Kuinka pitää yllä luonnon tasapainoa urbaanissa yhteisössä

Luonto on osa meitä ja se pitää huolen ihmisistä, on tärkeää, että annamme luonnolle mahdollisuuden ja Suomessa minusta se on hyvässä mallissa, vaikka EU:n tasolla ja monet luontojärjestöt kertovat toista.

Tuntuu, että tilastotkin vaihtelevat, riippuu siitä, ketä ja kuka siitä kertovat. Suomi on edelleen yksi Euroopan metsäisimmästä maasta, siitäkin on erilaista tietoa:

"Edellä esitettyä määritelmää vastaavaa metsää on unionissa 160 miljoonaa hehtaaria (4 prosenttia maailman metsäalasta). Metsä peittää 39 prosenttia unionin pinta-alasta, ja unionin metsäalasta kaksi kolmasosaa keskittyy kuuteen jäsenvaltioon (Ruotsi, Suomi, Espanja, Ranska, Saksa ja Puola), joissa on suurimmat metsäalueet. Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu on suurta: Ruotsin, Slovenian ja Suomen pinta-alasta lähes 60 prosenttia on metsää, kun tämä osuus on Alankomaissa vain 9,9prosenttia. Toisin kuin monilla muilla maailman alueilla, joilla metsäkato on suuri ongelma, unionissa metsäpinta-ala on kasvussa. Se laajeni noin 11 miljoonaa hehtaaria vuosien 1990 ja 2010 välillä luonnollisen kasvun ja metsänistutusten ansiosta."

Yllä kerrotaan, että Suomella olisi pinta-alasta metsää lähes 60 prosenttia, silti tekstin alla kerrotaan, että vuonna 2020 metsien osuus maan kokonaispinta-alasta on 66,2 prosenttia. 

Tarkistin asian Maa ja metsätalousministeriön sivuilta ja siellä kerrotaan tilanne näin:

"Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,5 miljoonaa hehtaaria.

Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 103,5 miljoonaa kuutiometriä (VMI 13). Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojenmukaan vuonna 2022 puuston vuotuinen kokonaispoistuma oli noin 89 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä oli kaikkiaan 74,7miljoonaa kuutiometriä, josta noin 86 prosenttia ohjautui metsäteollisuuden käyttöön ja 14 rosenttia energiapuuksi eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi.

Puuston kokonaispoistuma sisältää hakkuiden lisäksi hakkuutähteestä metsään jäävän runkopuun sekä metsään jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun. Nämä erät olivat vuonna 2022 yhteensä noin 14 miljoonaa kuutiometriä."

Samoin sivut kertovat metsien suojelusta näin:

"Suojeltuja metsiä on Suomessa kaikkiaan 2,94 miljoonaa hehtaaria, eli 13 prosenttia Suomen metsistä on suojeltuja. Kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle on jätetty 2,27 miljoonaa hehtaaria eli 10 prosenttia metsäpinta-alasta. Tästä metsämaata on 1,23 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 1,04 miljoonaa hehtaaria. Metsäpinta-ala tarkoittaa metsä- ja kitumaan yhdessä muodostaman puustoisen alueen eli metsän pinta-alaa.

Suojellut metsät koostuvat lakisääteisten suojelualueiden metsistä sekä talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteista. Lakisääteisten suojelualueiden metsiä on 2,46 miljoonaa hehtaaria. Talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteita on 0,48 miljoonaa hehtaaria."

Suomelle metsätalous on ollut elinehto kautta historian ja siksi myös metsien hoito on ollut hyvää, metsät ovat pääsääntöisesti yksityisillä maataloustuottajilla, mutta toki valtion osuus on huomattava sekä myös yritykset omistavat metsämaata samoin on  sijoittajia, jotka panostavat metsiin. 

Kun lähtee autolla ulos pääkaupunkiseudulta alkaa metsäiset maisemat, sitä riittää erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa. Siksi minusta puhe Suomen puutteellisesta hiilijalanjälestä on ylimitoitettua. Nyt on tullut lisäksi julkiseksi puheenaiheeksi luontokato, siitä myös hallitusohjelmassa on maininta, että pyritään estämään sitä. Tämän päivän uutisissa oli puhe siitä, kuinka luontokatoa on huonossa jamassa, siihen pitäisi sijoittaa ainakin noin 9 miljardia. Lääkkeeksi asiantuntijaa haastateltiin ja siinä tuli esiin, että yksityiset maanomistajat saavat hoitaa homman. Minua ihmetyttää, miksi kyseiset ihmiset jos aidosti kokevat huolta huonosti hoidetuista metsistä eivät itse hanki sitä ja hoida omien oppiensa mukaisesti, ottaisivat lainaa ja sitten hoitaisivat, sen sijaan muiden huoltokustannukset ja maanomistajien huolet kantavat saavat lisäksi maksaa sitten uskotun luontokadon. Ne ihmiset, jotka sitä kertovat elävät veronmaksajien ja myös maatalousyrittäjien tuotoista kerätyistä veroista.  Edelleen ehdotan, että tekevät niin kuin muutkin kunnialliset kansalaiset ottavat lainaa tekisivät tuottavaa työtä ja ostaisivat sen maa-alueen, jota haluavat muokata mieleisekseen.

