Uskonnon ja filosofien sanoma antiikin ajoista pohjautuvat samoihin teemoihin, kuin nykyajan politiikka ja puolueiden teemat

Huomasin Roihuvuoren seurakunnan sivuilta, että puolueiden puheenjohtajat olivat käyneet arvokeskustelua seurakunnassa arkkipiispa Tapio Luoman ja Marianne Heikkilän kanssa;

"Kirkon arvokeskustelu paljasti, että puolueiden arvot ovat osin varsin erilaisia. Mutta yhdestä asiasta kaikki olivat samaa mieltä: jatkossa nuorten pahoinvointiin on puututtava aiempaa paremmin ja nuorten hyvinvointia on edistettävä." Sivu edeellen kertoi että

Puheenjohtajat pohtivat muun muassa oikeudenmukaisuuteen, aitoon tasa-arvoon ja kristilliseen ihmiskuvaan liittyviä näkökulmia.

Maailmassa tapahtui yli 2000 vuotta sitten suuria asioita: Antiikin Kreikassa syntyi länsimainen sivistys ja tiede, Rooman valtakunnan puitteissa ja sen rakentaman infran avulla  sivistys ja kristinuskon sanoma levisi laajalle.

Tutustuin kirjaan Ajattelun aarteet, jonka mukaan länsimaisen filosofien juuret löytyvät Kreikan varhaisesta filosofiasta, joka oli vuorovaikutuksessa lähialueiden korkeakulttuurien kanssa alkaen noin 600 eKr.  Kirja esittelee laajasti suuria ajattelijoita ja uskonnon perustajia ja tuon esiin  muutamien kirjassa mainittujen ajatuksia tässä. Demokratia mahdollisti vapaan ajattelun.

Thales (624-545 eKr) kreikkalainen filosofi, astronomi, matemaatikko ja opettaja,  yksi Kreikan "seitsemästä viisaasta" Vaikutti Vähä-Aasian rannikolla Jooniassa. Thales syntyi ja  eli  Miletoksessa, häntä pidettiin ensimmäisenä esisokratelaisena filosofina ja länsimaisen filosofian ja tieteen perustajana. Thales erosi aikalaisistaan siinä, että vaati järkeenkäypiä ja luonnonhavaintoihin perustuvia selitysmalleja. Hän uskoi vahvasti jumaluuteen, pyhään. Olympoksen jumalilta ei hänen mielestään kannattanut kysyä vastauksia maailmaan ja luonnonkatastrofeihin eikä ihmismiselämään liittyviin kysymyksiin. Tutkijat kirjan mukaan olivat sitä mieltä, että Thales oli toiminnan mies, joka otti aktiivisesti osaa poliittisiin keskusteluihin ja ongelmiin, hänellä oli myös insinöörin taidot sotateknologian keksimisessä ja padon rakentamissuunnitelmiin. Häntä pidetään luonnontieteen perustajana. Aristoteles arvosti häntä filosofina ja liikemiehenä. Matematiikassa ja tähtitieteessä Thalea pidetään ajattelun perustajana.

Pythagoras (560-500 eKr.) Syntyi Samoksen saarella, pakeni Etelä-Italian Krotoniin, perusti uskonnollis-siveellisen yhteisön sekä miehille että naisille tarkoituksena elää yksinkertaista arkea harmoniassa jumaluuden kanssa. Pythagoras harjoitti tieteellistä tutkimusta ja poliittiikkaa. Hän matkusteli paljon nuorempana Kreikassa, Egyptissä, Foinikiassa ja Babyloniassa joiden kulttuureista sai vaikutteita. Hän katsoi, että jokaisessa ihmisessä olevan jumalallisen ainesosan, joka kuului maailmankaikkeuteen ja on ikuinen, tämä jumalallinen kuolematon ainesosa on sielu. Hän myös uskoi sielunvaellukseen. Pythagoralaisuudelle on tyypillistä matemaattisesti orientoitunut rationalismin ja uskonnollisen intution yhdistäminen.

