"Gogito ergo sum, ajattelen siis olen": filosofi René Descartes
Parhaillaan maailman päättäjät pohtivat, kuinka saada puhtaampaa ilmaa. Paras asia tässä on se, että ympäristöstä huolen kantaminen on saanut lähes kaikki päättäjät tekemään yhdessä asioita yhteisen tulevaisuuden eteen. Tästä on hyvä jatkaa.
Mietin sitä, kuinka ihminen on maailmaa kehittänyt, yleensä se on aina tapahtunut oivalluksin, innovaatioin, innostumisesta jostain uudesta, joka on sitten mullistanut maailmaa. Ylen uutisessa oli mielekäs asia: "Ihmisen kolme psykologista perustarvetta ovat vapaaehtoisuus, kyky toimia ja läheisyys. Uuden tutkimuksen mukaan listasta kuitenkin puuttuu yksi: hyväntekeminen. Evoluution kautta ihmiset ovat muodostuneet olennoiksi, jotka kokevat hyvää fiilistä silloin, kun tekevät hyvää toisille ihmisille, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela."
Useimmiten uuden keksiminen ei ole saanut joukkojen eikä päättäjien suosiota, koska ne edellyttivät tietoa, ymmärrystä ja ennakkoluulottomuutta; esimerkkinä Aurinkokeskeinen maailmakuva, joka ratkaisevasti vaikutti tulevaisuuteen.
"Aurinkokeskisen teorian yleistyminen alkoi vasta 1500-luvulla Nikolaus Kopernikus esittämänä versiona. Kopernikus oli puolalainen tutkija, joka ensimmäisenä esitti mullistavan ajatuksen, jonka mukaan planeetat, Maa niiden mukana, kiertävät Aurinkoa . Lopullisen hyväksynnän teoria saavutti Galileo Galilein, Tyko Brahen, Johannes Keplerin ja Isaac Newtonin vaikutuksesta, ainakin eurooppalaisen tieteen piirissä. Galilei teki teorian tunnetuksi. Brahen havainnot planeettojen liikkeistä ja Keplerin työ tämän havaintoaineiston kanssa olivat ristiriidassa maakeskisen mallin kanssa, ja Newtonin painovoimalaki tarjosi mallille selkeän ja yksinkertaisen teoreettisen selityksen, joka lisäksi tuotti erittäin tarkkoja ennusteita. Kopernikuksesta alkanutta todellisuuskäsityksen muutosta kutsutaan usein kopernikaaniseksi vallankumoukseksi." Wikipedia
Voisiko tätä ympäristöongelmaa, ilmastokriisiä lähteä pohtimaan niin, että millainen elämä ja maailma on sellainen, jossa näitä ongelmia ei enää olisi, kenet tahansa innovoimaan sellaisia asioita, jotka maailmaa parempaan suuntaan ohjaistaisi. Se muuttaisi ihmisten elämää ja työnkuviaa merkittävästi, työtä tehtäisiin enemmän ideoimalla, virtuaalisesti ja kaukokatseisesti. Osaanko itse kokea maailmaa, jossa jo eläisin tässä ympäristön kannalta ideaalimaailmassa. Maapallolla riittäisi silti tehtävää kaikille, kun on alueita, jotka tarvitsevat olojen muuttamista parempaan, oppimismahdollisuuksia, uusien viljelysmenetelmien kehittämistä, kuiville alueille kasvien, puiden istuttamista, sotien ja tuhojen estämistä, ristiriitojen ja vastakkainasettelujen välttämistä - rauhan rakentamista.
Jos ajattelee teknologisen kehittymisen ajanjaksoa, jolloin suuret askeleet tieteessä ja yhteiskunnassa on otettu, aikaa siinä on kulunut vain 200-300 vuotta, koko maapallon kehityshistoriassa äärettömän lyhyt aika.
