Kuinka pieni Suomi saisi huippuosaamista ja osaamista yleensä

On ilahduttavaa, että nyt on huomattu, että ei ole riittävästi huippuosaamista , yrityksillä ja Suomella yleensä se on yksi merkittävä kasvun este. Palveluammateissa osaamista kuitenkin on, kun maahanmuutto on kasvattanut uutta sukupolvea, meistä moni varmaankin sen on jo huomannut kampaajalla ja parturissa. Mutta kuinka se näkyy korkeakoulussa, sitä tavallinen kansalainen ei tiedä eikä näe.  

Times Higher Education (THE) julkaisee säännöllisesti huippuyliopisto rankingin, kyseessä on lontoolainen lehti, joka tuo esiin yliopistoihin liittyviä aiheita. MInusta on mielenkiintoista se, että suomalaisen Helsingin Yliopiston ranking, nyt 2021 on  101, aiemmin yliopisto kuului sadan parhaan joukkoon. " Helsingin Yliopisto ja  Teknillinen korkeakoulu  olivat ainoat kahden sadan joukkoon sijoittuneet suomalaisyliopistot vuonna 2007. Helsingin yliopiston sijoitus oli sadas (116 vuonna 2006, 62 vuonna 2005) ja TKK:n 170 (291 vuonna 2006)"; kertoo Wikipedia. Onko edellämainitussa tekstissä virhe vai onko totta, että vuonna 2005 sijoitus oli 62 ja seuraavan vuonna 2006 116? Yle kertoi, että parhaaksi 2021 noteerattiin jo kuudetta kertaa peräkkäin Britannian Oxfordin yliopisto ja seuraavina tulivat yhdysvaltalaiset California Institute of Technology (Caltech) sekä Harvardin ja Stanfordin yliopistot, kymmenen parhaan joukossa oli kahdeksan yhdysvaltalaista yliopistoa.

Haikeana muistelen sitä, kuinka suomalaista koulua on arvostettu, onhan sillä perinteitä jo 1800 luvulta lähtien.  Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat, kiertokoulu oli jo olemassa, se opetti kansalaisia lukemaan erityisesti maaseudulla. Kansakoulu oli aluksi viisivuotinen oppilaitos  1866 kansakouluasetuksen myötä.  Oppikoulusta säädettiin 1872 asetus, ja 1800-luvun lopulla valtio perusti poika- ja tyttölyseoita ja pienemmissä kaupungeissa perustettiin yksityisiä yhteiskouluja, joissa tytöt ja pojat saivat yhdessä opiskella. 

"Suomen vanhin suomenkielinen oppikoulu oli keisarillisella päätöksellä perustettu,                1. lokakuuta 1858 toimintansa aloittanut  Jyväskylän alkeiskoulu Tämän oman aikansa "kokeilukoulun" oppilaiksi pääsivät vain pojat. Ensimmäiset ylioppilaat tästä koulusta kirjoittivat vuonna 1865. Vuonna 1873 koulun nimi muuttui Jyväskylän lyseoksi.  Koulun viralliseksi nimeksi tuli  Jyväskylän lyseon lukio ja opiskelijoiksi alkoivat päästä myös tytöt.Vuonna 1886 toimintansa aloittanut  Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu  (SYK) on Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu."

"Naisten yliopistokoulutus tuli yleisesti mahdolliseksi huomattavasti myöhemmin kuin miesten. Suomessa 1850-luvun lopulta naisilla oli vapaa kuunteluoikeus Venäjän yliopistoissa. Helsingissä naisilla oli 1870-luvulta alkaen oikeus anoa erillisoikeutta suorittaa yliopisto-opintoja. Vuonna 1897 he saivat oikeuden liittyä osakuntiin. Oikeuden yliopistossa opiskeluun naiset saivat vasta 1901 ja 1910-luvulla he muodostivat jo 40 % ylioppilaista." Wikipedia

Yliopistolla Suomessa on pidemmät perinteet, kuin alemmilla opintoasteilla sillä Kuninkaallinen Turun Akatemia (lat. Regia academia aboensis, ruots. Kungliga Akademien i Åbo, nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen  yliopisto, joka perustettiin Turkuun 1640.