Herakleitos (540-475 eKr)

Syntyi Efesossa aatelisperheeseen, toimi opettajana, runoilijana ja poliittisena keskustelijana. Herakleitos oli myös psykologi, pyrki opetuksillaan saamaan kuulijansa irti omista huolistaan ja katselemaan maailmaa etäämmältä. Herakleitos käyttää viisaudesta sanaa logos, joka merkitsee sekä kieltä että kaiken kattavaa järkiperiaatetta eli symbolia ikuiselle todellisuudelle. Logos on kaikille yhteinen ja absoluuttinen. Valveilla oleva voi päästä osalliseksi jumalallisesta tiedosta, hän ei hyväksynyt aikansa veriuhreja, kehoitti kunnioittamaan lakia ja järjestystä.

Ksenofanes (580-485 eKr), syntyi Kolofonessa Kreikassa, matkusteli runoilijana eri puolilla Kreikkaa ja kuoli 105 vuoden ikäisenä. Ksenofoni kritisoi aikansa polyteistista uskontoa ja hänen mukaansa on yksi jumala, suurin jumalista ja ihmisistä -  ei muodoltaan eikä ymmärrykseltään kuolevaisten kaltainen.

Parmenides (515-450 eKr), kreikkalainen filosofi, häneltä on säilynyt kirjoituksia; runokokoelma ja kirjoitus Totuuden tie. Parmenides edusti uudenlaista tapaa käsitellä filosofisia kysymyksiä, hänen mielestään jokaisen on käytettävä käsitteen syvällinen tarkastelu, on kysyttävä toistuvasti, täyttävätkö käytetyt käsitteet selvyyden ja ristiriidattomuuden vaatimukset, näki jatkuvan tiedon kritiikin  tärkeänä osana filosofiaa. Parmeniden jumala on yksi jakamaton kokonaisuus, jonka yläpuolella eivät voi olla ajatukset, aika eikä luonnonmaaiman moninaiset asiat. Parmenideen uskotaan olleen ensimmäinen, joka oletti, että maapallo on pyöreä.

Sokrates (469-399 eKr) kreikkalainen ehkä kuuluisin aikansa  filosofi, syntyi Ateenassa varakkaan kuvanveistäjän poikana. Isänsä opetti käsityötaitoja pojalleen, mutta Sokrates kiinnostui muista asiosta, toimi hopliittina Ateenan armeijassa raskasaseisena jalkamiehenä osallistuen peloponnelaisotaan, sai mainetta urheudestaan. Sokrates piti itseään philo-sophos eli viisauden ystävä ja rakastaja, pyrki nöyrästi kohti totuutta. Hän koki Apollon antaneen hänelle elämäntehtävän ja ilmaisi nöyryytensä, tiedosti inhimillisen heikkouden ja jumallisen täydellisyyden, viisaus oli sitä, että tiesi, että ei tiedä. Sokrates kehitti dialektisen argumentaation - keskustelumenetelmän, hän pyrki keskusteluun, jossa tekeytymällä tietämättämäksi innosti keskustelutoveriaan opettamaan omaa näkemystään ja taitavilla kysymyksillä pakotti keskustelutoverin analysoimaan ja tekemään johtopäätökset omista väitteistään. Keskeisimmät keskusteluaiheet sivusivat etiikkaa ja sosiaalisia kysymyksiä. Koska jokainen ihminen haluaa hyvän elämän, hänen tulee sen saavuttamiseksi pyrkiä hyveisiin, parantavat sielua. Sokrateen mielestä hyve on tietoa. Sokrates ei halunnut palvella valtion virallisia jumalia ja sai syytteen ja kuolemantuomion; tuomion mukaan hän turmeli nuorisoa itsenäisillä ajatuksilla, kehoitti heitä kriittiseen ajatteluun, hän ei pelännyt kuolemaa ja siksi tyhjensi myrkkymaljan tyynenä, eikä suostunut pakenemaan, vaikka sitä hänelle tarjottiin.