1800-luvulla sähkötekniikan kehittäminen oli vielä monen keksijän varsin henkilökohtaisten saavutusten varassa. Michael Faraday keksi 1821 alkeellisen sähkömoottorin sekä sähkömagneettisen induktion. Dynamoja alettiin rakentaa 1830, sähkölennättimen keksi Samuel Morse 1837. Antonio Meucci esitteli 1860 puhelimen. Langaton lennätin keksittiin 1890 luvulla. Thomas Alva Edison tuotti runsaasti erilaisia keksintöjä; merkittävimpiä niistä olivat fonografi 1877, sähkövalaistus 1879. Guglielmo Marconi keksi radion 1896, ensimmäinen kaupunkisähkölaitos Suomessa otettiin käyttöön Tampereella 1888. Sähkötekniikkaa otettiin enemmässä määrin käyttöö 1900 luvulla ja kehittyi uusi tekniikan ala elektroniikka, otettiin käyttöön radio, televisio, tietokoneet ja matkapuhelimet ja erilaisia elektronsia sovelluksia teollisuudessa wikipedian mukaan.
Sähköauton kaupalliseen tuotantoon uranuurtajana Elon Musk oli mukana perustamassa Teslaa. Perustamisvuona 2003 lähtien Teslan tavoitteena on ollut nopeuttaa siirtymistä kestävän energian käyttöön. Ensimmäinen sähköauto 2008 Roadster urheiluauto, 2012 Model S, 2015 SUV Model X.
Fysiikan kehitys on muuttanut merkittävästi ihmisen käsitystä maailmakaikkeudesta ja tekniikan avulla muokannut yhteiskuntaa, 1600 luvulla alkanut tieteellinen vallankumous oli uusi askel enteenpäin antiikin ajan tieteestä ja maailmankuvasta. Moderni fysiikka alkoi 1900 luvulla ja luonnontieteet ovat yhä edelleen ratkaisevassa asemassa ongelmien ratkaisussa niin astronomiassa, avaruuden valloituksessa, maailmankaikkeuden ymmärtämisessä, hiukkasfysiikan keksintöjen ja tieteen avulla voi ymmärtää ihmisen, kappaleiden ja universumien olemusta. Modernin fysiikan katsotaan alkaneen 1900-luvun alussa, jolloin huomattiin energian kvantittuminen. Tämä löydös johti modernin fysiikan merkittävään päähaaraan, kvanttimekaniikkaan. Toisena päähaarana pidetään Albert Einsteinin kehittämää suhteellisuusteoriaa.
Tietokonetekniikka alkoi 1880-luvulla reikäkorteista, joita ensin käytettiin Yhdysvaltain väestönlaskennassa. 1940 kehitettiin päättelyitä ja laskutethtäviä tekeviä koneita, myöhempi kehitys johti mikropiirien ja mikroprosessorien kehittämiseen. Tietokonetekniikan historia käsittää tietokoneen, tietotekniikan, automaation ja laskennan. Ensimmäiset tietokoneet tehtiin 1940 tehtiin sotilaallisiin tarkoituksiin. Tietotekniikkaan tai informaatioteknologiaan sisältyy kaikki ne asiat, jotka liittyvät digitaaliseen tietoliikenteeseen. Samalla tietotekniikan rinnalle kehittyi GSM-puhelimet ja matkapuhelinverkot, mutta ne yhdistyivät internetin voitonkulkuun vasta myöhemmin. Niin kutsutun siirtymävaiheen aikana vuosien 1990 ja 2010 välillä kotitietokoneet yhdistyivät internetiin, matkapuhelimien datasiirto alkoi kehittyä (gprs, wap), keksittiin langaton WiFi-verkko ja matkapuhelinverkot levisivät Suomessa ja maailmalla. Vuonna 2010 noin 99 prosenttia suomalaisista asuivat verkkopeiton alueella. Samalla syntyi uusia laitteita ja tiedonsiirtoverkkoja, kuten 1G ja 2G. Nykyisin käytössä on jo 5G.
Avaruustekniikan piiriin kuuluvat muun muassa laitteet satelliitit, avaruusluotaimet, avaruusalukset ja -asemat. Avaruuden ympäristötekijät, kuten painottomuus ja tyhjiö, synnyttävät teknologialle merkittävästi erilaisia vaatimuksia kuin esimerkiksi Maan päälliselle teknologialle. Luotettavuus on erityisen tärkeää, koska korjaaminen ja huoltaminen on yleensä mahdotonta matkaan lähettämisen jälkeen.