Voisi siis sanoa, että Suomessa lukutaito ja kansaisten osallistuminen yhteiskuntaan ovat kehittyneet samalla lailla kuin suomalaisuus ja Suomen itsenäisyys sekä tasa-arvoinen opiskelumahdollisuus. Voisi kuvitella, että meillä olisi myös huippuyliopisto tai useampi tai ehkä nykyinen suomalainen tasa-arvo ajatus ei suosi älymystön olemassaoloa tai sen esilletuomista, tärkeämpänä on pidetty kaikkien kansalaisten mahdollisuutta opiskella varallisuudesta riippumatta, tämä toki on tärkeätä, mutta nykyisin Suomi on globaaleilla markkinoilla ja jotta siellä pysyttäisiin, pitäsi suoda Suomessakin kasvaa huippuosaajaksi, kansallinen kateus, joka ilmenee usein poliittisena tahtotilana, on ehkä yksi tekijä, joka jo on ollut esteenä, rikas ja osaava on ollut huono yhdistelmä, joka saisi poistua maasta tarpeettomana ja siihen laaditaan erityisiä verolakeja, että se varmasti toteutuu.

Tavallisena kansalaisena eräs osa alue on ollut kehittyvä ja näkyvä, suomalainen klassinen musiikki ja sen tekijät ovat olleet jo kauan tunnettuja kansainvälisesti, siitä olemme saaneet runsaasti huomiota ja nyt viime vuosikymmeninä kevyemmän musiikin osa-alueet ovat selkeästi, näkyvästi ja  nautittavasti kehittyneet. Muistan nuoruudessani, kun Yleisradiosta kuului vain klassinen musiikki päivisin, klassisen musiikin osaaminen on ollut  ehkä tästä johtuvaa Suomessa ja nyt sen tekijöistä taitaa olla jo puutetta, siihen aikaan kevyttä musiikkia oli Lauantain toivotut levyt, Sävelradio ja kerran viikossa kuuluva rock-radio, ainut tapa kuunnella länsimaista kevyttä musiikkia oli kuunnella heikotasoisesta radiosta kanavaa "Radio Luxemburg" sieltä sai kuulla viimeistä tunnettua ja muualla suosittua popmusiikkia.

Kaupallinen radiotoiminta, Suomen paikallisradiotoiminta alkoi 1983, tavoitteena perustaa radiotoimintaa Ylen monopolin rinnalle ja Valtioneuvosto myönsi ensimmäiset luvat 1985, jonka seurauksena sinä vuonna aloitti 18 radioasemaa. Kaupallinen radiotoiminnan aloittaminen  oli murros suomalaisessa populaarikulttuurissa ja mediakentässä, sen seurauksena suomalaiset saivat kuulla pop- ja rockmusiikkia lähes rajattomasti, kun siihen saakka sitä kuuli vain pari tuntia viikossa, kertoo Wikipedia.

Kun koitti viimein nämä vapauden päivät Neuvostoliiton hajottua, musiikkitarjontakin täysin vapauitui, Yleisradiokin toi omille kanaville poppia ja rockia.  ja "länsimainen hapatus" musiikkia, jona sitä pidettiin, koska se tuli pääsääntöisesti Yhdysvalloista ja Britanniasta. Toki mielestäni muualtakin Euroopasta kuului viihdyttävää musiikkia, mutta sitäkään ei juuri saanut kuunnella.  

Julkisella sanalla ja medialla yleensä on tärkeä osa tavallisen kansalaisen ajattelussa ja ehkä se yhä kumpuaa myös yliopistoonkin. Minua harmittaa tämä nykyinen "Ilmastokeskustelu" sitä rummutetaan samalla lailla kuin meillä aikaisemmin Suomen ja Neuvosteliiton suurta ystävyyttä, sulkemalla kaiken muun ulkopuolelle, eli tiedotetaan yksipuolisesti poliittinen agenda etusijalla ja valtion verotulot, kun ympäristön suojeluun kuuluu paljon muuta kuten eläinten suojelu, kalastukseen liittyvät ongelmat, kalojenkin julma kohtelu ja kuinka siivota meriä roskista, tosin siihenkin on onneksi kehitetty jo aluksia, mutta paljon siinä vielä on tekemistä. Välimerellä on tarkemmat säännöt laivalla, sieltä ei todellakaan saa heittää roskia mereen, kuinka meillä Suomessa tämä asia on hoidettu?

