Suffragetit Euroopassa muun murroksen seassa

Luin jännityskirjan The Man from St. Petersburg, se sivuaa 1895-1914 ajan tapahtumia Euroopassa, Brittien yläluokka ja aateliset olivat sukulaisia Venäjän tsaareille avioliittojen kautta ja myös toki muihin kuninkaalisiin Euroopassa. Kaksituhatta luvulta katsottuna moni asia on toisin ja jännitykset etnisten ryhmien, yhteiskuntaluokkien, sukupuolien ja sukupolvien  väliltä lähes poistuneet. Yläluokka silloin voi hyvin erityisesti Euroopassa mutta ehkä myös Venäjällä tsaarin hovissa ja rikkailla maanomistajilla tietyillä alueilla, he matkustelivat eri maanosiin, britit tietysti alusmaihinsa ja siirtomaihin,  saivat  hyvää palvelua ja kohtelua, vaikka matkustelu nykypäivän silmillä oli varmasti raskasta ja aikaa vievää. Yläluokkien naisia kohdeltiin hyvin ja arvokkaasti mutta naisilla ei ollut äänioikeutta, vaikka kuuluivatkin omistavaan luokkaan, 1800 luvun lopussa heidän tietoisuutensa heräsi ja  he marssivat Lontoon ja New Yorkin kaduilla mielenosoituksissa vaatien äänioikeutta, heistä käytettiin Suffragetti nimitystä. 

Samoin kuin puuttuva äänioikeus, niin oikeus seksuaalisuuteen rajattiin vain avioliittoon, jos sitä tapahtui ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella kohdeltiin heitä kuin rikollisia, varsinkin jos kuuluivat palvelusväkeen tai tavalliseen työväkeen. Vaikka ei olisi rangaistusta tullut, oli raskaana olevan naisen kohtalo surkea, kun minkäänlaista terveydenhoitoa tai lastenhoitoa ei ollut mahdollisuutta saada, saattoi kuolla aborttiin, synnytykseen tai jos synnytys onnistui niin lapsesta huolehtiminen rahattomana ja ilman asuntoa, työpaikkaa ja suojaa oli lähes mahdotonta. Kun naiset marssivat äänioikeutensa puolesta, olivat he kuitenkin yläluokkaan kuuluvia ja siksi tiedostivat oikeuksiaan, mielenosoituksissa heitä ei kohdeltu hyvin, poliisit ratsujen kanssa säälimättä talloivat heitä, muut miehet tulivat pahoinpitelemään ja kova kohtelu johti myös suffragetti naisten ääriliikkeiden syntymiseen, jotka turvautuivat sabotaasiin ja jopa pommi-iskuihin.

Suomessa naiset saivat äänioikeuden kuitenkin ensimmäisten joukossa jo vuonna 1906. Samalla myös muut oikeudet paranivat, mahdollisuus julkisiin virkoihin, täysi äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa 1917. Vain koulutus ja tasapuoliset oikeudet antoivat mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja oikeuden työelämään ilman aviomiehen tai miessukulaisen hyväksyntää.

Tapahtumat ennen ensimmäistä maailmansotaa olivat järisyttäviä, nälänhätä Euroopassa ja Suomessa 1860 luvun jälkeen, teollinen murros ja maaseudulta kaupunkiin hakeutuneet työpaikan toivossa vaikuttivat ennennäkemättömään vastakkain asetteluun työväen oikeuksien polkemisen vuoksi, lasten käyttö epäinhimillisissä työoloissa, köyhyys, huono hygienia, etnisten ryhmien keskinäiset jännitteet naisten epätasa-arvon lisäksi. Kuitenkin juuri teolliset työpaikat mahdollistivat naisille omaa rahaa ja mahdollisuuden elinkeinoon ja sitä kautta myös koulutukseen erityisesti omille lapsille. Kaiken tämän yhteiskunnallisten murrosten seassa sotateknologian kehitys, valtioiden välinen taloudellinen kilpailu, kilpailu siirtomaiden herruudesta, valtioiden vastakkaiset intressit, aikaisemmin käydyt sodat aiheuttivat valtavia jännitteitä kaikilla tasoilla yhteiskunnissa. Myös lisääntynyt lukutaito lisäsi kilpailua lehdistön kesken ja sen ajan lisääntynyt nationalismi lisäsi kansakuntien vastakkainasettelua, kun lehdistö käsitteli ulkopolitiikkaa puolueellisesti kansalliskiihkoa lisäten kärjistäen uutisia.

Ensimmäinen maailmansota alkoikin näennäisesti rajatusta tapahtumasta, kun kansallismielinen Musta käsi nimisen salaseuran serbinationalisti Gavrilo Princip murhasi Bosnia-Herzegovin Sarajevossa Itävallan kruunuprinssin Frans Ferdinandinja vaimonsa Sophien  28. kesäkuuta 1914. Historiallisesti anarkismi on ollut vapautta ja tasa-arvoa korostava sosialistinen liike mutta Venäjällä ja muualla Euroopassa ääriliikkeet turvautuivat väkivaltaan murhaamalla ylimystön jäseniä. Itävalta-Unkari antoi vaatimuslistan Serbialle, jonka se uskoi tukeneen anarkistiliikkeen tekemää murhaa. Serbia myöntyikin lähes kaikkiin vaatimuksiin mutta ei Itävalta-Unkarin tekemään poliisitutkintaan alueellaan, niinpä Itävalta-Unkari julisti sodan Serbiaa vastaan kuukautta myöhemmin. Sodan uskottiin jäävän vain näiden valtioiden välisiksi lyhyeksi välienselvittelyksi, mutta lukuisten sotilaallisten liittoumien vuoksi, tapahtuma laukaisi ketjureaktion 1914-1918  maailmanlaajuiseksi sodaksi, sodan osapuolet jakautuivat kahteen ryhmään Keskusvaltioihin, joihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta. Ympärysvaltiohin kuuluivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat. Sota vaati miljoonia kuolonuhreja ja oli historian tuhoisimpia, sen vaikutukset ulottuivat pitkälle johtaen lopulta myös  Toiseen maailmansotaan 1939-1945.