Platon (427-347 eKr) kreikkalainen filosofi, Sokrateen tunnetuin oppilas, hänen kirjoituksien ansiosta Sokrateen opetukset ovat tunnettuja. Hän syntyi Ateenassa varakkaaseen perheeseen. Platon matkusteli ensin ja sai vaikutteita pythagoralaisista teorioista, palasi takaisin synnyinkaupunkiinsa, hankki talon ja puutarhan, alueella toimi voimisteluharjoittelulaitos, lähellä oli pyhä lehto, jossa hän aloitti opetustoimintansa ja perusti sitten Akademia akatemian. Oppilaat olivat aatelisperheen nuoria ympäri maaimaa, tavoitteena oli saada hyvä pohja poliittiselle uralle tai prinssien neuvonanantajana.

Platonin mukaan maailma oli jakaantunut ideoiden maailmaan ja muuttuvaan aistimaailmaan, muuttuva maailma oli erehdystä ja väärää tietoa sen sijaan todellinen tieto tulee "jälleenmuistamisesta" Uudelleenmuistaminen herättää vahvaa kaipausta, jonka Platon ymmärtää rakkaudeksi. Platoninen rakkaus ei ole seksuaalista vaikka siinä on eroottisia piirteitä, rakkaus kehittää sielun kauneutta ja persoonallisuutta, rakkaus yhteen ihmiseen kehittyy tietoisuudeksi siitä, että samaa kauneutta on kaikissa ihmisissä. Rakkaus kohdistuu ensin ruumiiseen, mutta siirtyy myöhemmin yhä korkeampaan ja lopullinen kohde on kauneus ja hyvyys. Platon omaksui ajatuksen sielun kuolemattomuudesta ja uskon, että luontoa voidaan kuvata matemaattisin keinoin. Platon käsittelee Valtio-dialogissaan ihannevaltiota, jossa  toteutuu oikeudenmukaisuus, valtion tehtävä on tukea ihmisiä toteuttamaan hyveitä. Platon piti hallitsevan ylemmän säädyn kasvatusta tärkeänä. Ylemmässä säädyssä sekä naisilla että miehillä oli samat oikeudet ja yhteinen kasvatus.  Platonin Akademeia-filosofiakoulusta tuli kuuluisa oppilaitos, tunnetuin ja nimekkäin oppilas Aristoteles. Akatemian toiminta kukoisti lähes 900 vuotta, kunnes keisari Justinianus lakkautti sen  529 jKr.

Aristoteles 384-322 eKr filosofi, vaikuttanut eniten tieteen kehitykseen aina keskiaikaan saakka. Kirjoituksissaan käsittelee metafysiikkaa, olioiden perusolemusta, luonnon ilmiöitä ja etiikkaa,  hänen pääteos Aristoteleen kirjoituksia on suomennettu. Hän syntyi lääkärin poikana Khalkidiken niemimaalla Pohjois-Kreikassa. Oli Aleksanteri Suuren yksityisopettaja, palasi myöhemmin Ateenaan perustamaan oman filosofisen koulun Lykeionin, joka sijaitsi urheilulaitoksessa, kehittyi monialaiseksi tieteen kehdoksi. Aristoteles pystyi Aleksanteri Suuren antamilla varoilla perustaa suuren kirjaston, jossa oli laaja kokoelma kasveja, eläimiä ja mineraaleja, jakoi tieteen kolmeen ryhmään pyrkien järjestämään kaiken tiedon yhtenäiseksi järjestelmäksi. Aristoteles jakoi myös filosofien teoreettiseen ja käytännölliseen, hän kuuluisa logiikan ja syllogismiteorian perustajana. Hän otti ensimmäisenä käyttöön muuttujat (variaabelit). Hän edusti aksiomaattista tieteen ihannetta ja katsoi ylemmät totuudet olevan määritelmäluonteisia. Tieto on todellisuuden jäljentämistä. Yhteiskunnan olemassaolon ja toimimisen elinehto on ihmisten mieltäminen oikeudenmukaisuuden toteutuminen, Aristoteles korosti tasavertaisuutta, hän tähdensi sielun ja ruumiin yhteyttä. Hyvä elämä edellyttää kultaisen keskitien löytämistä. Ihmisen korkein hyvä kasvaa järjen viljelyn kautta, muiden olioiden lailla myös jokaisen ihmisen tulisi aina pyrkiä kohti perimmäistä olemustaan. Aristoteleen vaikutus myöhempään tieteeseen on mittaamattoman suuri, keskiajalla hän oli arvostetuin ja käytetyin auktoriteetti. Tuomas Akvinolainen (1225-74) kehitti skolastiikan ja uustomismin Aristoteleen filosofisten näkemysten pohjalta, joka on edelleen katolisen kirkon virallinen filosofia.