Itse olen huomannut, kuinka täällä Itä-Helsingissä on säilynyt luonto lähes muuttumattomana koko elinaikani samoin äitini elinajan, tosin hän muisti kuinka Kalvikin ranta kuhisi kyykäörmeitä, nykyisin niitä ei siellä juuri näe. Muuten Rastilan hiihtoladut ja kuntoilupolut ovat lähes samanlaisia paitsi metsiin on jätetty nykkyisin kaatuneet puut ja siksi ruokkivat kaikenlaisia metsän eläimiä ja ötököitä. Omassa pihassa on vanha omenapuu, joka edelleen kukkii ja tuottaa runsaasti hedelmää. Puu on vuosikymmeniä vanha ja olemme leikelleet sitä silloin tällöin. Kun puu on ikääntynyt, on siinä runsaasti ötököitä, joita monet linnut sitten syövät alkutalveen saakka. Kun talvella linnuille on lisäksi siemeniä, käy puussa lukuista linnut kuten tikat, närhet, punatulkut, tali- ja sinitiaiset, punarinnat, viherpeipot ym.  Tämä kaikki vain siksi, että vanha omenpuu hoitaa homman, alueella on myös paljon vanhoja puutarhoja ja suuria lehtipuita, minkä  vuoksi linnut täällä viihtyvät.  Läheisellä Vartiokylän lahdella ennen se jäätymistä viihtyivät joutsenet, haikarat, koskelot, sorsat, nokikanat ym ja kaikki tämä lähellä Helsingin keskustaa. 

Televisiossa olen nähnyt kuinka monet tunnetut kalastajat ovat kunnostaneet kalajokia ja -ojia myös Helsinki ja Vantaa ovat niihin panostaneet. Minusta parissa vuosikymmenessä on tapahtunut valtavasti luonnon huomioimista, siksi en ymmärrä alituista moitintaa ja tarvetta rajallisia verotuloja paikoittaa aiheeseen.

Suomi on vielä nuori maa, muistan kansakoulussa laulutunneilla usein laulettiin lauluja, jossa toistui kertosäe: "On Suomi köyhä ja siksi se jää"  Olin hieman tuohtunut tuosta ikuisesta lauseesta, joka toistui monessa yhteydessä, mutta vuosien varrella tilanne muuttui ja Suomi kehittyi  kehitysmaasta agraarivaltiosta kehittyneeksi teollistuneeksi tietoyhteiskunnaksi, jossa digitalisaatio on ollut kärkimaiden tasoa. Vahvin kehityksen tae oli hyvä koulutustaso, jonka osaamiseen perustui maan kehitys.

Tarkistin viime käden tiedot maan varallisuudesta ja BKT on hyvä vertailutaso; Suomen BKT per asukas oli vuonna 2022 48 344 EUR , kokonais määrä 268,6 miljardia EUR. Vertailun vuoksi otin Saksan BKT per asukas, se oli 48 640 USD, joka tarkoittaa nykykursilla 45 206,27 EUR, painimme siis samassa sarjassa, tosin Saksalla on erilaiset haasteet suuren maahanmuuton vuoksi.

Suomella on ainut rikkaus suuret metsämaat, josta talousmetsien tuotto on ollut merkittävä, myös teollinen, tekninen ja muu osaaminen on tuottanut paljon, mutta nyky tiedot suomalaislasten opintomenestyksistä hieman huolettaa, kuulumme nykyisin hyvään keskikastiin ja suunta on jyrkkä alalmäki. Tällä hetkellä suomalaisilla opiskelijoilla on enemmän etuuksia kuin koskaan, opiskelu lähes ilmaista, mutta siksi ehkä sitä ei arvosteta, kun saa sen ilmaiseksi ja silti eräät politiikot väittävät, kuinka huonosti asiat ovat koululaisilla ja opiskelijoilla.  Hieman huolettaa opiskelijoiden syyt, työllistyminen ei aina ole se pääasia, vaikka yhden suomalaisen korkeakoulu ja perusopetus maksaa:

"Vuoden perusopetus maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 8 860 euroa oppilaalta. Yhden lukiolaisen koulutus maksaa vuodessa noin 7 734 euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen oppilaan vuodessa noin 11 679 euroa. Ammattikoulutus on lukiota kalliimpaa muun muassa hintavien laitteiden ja materiaalien takia. " Helsingin Uutiset 11.1.2017.  Tällä hetkellä  2023 summat ovat varmaan suurempia. Moniko ajattelee paljonko yksi veronmaksaja joutuu tekemään työtä maksaakseen tuon summan ja kuinka työnantaja kykenee pitämään yllä työllisyyttä ja tuottamaan voittoa, jotta voi palkata ja maksaa siitä summasta veroja sekä laskea se, että työntekijä saa palkaa, josta maksaa tuon veron. Siis yksityiset työnantajat maksavat kaiken yhteiskunnassa, siksi niiden panos on merkittävä ja silti julkinen keskustelu harvoin antaa sille arvoa.

Arja Kolehmainen 08.12..2023 Helsinki

Lähteet: Maa ja metsätalousministeriö, EU sivut, Helsingin Uutiset