"SpaceX (eli Space Exploration Technologies Corporation) on yhdysvaltalainen yksityinen avaruusalan yritys. Se valmistaa ja operoi avaruusraketteja ja -aluksia ja kehittää satelliitti-internet järjestelmää. SpaceX:n perusti PayPal-maksujärjestelmän osaperustaja ja Tesla Motorsin toimitusjohtaja Elon Musk vuonna 2002, tavoitteenaan kehittää täysin uudelleenkäytettävä kantoraketti ja luoda ihmiskunnalle pysyvä, Maan resursseista riippumaton yhteiskunta Marsin pinnalle. Yrityksen kehittämiin tuotteisiin kuuluvat osittain uudelleenkäytettävät Falcon 9 ja Falcon Heavy -kantoraketit sekä Dragon-avaruusalus, jonka toinen versio on miehitetty." Wikipedia
Voidaksemme ratkoa tulevia ongelmia, täytyy myös ymmärtää tekijät, jotka vaikuttavat elämään ja toimintaan Maassa ja Aurinkokunnassa.
"Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten tähtienvälisestä kaasusta, joka romahti palloksi oman painonsa vetämänä. Auringon ytimessä alkoi noin 4,6 miljardia vuotta sitten vetyfuusio ja se alkoi tuottaa energiaa. Sytyttyään Aurinko puhalsi ympärilleen tiivistyneestä kiekosta pois irtokaasun, jolloin jäljelle aurinkokuntaan jäivät vain kiinteät kappaleet ja kaasuplaneetat. Aurinko kirkastuu hiljalleen ikääntyessään, kun sen ydinosien alkuainekoostumus muuttuu fuusion kuluttaessa vetyvarantoa. Aurinko säteilee nykyisin jo noin 50 prosenttia voimakkaammin kuin 4,5 miljardia vuotta sitten. Kirkastumisen jatkuessa maapallo kuumenee niin paljon, että arvioidaan 1–3 miljardin vuoden kuluttua meret höyrystyvät." Wikipedia Tämä asettaa rajat elämälle täällä Maapallolla, mutta tuohon on onneksi vielä aikaa ja silloin varmasti tunnemme ympäröivää avaruutta paremmin.
"Maan muoto muuttuu jatkuvasti muun muassa Auringon ja Kuun aiheuttamien vuorovesivoimien vaikutuksesta. Hitaampia muutoksia aiheuttavat muun muassa. Fennoskandian maankohoaminen, jäätiköiden sulaminen, mannerlaattojen liikkeet ja Maan vaipan virtaukset.
Maan akselin prekessiolla on useita havaittavia vaikutuksia. Ensinnäkin eteläinen ja pohjoinen taivaannapa näyttävät liikkuvan ympyrärataa pitkin tähdistöjen muodostaman taustan suhteen ja tekevän täyden kierroksen noin 26 000 vuodessa." "Toiseksi se kohta Maan kiertoradasta Auringon ympäri, jossa Maa on tiettynä aikana vuodesta, esimerkiksi päiväntasausseisauksina tai päiväntasauksina ei ole aina sama vaan muuttuu hitaasti. Minusta olisi mielenkiintoista saada enemmän dataa, kuinka maapalloon vaikuttaa tuon auringon matka kierroksen aikana. Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi kierros eli "galaktinen vuosi" kestää 225 miljoonaa vuotta.
Aurinkokunnan ympyränmuotoinen kiertorata Linnunradan keskuksen ympäri on poikkeuksellinen ja teorian mukaan hyödyllinen elämän kannalta. Koska aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta, aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella ja välttynyt supernovien säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja joka estää muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla. Myös aurinkokunnan etäisyys Linnunradan keskustasta on riittävä, jotta painovoima ja säteily eivät nouse vaaralliselle tasolle.