Cicero Markus Tullius (106-43 eKr) roomalainen filosofi ja valtiomies, kirjailija taitava puhuja

Hän syntyi Keski-Italian Arpinumin maaseutukaupungissa, isänsä oli varakas ritarisäätyyn kuuluva tilanomistaja, muutti Roomaan perheensä kanssa lasten koulutuksen takia. Cicero perehtyi kreikkalaiseen sivistysperinteeseen, hän oli loistava esiintyjä tuli tunnetuksi oikeudenkäyntipuhujana. Hän eteni nopeasti poliittisella uralla konsuliksi ja paljasti Catalinan salaliiton. Toimi Ceasarin kanssa ja joutui lopulta asettumaan senaatin puolelle Ceasaria vastaan hänen diktaattorin vallantavoittelun vuoksi. Cicero asettui Ceasarin salamurhaajaa vastaan kuuluisassa filippolaispuheissaan, se koitui hänen kohtaloksi ja hänen salamurhaansa. Cicero oli kielellisesti lahjakas ja pidetty klassisen latinan esikuvana. Hänellä oli laaja kirjallinen julkaisukokoelma aiheena retoriikka ja filosofia. Cicero analysoi Rooman poliittisia laitoksia ja elämää kreikkalaisen teorian puitteissa. Hän puhui taloudellisen, poliittisen ja militaarisen vallan keskittämisen puolesta tavoitteena luoda puitteet keskuselun vapautumiselle. Roomalaisten kasvatuksessa Cicero tähdensi teoreettisen puhetaidon, filosofian opetusta sekä historian, runouden ja käytännön kokemuksen merkitystä. Hän myös käsitteli teoksessaan ihannevaltion lakia, sekoitus monarkiaa, aristokratiaa ja demokratiaa, kansanvallan hän määritteli kansalaisten asiaksi. Poliittinen järjestelmä saa oikeutensa ja auktoriteettinsa siitä, että jakaa lailliset oikeudet tasavertaisesti kaikille, joka perustui lainsäädänto- ja tuomiovaltaan.

Cicero puhui luonnollisen lain olemassaolosta, jonka pohjana on jumalallinen luonnonlaki. Roomalaisen  aatelismiehen hyveenä hän pitää oikeudenmukaisuuden, hyväntekeväisyyden ja valtion palvelemisen, kannatti stoalaista ajattelua, moraalisuus ja hyveellinen toiminta paras vaihtoehto asioiden selvittelyssä. Ciceroa pidetään humanismin perustajana, sanalla humanitas hän painotti arvojen kirjoa, jossa ihminen on keskeisin. Ciceron kirjoituket rikastuttivat roomalaista perintöä ja loivat pohjaa länsimaiselle vapaan kasvatuksen periaatteelle, tasavaltalaiselle hallitusmuodolle ja rationalismille etiikassa ja teologiassa. Ciceron ajatukset vaikuttivat länsimaisen kulttuurin kehittymiseen ja valmistivat pohjaa kristillisyyden nousulle, roomalaiskatoliset isät käyttivät hänen tekstejään perustellessaan kristillisen Jumalan ja uskon paremmuutta verrattuna pakanallisiin jumaliin. Hänen on sanottu vaikuttaneen paljon Augustinukseen ja myöhemmin renesanssin syntyyn ja ekuneemisten ajattelun heräämiseen.

