Suomen ulkomaankauppa keskiajalla - 1300 luvun EU

Viikinkien vallan kadottua, pohjoinen kaupankäynti siirtyi Itämeren eteläpuolelle Saksaan. Lyypekki sai Saksan keisari Fredrik II:lta valtakunnan kaupungin oikeudet 1226. Varhaisella ajalla oli kyse kauppiaiden liitosta Gotlannin Visbyn saksalaisten johdolla, myöhemmin 1200 luvulla Hansasta kehittyi kaupunkien välinen liitto.  Hampurin ja Lyypekin liitosta v. 1241 syntyi Hansaliitto. Lyypekistä tuli 1300 luvulla  Hansaliiton johtava kaupunki, jonka laivastot hallitsivat Itämerta ja sen vaikutusvalta ulottui Pohjoismaihin. Hansaliitto oli siis pohjoiseurooppalaisten kaupunkien liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren alueella 1200-1400 luvulla ja sitä pidettiin myös puolustusliitona 1300 luvulla. Hansaliitto tuotti taloudellisia etuja jäsenilleen  neuvoteltuaan yhteisiä sopimuksia ensin kauppiaiden välillä ja myöhemmin jäsenkaupunkien välillä, tullit poistuivat jäsenien välisestä kaupasta ja tarjolla oli myös puolustustukea, näin keskikainen unioini muistutti  nykyistä EU ja  osittain myös eurooppalaista NATOa. 

Suomen rannikkokaupungit kävivät kauppaa Eurooppaan Tallinnan - Hansakaupungin kautta ja olivat näin yhteydessä koko Euroopan kaupankäyntiin ja tuontiin sen ulkopuolelta. Hansaliittoon kuului noin 200 kaupunkia ja lähinnä Suomea olivat Tallinna ja Tarto, Suomessakin oli satamia, jotka ilmeisesti toimivat välilastauspaikkana kuten Hiittisten Högholm 1300 luvulla. Turkulaiset kauppiaat käyttivät myös Tukholmaa, josta saivat tuotteet eteenpäin. Arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt merkittävä määrä tuontitavaraa Turun alueella ja muualla Etelä-Suomessa. Kaivauksista löytyi mm. pronssipatoja, lasipikareita, kankaita, keramiikkaa ja jopa Syyriasta tai Egyptistä tuotuja kultaemalikoristeisten astioiden palasia.

Kaupan maksuvälineenä toimi hopea ja muu vaihdanta, rahaa lyötiin Ruotsissa jo vuoden 1000 tienoilla, mutta rahakäyttö maksuvälineenä yleistyi 1100 luvulla, Ahvenanmaalla raha oli käytössä jo 1200 luvulla ja Suomen matereella raha toimi maksuvälineen vasta 1300 luvulla, vaikka valtaosalle väestölle vaihtokauppa oli osana omavaraistaloutta.  Maakuntalaeissa säädettiin jo rahassa maksetuista sakoista. Ruotsin rahajärjestelmä perustui hopeamarkkaan, joka oli 8 äyriä, 3 aurtua, 8 penninkiä. Suomessa käytettiin myös gotlantilaista rahaa 1200 luvulla ja Turussa lyötiin 1300 luvun lopussa penninki nimistä rahaa. Ulkomaankaupassa käytettiin ulkomaisia kultarahoja kuten dukatteja, guldeneja esimerkiksi. Joillain turkulaisilla oli huomattaviakin rahaomaisuuksia ja veroja maksettiin rahana luontaistuotteiden lisäksi.

Hansakaupan aikana purjehdittiin Koggilaivalla, joka oli 1200 luvulla käyttöön otettu purjealus ja suunniteltu Itämerellä kuljetettavaan rahtiin. Tasapohjainen laiva ui syvällä ja kuljetti suuria määriä rahtia verrattuna aikaisemmin käytettäviin aluksiin, alus oli 20-27 m pitkä ja pystyi kuljettamaan 100-200 tonnia rahtia, aluksia ohjattiin ensin airoilla, peräsin tuli käyttöön 1200 luvun lopulla, miehistöä oli 15-20, nimitys koggi kuvaa aluksen runkotyyppiä.

Suomalainen kaupankäynnillä, ulkomaankaupalla on ollut pitkät perinteet alkaen jo kivikaudelta 10000-500 eaa. kun Suomen alue oli osa vaihdantaverkkoa. Suomen sijainti Itämeren rannalla mahdollisti kaupan laajalle alueelle viikinkien aikana ja erityisesti Hansaliiton kanssa. Suomen vientituotteita olivat turkikset ja tuontia olivat käyttötavarat, ylellisyystuotteet, viinit, mausteet, kultakorut ja teräaseet.

Arja Kolehmainen 09.03.2020 Helsinki

Lähteet Kirja Muinaisuutemme jäljet ja wikipedia.