvuutensa suomalaisen asevelvollisuuden tuottamien suorituskykyisten joukkojen ja laajan reservin ansiosta  uskottavan ja ennaltaehkäisevän kynnyksen mahdollista voimankäyttöä vastaan ja pystymme tarvittaessa puolustamaan koko Suomea. Varusmiespalveluksella tuotetaan ja ylläpidetään Puolustusvoimien valmiutta ja koulutetaan asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin."  

Olen ymmärtänyt, että jos kuulumme Natoon, perustuu oma puolustuksemme edelleen tähän uskottavaan puolustusjärjestelmään ja samalla olemme osa laajempaa komentojärjestelmää, jossa vahvuutemme ovat laajemmassa käytössä ja minusta se antaa mielenkiintoisemman ja laajemman perspektiivin suomalaiselle asevelvollsuudelle, siihen voi liittyä laajempi koulutus ja mielekkäämpiä tehtäväkokonaisuuksia ja samalla saada paremman turvan oman puolustuksen lisäksi. Suomi on käynyt useamman sodan itseään suuremman vihollisen kanssa ja toivomus on, että ei koskaan enää yksin tarvitse asiaa kokea kuten Ukraina nyt, vaikka maa saakin aineellista apua laajalti sekä poliittista tukea.

Kirjan ehkä tunnetuin kohta on, jossa Sunzi opettaa mitä on oikea auktoriteetti; hänen armeijansa toimi kurinalaisesti ja se perustui ylemmän - upseerin auktoriteettiin, nimenomaan oikeaan auktoriteettiin. Auktoriteetilla tarkoitetaan tietojensa, kykyjensä, persoonansa ja asemaansa perustuvaa kunnioittamista. Kuningas Wu ja Sunzi keskustelivat siitä, kuinka suhtautua armeijaan, kuningas koki sitä kohtaan rakkautta, mutta Sunzi kyseenalaisti sen ja toi esiin sen, että armeijaa käytetään hyödyn vuoksi ei rakkaudesta siihen. Sunzi esitti konkreettisesti kuinka auktoriteetti toimii ja osoitti, että siten voi kouluttaa keistä tahansa kurinalaisen armeijan. Hän pyysi koulutettavaksi kuninkaan läheisimmät hovineidit ja tiettyjen tapahtumien jälkeen naisjoukko toimi kurinalaisesti ja ehdottomasti siten kuin komennettiin, kirjasta selviää kuinka se tapahtui.

"Erinomaista ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta...Kun tunnet vastustajasi ja tunnet itsesi, et ole vaarassa sadassakaan taistelussa": Sunzi

Arja Kolehmainen 23.4.2022 Helsinki

Lähteet: Sunzi; Sodankäynnin taito, käännös kiinankielestä Matti Nojonen, Puolustusvoimat.fi, Wikipedia