Kun ruotsalaiset joukolla Suomeen muuttivat, oli kaupankäynti jo globaalia

Suomeen saapui keskiajalla uudisasukkaita Ruotsista tuhansittain Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomen rannikolle ja saaristoon sekä muualle Suomeen, muuttajat olivat Keski-Ruotsista, josta muutettiin myös muihin maihin, johtuen väestön kasvusta. Myös toinen tekijä vaikutti; suotuisa ilmastovaihe 980-1250 välisenä aikana, elettiin lämpökautta, jonka vuoksi pohjoinenkin alue kiinnosti aina Islantia ja Grönlantia myöten. Sää kuitenkin muuttui äkisti viileämmäksi 1300 luvulla ja viljasato heikkeni sekä elinolot muuttuivat vaikeammaksi. Myöhemmin ilmasto jälleen lämpeni 1400 luvulla erityisesti 1475-1485 Etelä-Suomessa, kun taas 1500-luvun alussa viileneminen jälleen alkoi pidemmäksi aikaa suuressa osin Eurooppaa ja pahin kylmeneminen tapahtui 1600 luvulla, sen seurauksena tilat  Etelä-Suomessa autioituvat ja myös Grönlannista siirtolaiset muuttivat pois; viljelysmaita jäi jäätikön alle. Aikaa nimettiin "pieneksi jääkaudeksi".

Rannikolla myös maan kohoaminen ja rannan siirtyminen muuttivat asuinympäristöjä. Monet meren tuntumaan valitut kylätontit siirrettiin vetäytyvän meren perässä uusille alueille.

Varhaiskeskiajan kauppa oli jo lähes globaalia, jo 700-800 luvulla viikingit harrastivat kauppaa merenkulun kehittyessä; pohjoismaiset kaupunkimaiset yhdyskunnat syntyivät jo merovingiajan lopussa (Merovinki aika Norjassa ja Suomessa rautakauden jakso 550-825), vanhin tunnettu kauppapaikkaa Ribe Tanskan Jyllannissa, Suomea lähinnä oli Keski-Ruotsin Birka ja Luoteis-Venäjällä Staraja Ladoga (Laatokan linna), kaupungit perustettiin kaukokaupan solmukohdiksi, niiden kautta kulkivat turkikset ja orjat etelään, jossa niillä oli kysyntää. Idäntie aukesi, kun Bagdadissa abbasididynastian kalifit solmivat rauhan Kasaarien valtakunnan kanssa ja sen seurauksena vauras islamilainen maailma osti ja möi tuotteita aina Itämereren alueelle saakka. Islamilaisia hopearahoja  mm. Keski-Aasian Samanidi-valtakunnasta löytyi alueelta 900 luvulta.

Viikinkien kauppareitit kulkivat ympäri ja halki koko Euroopan, Välimerelle ulottuen aina Aasian MInskiin saakka.Suomen alueelle tuotiin arvokkaita kankaita kuten itämaisia silkkikankaita, metalliesineitä, lasiastioita, mausteita, öljyjä ja viiniä sekä teräaseita, miekkoja.

Rautakauden loppuvaihetta kutsuttiin myös ristiretkiajaksi 1025-1300, jolloin Suomi käännytettiin vähitellen kristinuskoon myös hallinnollisesti osaksi katolista kirkkoa. Tämän hallinnon seurauksena Suomesta tuli osa Ruotsia. Ruotsi 1100 luvulla oli vasta muodostumassa kuningaskunnaksi; Sveamaa ja Götanmaan lisäksi Suomi mainittiin nimellä Itämaa, tosin katolinen kirkko oli jo toiminut Varsinais-Suomessa itsenäisesti. Ristiretki ajalla väestön määrä kasvoi maahanmuuton seurauksena ja myös hyvinvoinnin lisääntymisen vuoksi lämpimän ajanjakson seurauksena. Säännöllisiä kirkollisia veroja alettiin kerätä 1220 lähtien Länsi-Suomessa, vakiintuvan ja vaurastuvan kirkon hallinnon, hiippakunnan johdossa oli piispa. Ensimmäinen valtakunnan rajat määrittävä rauhansopimus tehtiin Ruotsin ja Novgorodin tasavallan välillä 12.elokuuta 1323, Pähkinäsaaren rauha oli voimassa 272 vuotta Täyssinän rauhaan saakka 1595, joka vahvisti Savon ja Pohjois-Suomen kuulumisen Ruotsille.

