Kylmäsää vaatii kunnolliset energiavarat ja -vaihtoehdot mutta päästöt pienemmät kuin koskaan

Olemme saaneet nauttia hienoista talvisäistä täällä Suomessa, jossa tosin olemme tottuneet ja varautuneet kylmiin säihin. Kunnon pakkaspäivänä kuluu myös energiaa lämmitykseen ja muuhun tarpeeseen enemmän kuin tuotamme. Esimerkkinä minulla 30.12.2015 sähkön tuotantoluvut ja -kulutus:   Kulutus 11268 MV, tuotanto 9191 MV, tuontia vajauksen vuoksi 2077 MV (2 terawattia)

Kaikki 4 toiminnassa ollutta ydinvoimalaa tuottivat täydellä teholla kapasiteetilla vesivoimaa tuotettiin runsassateisen syksyn jäljiltä 2000 MV, silloin tuulivoima tuotti tarpeesta 1 %, pakkasta Suomessa -4 - -7 astetta. Tuontisähkö 2000 MV maksoi sinä yhtenä päivänä 2,5 milj. euroa (100 000 eur/tunti). Minulla ei ole nyt tämän päivän lukuja. Mutta tuosta ajasta energiatehokkuus on edelleenn noussut  Tilastokeskuksen mukaan:

"Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna 2020          35 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena 1,56 miljoonaa tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 40 petajoulea. Vuonna 2020 kivihiiltä kului 64 prosenttia vähemmän kuin tällä vuosituhannella keskimäärin.

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2019, mikä vastasi prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 86,1 terawattituntia (TWh), mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus väheni yhteensä 7 prosenttia. Eniten vähenivät hiilen ja turpeen käyttö, 20 ja 8 prosenttia. Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät vastaavasti 7 prosenttia. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi prosentin yltäen aikaisempien vuosien tapaan ennätykselliselle tasolle.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 894 petajoulea tammi-syyskuussa, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli 59,1 terawattituntia (TWh), eli 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt laskivat 16 prosenttia viime vuodesta.

Teollisuuden energiankäyttö pieneni Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 kahdella prosentilla. Teollisuus kulutti energiaa 520 petajoulea (PJ), mikä oli samalla tasolla kuin kahta vuotta aiemmin. Sähkön kokonaiskäyttö teollisuudessa laski neljä prosenttia.Teollisuuden energiankäyttö pieneni Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 kahdella prosentilla. Teollisuus kulutti energiaa 520 petajoulea (PJ), mikä oli samalla tasolla kuin kahta vuotta aiemmin. Sähkön kokonaiskäyttö teollisuudessa laski neljä prosenttia.

Uusiutuvilla polttoaineilla tuotettiin 2019 ensimmäistä kertaa enemmän kaukolämpöä kuin fossiilisilla polttoaineilla, Kaukolämpöä tuotettiin Suomessa 38,1 TWh vuonna 2019, josta uusiutuvilla polttoaineilla 15,3 TWh, fossiilisilla polttoaineilla 13,2 TWh, turpeella 5,7 TWh ja muilla energianlähteillä 4,0 TWh Tilastokeskuksen mukaan.

Meillä siis on kirpeä pakkassää ja se jatkuu, mutta Atlantin takana Yhdysvalloissa on poikkeuksellinen talvimyräkkä ja kylmä sää koko maassa. Miljoonia ilman sähköä, kun äkillinen sähkön tarve ylikuormitti linjat. Minusta tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka pitäisi varautua mahdollisiin energian tarpeen muutoksiin. Ei voi jättäytyä vain yhden energian varaan kuten sähkön, erityisesti kylmillä alueilla tarvitaan kaikkia energiamuotoja myös fossiilisia polttoaineita. Suomessa tämä on ollut arkipäivää, mutta edelleen vaikka tavoitellaan hiilineutraalia energian tuontantoa, voi yksi pakkaspäivä ilman energiaa Suomen leveysasteella olla tuhoisa, puhumattakaan pidemmistä jaksoista. Turpeen hätäinen alasajo ei vastaa järkevää ajattelua, kun se määrältään on jo pudonnut paljon ja Suomen huoltovarmuudesta on pidettävä huoli.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan tehty merkittäviä päästövähennyksiä niin lämmityksessä kuin sähkönkulutuksessa ja hiilen ja energiaturpeen käytössä, tärkeintä on pitää huoli siitä, että meidän Pohjoisella leveysasteella elävä Suomen kansa saa aina riittävästi lämpöä, sähköä, polttoainetta ja muuta energiaa. Sähkön tuotannossa poikkeustilanteissa voi olla muuten kohtalokkaita sähkökatkoja ellei huomioida sitä huomioida etukäteen, nyt Yhdysvalloissa, joka on kehittynyt maa ollaan ilman sähköä ja lämpöä, vaikka maa tuottaa runsaasti niin fossiilista polttoainetta kuin vaihtoehtoisesti tuotettua kuten auringolla. Kun on jäätävät ja lumiset olot ei tuuli- ja aurinkoenergiaan voi luottaa, mutta se on tervetullut lisä jo olemassa olevaan palettiin.

"Suuret nälkävuodet vuosina 1866-1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet tiedetään vielä tuhoisammiksi. Myös Ruotsissa kärsittiin nälästä samaan aikaan. Suuret kuolonvuodet olivat seurausta ”pikkujjääkaudesta”, jota kesti lähteestä riippuen joko 1570-luvulta 1700-luvun puoliväliin tai 1500-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin. Saksalaistiedemiesten Berchtesgadenissa suorittamien suurten puiden vuosirenkaiden tutkimisen kautta huomattiin puiden kasvun olleen ennen vuotta 1600 kaksinkertainen myöhempään verrattuna. Vuosi 1600 oli katovuosi ja suurin osa sadosta oli menetetty ja seuraavaa vuotta 1601 nimitettiin ”isoksi hallavuodeksi”Suurten kuolonvuosien säät olivat kuitenkin jopa pienen jääkauden oloihin nähden poikkeuksellisen kylmät". (Wikipedia)

Viileitä jaksoja on ollut useita kuluneen tuhannen vuoden aikana ja aiheuttaneet nälkää ja kuolemia. Nykyisin voimme varautua niihin, kun meillä on tekniikkaa ja tietotaitoa.

Arja Kolehmainen 16.02.2021 Helsinki

Lähde Tilastokeskus