"Maan akselin kallistuma vaihtelee laskujen mukaan noin 41 000 vuoden jaksoissa välillä 22,1–24,5°muiden taivaankappaleiden aiheuttamien vetovoimahäiriöiden takia. Lisäksi on olemassa pidempiä, noin 410 000, 120 000, 100 000 ja 95 000 vuoden jaksoja. Jääkauden jälkeistä ilmaston vaihtelua selittää osaltaan Maan akselin suunnan yms. aiheuttamat insolaatiomuutokset. Noin 18 000 vuotta sitten kylmällä jääkaudella pohjoinen pallonpuolisko sai kesän ja talven insolaatioiden erot olivat pieniä. Mutta jääkauden päättyessä, noin 10 000 vuotta sitten kolmen talvikuukauden insolaatio oli 8 % pienempi kuin nyt pohjoisella pallonpuoliskolla, ja vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon insolaatio oli pienempi. Tällöin oli lämpimät kesät ja kylmät talvet. Näin ollen Maan akselikallistuma, akselin suunta ja radan soikeus vaihtelevat ilmastoa muuttelevalla pitkäjaksoisella tavalla." "Insolaatio on Auringon Maan pinnalle tietyssä ajassa säteilemän energianmäärä."
"Milankovićin jaksot tai Milankovićin syklit ovat Maapallon kiertoradassa ja akselin suunnassa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat Maan ilmastoon. Maan radan soikeus ja suunta muuttuvat. Maan akselin kallistuma ja suunta muuttuvat. Niiden taustalla on muiden planeettojen vetovoiman aiheuttamat, alati muuttuvat vaikutukset. Jaksolliset muutokset muuttavat varsinkin mantereisen, Golf-virran vaikutuksessa olevan pohjoisen pallonpuoliskon alueen kesälämpötiloja. Milankovićin jaksoja pidetään yksinä jääkausien syistä, sillä ne muuttavat eri leveysasteille tiettyinä aikoina tulevaa auringonsäteilyä. Säteilyjakauma puolestaan vaikuttaa planeetan lämpötiloihin ja kosteuteen monimutkaisten kytkentöjen kautta, johon osallistuvat Maan ilmakehä, vesistöt, lumi, jää, mantereiden sijainti sekä biosfääri. Milankovićin jaksojen kokonaisvaikutus on tehokkainta pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa mantereisia alueita on paljon, ja jäätiköillä on parhaat edellytykset muodostua ja tuhoutua. Jaksot vaikuttavat kuitenkin myös sademääriin ja haihduntaan, missä niillä on iso rooli."
On äärimmäisen tärkeää, että yhdessä ratkotaan maata ja ilmakehää rasittavia tekijöitä, saastumista, mutta on myös tiedettävä, että päästöjen minimoisella ei välttämättä muuteta ilmastonmuutosta, kun siihen vaikuttaa niin monet tekijät kuten yllä esitin. Siksi minusta on tärkeää, että päästöjen vähentämisen ohella silti varaudutaan maapallon lämpenemiseen ja jopa olemassaolevien jäätiköiden kokonaan sulamiseen, kun niin on tapahtunut monta kertaa aiemminkin, lämpötila ennen viimeistä jääkautta oli korkeampi. Sulaminen ei varmasti tapahdu lyhyellä aikajaksolla, kuluu varmaan satoja vuosia, ellei tuhansia, mutta kaikki jäätiköt ovat ennenkin sulaneet ennen ihmisen vaikutusta.
Minä uskon siihen, kun suurin osa ihmiskunnasta haluaa ratkaista ympäristö ongelmat ja kohtaamaan nämä maapallon luontaiset muutokset, siihen pitää vain ryhtyä, kannustaa oppimiseen ja arvostaa osaamista ja halua käyttää jo olemassa olevaa tietokantaa. Mutta tärkeintä on uskoa hyvään ja nöyränä pyytää rohkeutta, keskittyä ja rukoillakin apua, sillä emme tiedä valitettavasti läheskään kaikkea, ja kun uskaltaa pyytää apua, niin sitä myös saa.
"Usko on pään tietoa, sydämen luottamusta ja tahdon suostumusta" : Piispa Jolkkonen
Arja Kolehmainen, Helsinki 01.11.2021
Lähde: Wikipedia, www.tesla.com/fi