Ristiretkeläisen ajan asutus levisi aina pohjoiseen saakka, mutta Pohjois-Norjasta Itä-Lappiin ja Kuolan niemimaalle ulottuvalla alueella oli muinaislöytöjä paikallisen saamelaisväestön kätkemiä hopeakoruja eli saamelaisten omat uskonnolliset riitit pysyivät käytössä;tutkimusten mukaan saamelaiset käyttivät uhrikiviä eli seitakiviä, eläimiä uhrattiin seidoilla 1000 -luvulta aina 1600 luvulle saakka, vähitellen keskiaikainen hallintotapa kuitenkin  siirtyi pohjoiseen. 

Espanjaan alueen kristityt valloittivat takaisin islamilaisilta maan vähitellen, kun Aragonian ja Kastillian kuningaskunnat yhdistyivät kuningatar Isabellan ja kungingas Ferdinandin avioituessa. Maan vaurastuessa kuningatar Isabella toteutti pitkään Kristoffer Kolumbuksen haaveena olleen tutkimusmatkan yrityksenä löytää meritie Intiaan. Maa tiedettiin silloin jo pallon muotoiseksi mutta vaadittiin todella rohkeutta merimiehiltä tulla löytöretkelle mukaan, sillä moni piti maata litteänä;  tuon retken seuraus oli mullistava koko Euroopalle uuden mantereen löydyttyä ja sen seurauksena länsimainen kulttuuri ja vauraus kehitti maailmaa eteenpäin, tosin  unohtamatta siihen liittyviä kielteisiä seikkoja, mutta mitä olisi Eurooppa ollut ilman Amerikkaa.

Kaikki merkittävä kehitys tieteessä ja kulttuurissa tapahtui kaupan avulla, kun ennakkoluulottamat ihmiset lähtivät tuntemattomille alueille pitkille retkille saavuttaakseen uusia mahdollisuuksia ja myös heillä oli halu lähteä köyhyyttä ja usein haastavia elinolosuhteita pakoon. Väestön lisääntyminen on ollut siunaus, mitä enemmän väestöä on ollut Euroopassa, sen enemmän yleensä on tullut vaurautta. Vielä 1970 luvulla painajaisena pidettiin liikakansoitusta, Rooman klubin raportit aiheuttivat ahdistusta pelkoa ja huolta, nyt pahin uhka vieläkin on sota, joka kylvää tuhoa ja ajaa väestöä pakoon aiheuttaen  siirtolaisuutta ja pakolaisuutta. Toisaalta kehittynyt maailma on tullut pisteeseen, jossa syntyvyys on ollut laskussa ja huoli tulevista veronmaksajista painaa, ei ole riittävästi työntekijöitä ja veronmaksajia. Voisiko tuo lisääntyvä siirtolaisuus, vaikka se nyt tuntuu uhkaavalta, olla apu tulevaan työvoimapulaan, jos EU kykenisi löytämään ratkaisun, jolla pakolaisongelma voitaisiin hallita; voisiko perustaa yhteisiä keskuksia EU:n alueelle, jossa on kaikkien jäsenmaiden viranomaiset ja järjestystä ylläpitävät poliisit tai rajavalvojat, jotka  pitäisivät huolen, että laiton maahanmuutto loppuisi. Näissä pakolaiskeskuksissa huolehdittaisiin perustarpeista, koulutuksesta ja annettaisiin mahdollisuus sitten palata takaisin tai luoda uusi elämä uudessa maassa, joka tapauksessa on kyettävä ratkaisemaan hallitsematon maahanmuutto.

Uudet mahdollisuudet tuovat uusia näköaloja ja visiota kansalaisille, tieteen, digitaalisaation kehittyessä, avararuusmatkailu lähialueille on  mahdollistunut lisääntyvässä määrin ja miehittämättömät alukset matkaavat jo ulkoavaruudessa tuoden jatkuvasti informaatioita maailmankaikkeuden kehityksestä. Tarvitaan taas mahdollisesti  tulevaisuudessa uusia "Kolumbuksia" ja rohkeita matkaajia, joilla on halua ja uskallusta löytää uutta ja luoda innovaatioita ja tekniikoita, joilla tieto voidaan taas valjastaa oman elinpiirimme laajentamiseksi.

Arja Kolehmainen 08.03.2020 Helsinki

Lähteet: Kirja Muinaisuutemme jäljet, wikipedia

Suomen ja Ruotsin historiasta video