Yliopistoranking esityksestä on wikipediassa esitetty kritiikkiä siitä, että yliopistot, jotka ovat palkittuja, liikaa painottavat luonnontieteitä kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja yleensä tekniikkaa ja kuitenkin tiedämme, että yksikään todella innovatiivinen keksintö ei toimi ilman, että ymmärtää luonnontieteitä ja he jotka osaavat sitä tehdä, pitävät yllä tätä maailman kehitystä. Kritiikki johtuu siitä, että yhteiskuntatieteitä ja filosofiaa ei riittävästi arvostettaisi, mutta jo antiikin ajoista lähtien aikansa tiedeihmiset miehet ja naiset, jotka tuottivat merkittävää filosofiaa, ymmärsivät myös luonnontieteitä, siitä esimerkkinä Platonin akatemia.  Koulun eteishallin yläpuolella oli lause ”Älköön kukaan, joka on tietämätön geometriasta, astuko sisään”  Ihminen, joka ei ymmärrä maapallon perusrakenteita ja siihen liittyviä fysiikan, luonnon lakeja, ei ymmärrä samalla omaa itseään, maaemoa ja mistä on alun perin lähtöisin ja siihen myös liittyy luonnon todellinen arvostus ja kunnioitus. 

Kunpa kaikki he, jotka nytkin olivat Elo-kapinan mielenosoituksessa, olisivat kiinnostuneet siitä, kuinka nuoriso oppisi olematta roskaamatta luontoa, joka näkyy aina tällaisen kokoontumisen jälkeen tai kuinka käyttäisi tällaisen ajan siihen, että kehittäisi tapoja, jolla luontoa säästäisi ja loisi niitä innovaatioita, joita tarvitaan. Onneksi on niitä, jotka tekevät aitoja tekoja, he eivät vain pidä suurta ääntä itsestään, esimerkkinä huomasin, kun selasin muutamaa julkaisua.

Tekniikka ja talous 1.10 ihmettelee sitä kun Kanarian La Palman tulivuori puskee lämpöenergiaa ilmoille noin 30 Olkiluoto 3:n teholla; 3.5 kertaa koko Suomen energian kulutus eli edellisen 10 päivän keskiarvoluku on noi 140 gigawattia. Artikkelissa mietitään, kuinka tuollaista energiaa voitaisiin hyödyntää, siinä myös kerrotaan, kuinka se on laskettu.

Kaikki tiedämme, kuinka luonnon omat ratkaisut ovat äärimmäisen hienoja ja vaativat huippuosaamista, että edes ymmärtää niiden hienouden saati sitten osaisi valmistaa vastaavaa: nyt kuitenkin sama julkaisu kuin edellä, kertoo innovaatiosta näin:

"Bio- ja kemisti-insinöörien ryhmä on onnistunut luomaan geenimuunneltujen bakteerien avulla synteettistä hämähäkinseittiä, joka on lujempaa kuin yksikään aiempi synteettinen hämähäkinseitti. Se on jopa hieman parempaa kuin osa hämähäkkien itsensä kutomista seiteistä.Ennätysmateriaalin nykäyslujuus on 160 MJ/m³, mikä on enemmän kuin yhdelläkään synteettisellä seitillä. Nykäyslujuus ottaa huomioon sekä materiaalin joustavuuden että sen vahvuuden.Staattiselta vetolujuudeltaan eli vahvuudeltaan uusi seitti on vahvempaa kuin tavalliset vähähiiliset rakenneteräkset, ja nykäyksiä vastaan lujempaa kuin kevlar."

Edelleen sama julkaisu samana päivänä kertoo siitä, kuinka keksintö vuodelta 2009 muuttui todeksi: Voikukista puristettu kumi on mullistamassa auton renkaat - pyörän kumeja myydään jo auton renkaiden valmistumista odotellaan.

Logistiika-alan ammattilehti Osto&logistiikka 01.10.2021  kertoi, kuinka Wasalinen Aurora Botniasta tuli vuoden ropax-alus, Amsterdamin Ferry Shipping Summit palkitsi innovatiivisen suomalaisaluksen, kun alus on suunniteltu mahdollisimman ympäristöystävälliseksi ja siinä on yhdistetty kaksipolttoainemoottorit, jotka toimivat pääasiassa LNG:llä, ja akkuratkaisut. Moottoreita voidaan käyttää myös biokaasulla. 