Lucius Annaeus Seneca (5 eKr-65 jKr)  syntyi Cordobassa Etelä-Espanjassa, isänsä kuului roomalaiseen ritarisäätyyn, sai hyvän koulutuksen retoriikassa ja filosofiassa ja eteni nopeasti urallaan senaattoriksi, joutui epäsuosioon ja maanpakoon. Agrippa kutsui kuitenkin hänet poikansa Neron vaikutusvaltaiseksi neuvonantajaksi, vetäytyi syrjään ja keskittyi kirjalliseen tuotantoon. Kun Neroa vastaan suunniteltu salaliitto paljastui, Seneca joutui tekemään itsemurhan osallisuudestaan syytettynä salaliittoon. Senaca korostaa, että hän ei ole viisas mies vaan henkilö, joka pyrkii moraaliseen kasvuun. Seneca jatkoi kirjoituksissaan Ciceron latinankielisen filosofiasanaston kehittämistä. Senecan tunnetuin teos on Moraalifilosofisia kirjeitä Luciliukselle.

Jeesus Nasaretilainen (Jeesus Kristus 4 eaa-36jaa), syntyi Beetlehemissä puusepänpoikana, sai juutalaisen kasvatuksen juutalaisessa koulussa, äidinkieli oli aramea, koulussa opiskeli pyhien kirjoituksia ja oppi näin hebrean ja kreikan kielen. Jeesus peri isänsä puusepän ammatin ja aloitti julkisen toiminnan 30 vuotiaana. Häntä pidettiin juutalaisena profeettana, kun osasi niin hyvin Vanhan testamenti pyhät  kirjoitukset. Joutui riitaan aikansa johtavan papiston kanssa. Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus vietiin tuomittavaksi Sanhedrinin eteen, vahvisti  olevansa Messias, hänet  tuomittiin jumalanpilkasta. Evankeliumien mukaan juutalaisilla ei ollut oikeutta kuolemantuomion täytäntöönpanoon, joten Jeesus luovutettiin Rooman prokuraattori Pontius Pilatukselle, Matteuksen evankeliumin mukaan Pilatus kääntyi kansan puoleen, joka sai valita joko Jeesuksen tai Barabbaan vapautettavaksi. Väkijoukko huusi Barabbaan vapaaksi ja Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.

Hänen opetuksensa poikkesivat filosofien opetuksesta, hän ei käynyt analyyttista keskustelua. Kirjan mukaan Jeesuksen opetuksista löytyy kuitenkin elämän filosofiaa ja hyvänelämän perusteet ja hänen ajastustensa pohjalle perustettiin maailmanuskonto, jonka eettiset elämänohjeet juurtuivat länsimaiseen kulttuuriin. Meille kirkko on opettanut lapsesta  asti näitä asioita, mutta kun tutustuin muihin uskonnonperustajiin ja filosofeihin, sanoma ei ollut lainkaan ristiriidassa kristinuskon kanssa  - pikemminkin paljon yhteistä. Kristinuskon sanoma poikkeaa vain siinä, että etiikan perustana on, että ihmisen tulee rakastaa Jumalaa koko sydämestään ja sielustaan kaikella voimallaan. Jeesus painotti opetuksessaan tasa-arvoa: "Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies tai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi" (Gal.3:28)

Jeesus opetti rauhaa ja rukoilua, hän itsekin vetäytyi lepäämään ja rukoilemaan, opetukseen kuului myös parantaminen: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuorman uuvuttamat. Minä annan teille levon" Matt. 11:28

"Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa." (Luuk 12.15)

Arja Kolehmainen 12.03.2023  Helsinki

Lähde: Ajattelun aarteet; Raili ja René Gothóni, Wikipedia