Kirjan juonta en halua paljastaa tässä vaiheessa, jotta mahdollisten uusien lukijoiden on mahdollista saada nautittava lukukokemus aina jännittävään loppuun saakka, mutta päähenkilönä siinä on venäläinen oppinut, kovia kokenut anarkisti, joka kokee tehtäväkseen murhata mielestään turhiksi kokemansa kansaa riistäviä ylimystön jäseniä tällä kerralla tsaarin hoviin kuuluvan jäsenen, joka vierailee nuoren Winston Churchilin ja sukulaisperheen luona, tavoitteena lähisukulaisten tapaamisen lisäksi ratkoa politiikan kysymyksiä maiden välillä. Päähenkilönä myös aatelisperheen vaimo ja tytär joiden perhesuhteet näyttävät harmoniselta ja osapuolia tyydyttävältä, anarkistin tulo Englantiin muuttaa koko asetelman tavalla, joka selviää kirjassa.

Kuulun ensimmäiseen sukupolveen, jonka ei ole tarvinnut käydä sotia, muuten niitä käytiin Euroopassa ja Suomessa keskimäärin kolme sadassa vuodessa. Tämä nykyinen sodanjälkeinen sukupolvi on kokenut ennennäkemättömän kehityksen, kun naisten tasa-arvo, koulutus ja yhteiskuntaluokkien välinen jännityksen väheneminen on luonut vaurautta, hyvinvointia ja poistaneet nälänhädän. Yhteiskuntamme kehittyy edelleen huimia loikkia tänä päivänä erityisesti teknisellä saralla digitaalisaation muuttaessa lähes ihmisen koko elämää ja luo uutta maailmaa, jossa tehdään toisenlaista elämää lisäten tämän päivän persoonaan toisen virtuaalisen todellisuuden.

Vaikka vauraus ja hyvinvointi on parantanut elämänlaatua ja mahdollistanut kaikille mahdollisuuden koulutukseen, tuntuu välillä, että tämän päivän julkinen keskustelu ei olisi sillä arvopohjalla  kuin sen kuuluisi olla. Kuinka ottaa toinen ihminen huomioon, oli hän sitten tavallinen työntekijä tai päättäjä yhteiskunnan tai yritysmaailman huipulla omassa maassa tai toisessa valtiossa. Osaammeko keskustella rakentavasti  kehittämällä yhteiseloa ja vuorovaikutusta vai rikommeko ehdoin tahdoin ryhmien välistä tasapainoa, luoden keinotekoisia jännitteitä kansakuntien, etnisten ryhmien, työntekijöiden, yritysjohtajien ja eri persoonien välille, annammeko yksipuolisten mielipiteiden vaikuttavaa kohtuuttomasti jopa joidenkin yritysten pörssikursseihin vailla todellista pohjaa. Julkinen herjanheitto ei aina eroa lasten hiekkalaatikokeskustelussa, jossa toinen on rikkonut toisen tekemän hiekkaluomuksen. Toivottavasti toisista piittaamaton keskustelu  ei enää lisäisi Suomessa maan sisäisiä jännitteitä, etnisten ja kansakuntien ja valtioiden välistä jännitteitä vaan osaisimme toimia yhdessä muiden maiden kanssa niin, että myös tukisimme oman yhteiskunnan kehitystä ja kehittyvien maiden mahdollisuuksia  hyvinvoinnin puolesta ja se mahdollistaisi tasa-arvon myös sukupuolien ja sukupolvien välillä niissä maissa, jossa se vasta ottaa ensimmäisiä haparoivia askeleita.

On  helppo arvostella sosiaalisia epäkohtia toisissa maissa, kuten joku media teki  viime MM -kisojen urheilukisamaata kohtaan huolimatta maan merkittävistä panoksista rauhan puolesta  järjestämällä hienot urheilukisat MM-tasolla. Tiedämme myös, että omassa maassamme Suomessa  työelämässä  syrjäytyy myös kiusaamisen, mielenterveysongelmien ja päihteiden vuoksi niin paljon ihmisiä, että se vastaa taloudelliselta menetykseltään Suomen  valtion budjettia, kiusaaminen saattaa johtaa toisinaan jopa itsemurhiin, väkivaltaisiin kouluampumisiin, vaikka niihin onneksi on jo panostettu niin, että se näkyy turvallisemmalla kouluympäristöllä. Mutta emme ole siksi sen parempia niissä asioissa, omassa maassamme on  vielä  paljon tehtävää.

Hyvinvointia ja tasa-arvoa toivoen

Arja Kolehmainen 29.10.2019 Fuengirola

Lähteet: Wikipedia, The Man from St.Petersburg; Ken Follett