Yllä oli muutamalla  vilkaisuilla joistain ammattilehdistä poimittuja tämän päivän uutisia, huom! vain muutama, niitä on vaikka kuinka paljon. Minusta kaikkien meidän velvollisuus on toteuttaa luontoa suojelevaa ja arvostavaa käyttäytymistä ja yrittää ratkoa, kuinka voisimme kaikki siinä tehdä jotain. Valtion budjetin laadinnassakin, jos toteutettaisiin todellista luontoa suojelevaa, ei tuhlattaisi rahaa ja velalla tehtäisi turhia asioita, kun taas joudutaan maksamaan sitä velkaa, tuottamalla niin paljon, että verovaroja siihen riittäisi,  eli taas tuhlataan luonnonvaroja, tässä en. tarkoita hyödyllisiä ja tuottavia investointeja, joilla autetaan vähentämään päästöjä.

Energian hinta on noussut pilviin, niin sähkö kuin fossiiliset polttoaineet, yksi tekijä on päästökauppa, niistä saadaan verotuloja. Kiina, joka on maailman suurin fossiilisten energian käyttäjä ja suurin hiilen tuoja, vaikka tuottaa sitä valtavasti itsekin, 70 prosenttia maan sähkön tuotannosta tapahtuu hiilivoimalla, vaikka Kiina toki pyrkii ja yrittää osallistua päästövähennystalkoisiin, on se mittava urakka, jos vain pyrittäisiin sulkemaan hiilivoimalat  ja -kaivokset, kun nytkin on maassa sähkökatkoja ja siellä tarvitaan talviaikaan energiaa teollisuuden lisäksi myös lämmitykseen, tavallinen ihminen kärsii asiasta myös siellä ja talvella, kun ei ole lämpöä kodissa, on se vähän kohtuutonta; Siksi minusta pitäisi kehittää monipuolisia ratkaisuja, ei vain ajaa jotain energiamuota äkkivääränä alas. Kiinassa on suljettu energiaa vieviä tehtaita kuitenkin  satamäärin.

"Vuonna 2014 Kiinassa tuotettiin 3 87 miljoonaa tonnia kivihiiltä. 5,3 miljoonaa tonnia meni vientiin, Koreaan, Japaniin ja Vietnamiin. Samaan aikaan hiiltä tuotiin 156 miljoonaa tonnia, suurimmat tuontimaat olivat Australia ja Indonesia. Kivihiilen tuotanto keskittyy kolmeen maakuntaan maan pohjoisosassa. Vuonna 2017 Kiinan energiantuotannosta hieman yli 60 % oli peräisin kivihiilestä. Sen osuutta on pyritty vähentämään esimerkiksi hiilen ympäristöhaittojen takia. Vielä vuonna 2010 kivihiilen osuus energiantuotannosta oli 80 %. "Wikipedia

Suomenmaa lehti kertoi 28.9, että Kiinan talouskasvu vaarassa, tiukat päästötavoitteet johtaneet sähkökatkoksiin. Sähkönkulutusta on säännöstelty ja teollisuus ei toimi täydellä teholla. Kiinan energiayhtiöiden vaikeudet johtuvat raaka-aineiden huimasta kallistumisesta sekä valtion sähkön säännöstelystä. Lehti kertoo edelleen, että kiinalaisia on kehoitettu käyttämään luonnonvaloa ja välttämään ilmastoinnin turhaa käyttöä. Sähkön säästämiseksi on sammutettu katuvaloja ja liikennevalot pimeänä risteyksissä ovat tuottaneet kaaosta liikenteeseen.

Sähkökatkoista kärsivät myös Teslan ja Applen tehtaat Kiinassa, joka omalta osaltaan aiheuttaa komponenttipulaa. 

Nyt toivoisin, että meille Suomeen perustettaisiin tällainen huippuyliopisto, jossa arvostettaisiin osaamista, yksilön kehitystä ja kannustetaisiin tekemään ja luomaan. Yliopiston tuloksille vaadittaisiin myös julkaisu, joka tavoittaisi kaikki kansalaiset, ja tuotaisiin niitä hyviä hedelmiä kaikille ja samalla luotaisiin hyvä mieltä, kun kuitenkin on niin paljon osaamista ja oppisimme kaikki sitä arvostamaan ja samalla nuoriso motivoituisi opiskelemaan.

Arja Kolehmainen 01.10.2021 Helsinki

Lähde: Wikipedia ja yllämainitus julkaisut.