Suomessa eletään pitkään jopa satavuotiaaksi, kuinka se rahoitetaan!

Vaalipäivä lähestyy ja ennakkoon jo paljon äänestetty myös vaalikeskusteluja käyty, Ylen uutisissa 28.3. Tampereen Yliopiston Juha Saari otti kantaa siihen, että vaalikeskusteluissa ei ole keskusteltu siitä, kuinka rakenteita pitäisi uudistaa, että kykenemme hoitamaan väestön, joka elää satavuotiaaksi. Aleneva syntyvyys ei pysy mukana ja ikääntyvä väestö edellyttää yhteiskunnalta monia asioita terveydenhoidon ja vanhustenhoidon lisäksi. Digitaalisaatio ja kaupungistuminen muuttavat yhteiskuntaa, kuinka siinä huomioidaan väestön ikärakennemuutos.

Valtioneuvoston sivuilta löytyi aiheesta julkaisu 19.5.2021

Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset

Teksti alkoi tiivistelmällä:

"Suomen väestö ikääntyy matalan syntyvyyden vuoksi odotettua nopeammin. Pieni lasten
lukumäärä näyttäytyy ensimmäisen parinkymmenen vuoden aikana kansantalouden ja
julkisen talouden kannalta positiivisena, mutta se kumuloi samanaikaisesti tulevaa vajetta
työvoimaan ja verotuloihin. Työvoima ja väestön määrä kääntyvät laskuun vuosisadan
puolivälissä ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisääntymistä. Hyvinvointivaltio
ei ole varautunut väestörakenteen muutokseen ja sen aiheuttamaan talouskasvun
hidastumiseen, jotka heikentävät mahdollisuuksia pitää yllä luvattuja julkisia palveluja ja
haluttua tulonjakoa jatkossa. Tulevien sukupolvien asema heikkenee, jos veroasteen nousu ja
velkaantuminen jatkuvat. Olemme tarkastelleet työurien pidentämistä alku- ja loppupäästä
opintoaikaa lyhentämällä ja eläkeikää myöhentämällä ja eläkevarojen sijoituspolitiikan
tehostamista. Näillä kaikilla toimilla voitaisiin vahvistaa julkistaa taloutta. Lisäksi tutkimme
sukupolvien välisen tulonjaon tasaamista sitomalla eläkerahastointia syntyvyyteen"

Minusta olisi tärkeää puhua ratkaisuista, joilla se pyritään tehdä, velkakeskustelu on jämähtänyt siihen, että vasemmisto ei välitä tai korottaisi vain veroja, Suomi joka on tällä hetkellä OECD maiden raskaimmin verotettu, ennen se oli Tanska, Suomi kiri ohitse. Muut yrittävät puhua leikkauksista ja tuloloukkujen poistamisesta sekä työttömyysturvan muuttamisesta niin, että aluksi se olisi suurempi mutta lyhyempi kestoltaan, koska henkilön työllisyys vaikeutuu mitä kauemmin työttömyys kestää, johtuen työelämän nopeista muutoksista, koulutustarpeista ja yleensä työllisyyshalukin vähenee, kun tilalle tulee muut rutiinit.

Ranskassa käydään kipeää taistelua siitä, kuinka ratkoa eläkeuudistus, kun yhteiskunnalla ei sielläkään ole varaa pitää ikääntyvälle väestölle pitkää vapaata, Suomessa on asia ratkaistu rauhanomaisesti pidentämällä työuria ja eläkkeelle pääsyä vähitellen, olemme päässeet 64 ikävuoteen, mutta eläköitymisikä myöhentyy tulevaisuudessa edelleen monista eri syistä. Silti on monia eläkeläisiä, jotka mielellään osallistuisivat vielä työelämään joko lisäämällä sivuansioita, saamalla vireyttä elämäänsä sosiaalisin kontaktein ja pysymällä mukana yhteiskunnan muutoksessa. Samalla virkeämpi ikääntynyt pysyy terveempänä, kun on vielä virikkeitä tarjolla. Jos voisi osa-aikaisuuksia eläkeläisille siis vapaaehtoisuuden pohjalta työelämässä kehittää osittain juuri ikääntyvälle väestölle?

Nykyisin elämä on helpompaa kuin koskaan, kun on saatavilla niin paljon tietoa ja hankkia taitoja. Jo 1600 luvulla moni tieteentekijä teki työtä henkensä kaupalla, kun yhteiskunnan muutosta pyrittiin estämään inkvisitiotuomioistuimella,  silti he tekivät uusia filosofisia, hallinnollisia, matemaattisia, lääketieteellisiä ym. parannuksia, tahti jatkui valistuksen ajalla ja teollisen vallankumouksen 1700-1800 luvuilla. Kuinka paljon ennen maailmansotia ja niiden välissä ja jälkeen  tehtiin uusia avauksia tieteelle; tekijöinä esimerkiksi Einstein, Freud, Jung jne.

Nyt on jälleen muutosten ajat, valtiot kipuilevat, kun eivät kulje samaa tahtia ja kilpailu globaalisti vain kasvaa. Nyt on kuitenkin mahdollista saada tietoa ja teknisiä ratkaisuja niin väestömuutoksiin, ympäristöongelmiin, rakenteellisiin haasteisiin, rauhan rakentamiseen kansojen välillä, Nato demokraattisten valtioiden puolustusliittona  on yksi merkittävä tekijä sotien estämiselle  YK:n ja EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen ohella.

Haasteet ovat mahdollista ratkaista, ihmiset ovat luonnostaan hyviä ja vapaaehtoisesti osallistuvat, kun siihen vain suodaan mahdollisuuksia ja kannustimia.

Arja Kolehmainen 28.03.2023 Helsinki