Yhteiskunnan verotulot keskiajalta tähän päivään, kuinka tehdä tuottava yhteiskunta 

Seurasin vaalikeskustelua, jossa kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat puhuivat, vastailivat kysymyksiin ja väittelivät, pääteemana Suomen hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen ja siihen tarvittavat keinot. Puolueiden välillä luonnollisesti olivat ideologiset erot, mutta näin äänestäjänä kiinnostaa se, että Suomi ei menettäisi taloudellista iskukykyään tuottaa palveluja ja säilyttää luottokelpoisuutensa ja kykyä hoitaa oman maan talous. Omasta mielestäni olennaista on onnistua kantaa riittävästi veroja, joilla talouden tasapaino saataisiin, voisimme maksaa menomme saaduilla tuloilla ja käyttää velkaa harkiten, sillä jos velanotolla rahoittaa juoksevia menoja ja jättää ne muiden maksettaviksi seuraaville hallituksille ja sukupolville, se kaikki on pois heiltä itseltään silloin, verotuloja tuottaa vain työllisyys. Vain vahva talous antaa kykyä vastata haasteisiin niin väestön ikääntymiseen, kuin koulutuksen tason ylläpitämiseen ja kykyyn huolehtia kaikista lapsista hyvällä varhaiskasvatuksella, puhumattakaan jos joutuisimme vielä pahempaan kriisiin, silloin pitää olla kykyä vastata myös siihen.

Kun inflaatio kurittaa niin kansalaisia kuin valtioin taloutta, hintojen noustessa kaikki kustannukset nousevat ja tiedossa siis on  ylimääräiset 10 miljardin kulut valtion maksamien etujen korotuksiin. Tästä siis seuraa, että kaikkein tärkeintä on inflaation vastainen taistelu ja siitä on ottanut kopin EKP ja Suomen pankki. Mutta seuraavien hallitusten on siis kyettävä tehostamaan julkishallintoa kulujen vähentämiseksi ja harkittava verotuskohteita ja mahdollisia saneerauksia.

Keskusteluissa Kokoomuksen Orpo toi esiin tuloveron alennuksen kaikille ja perusteli sen sillä, että kulujen nousu on kohdistunut keskiluokkaan, joka ei juurikaan saa etuisuuksia. SDP:n Marin puolusteli vain sitä, että verojen vähentäminen hyvätuloisilta olisi pois köyhemmiltä. Perussuomalaisten Purra oli siiinä välissä, toisaalta hyväksyi tuloveron alentamisen, mutta ei suoraan Kokoomuksen lailla?. 

Minusta valtion yksi tärkein tehtävä on kerätä veroja, niillä se hoitaa menot ja olennaista on kyky saada mahdollisimman suuri verokertymä ja se ei ole pois vähätuloisimmilta vaan tuovat kyvyn hoitaa niitä tärkeitä hyvinvointipalveluja kaikille.

Tiedossa on, että alemmat verot houkuttavat ja korkeammat verot karkoittavat; haittaverot toimivat juuri siten ja veronalennukset tuottavat lisää toimintaa ja todistettavasti tuovat enemmän verotuloja valtion kassaan.

Tähän löytyi argumentteja eri lähteistä:

Valtionvarainministeriön sivuilta:

"Verotuksenrakennetta on kehitettävä työllisyyttä ja talouskasvua tukevalla tavalla, jotta verokertymät voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Talouskasvun ja työllisyydenkannalta haitallisimpina veromuotoina voidaan pitää yritysverotusta sekä työnverotusta, kun taas vähemmän haitallisina voidaan pitää laajapohjaisen kulutuksen verottamista sekä kiinteistöverotusta. Väestön ikääntyessä on varmistettava osaavan työvoiman saaminen ja jääminen Suomeen, ja tätä voidaan tukea myös verotuksen keinoin. Työn verotus vaikuttaa lähtökohtaisesti negatiivisesti työnteon kannustimiin, ja sen kiristämiseen on syytä suhtautua pidättyväisesti. Kireä marginaaliverotus luo esteitä osaamisen kehittämiselleja yritteliäisyydelle."

Veronmaksajat.fi sivuilta:

"Pääomatulojenverotuksessa ja yhteisöverotuksessa on erityisen tärkeää, että veropolitiikkaon ennustettavaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Painopistettä on siirrettävä työnteon verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan keventämällä ansiotulojen verotusta. Kulutusverotuksen kiristämisessäon korkean inflaation oloissa oltava pidättyväinen. Mahdolliset välillistenverojen kiristykset tulee suunnata ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuviinveroihin. ANSIOTULOJEN VEROTUSTA ON KEVENNETTÄVÄ KAUTTA LINJAN, KAIKILLATULOTASOILLA Ansiotulojen verotuksen laajapohjainen keventäminen on paras tapakannustaa työntekoa, ahkeruutta, yrittämistä, osaamisen kartuttamista ja urallaetenemistä. Se on avain ostovoiman ja yksityisen kulutuskysynnän kohenemiseenmyös maltillisten palkkaratkaisujen oloissa. Suomen on oltava kilpailukykyinenpalkkaverotuksessa. On verotettava mieluummin haittoja kuin hyödyllisiäasioita, kuten työntekoa. Ensi vaalikaudella on kevennettävä palkansaajien,yrittäjien ja eläkkeensaajien ansiotulojen verotusta kautta linjan, kaikillatulotasoilla. Lisätulojen marginaaliveroja on alennettava yleisesti."

Empiiristä tutkimusta ja kokemusta asiasta löytyi keskiajalta, Ibn Khaldun (1332-1406) oli uuden kulttuuritutkimuksen uranuurtaja, puolusti kulttuurien luonnetta ja analysoivaa tutkimusta,  perusti tutkimuksensa tapahtumien kuvaukseen ja analysoimiseen. Teoreettisesta lähestymistavastaan hän kirjoitti seikkaperäisesti moniosaisen kirjansa johdannossa. Hän käsittelee sosiologiaa yleisellä tasolla sekä sosiaalipoliittisia kysymyksiä, analysoi kaupunkielämää, pohtii taloussosiologisia näkökohtia ja tiedon sosiologiaa.

Hän oli perehtynyt arabialaiseen kirjallisuuteen, islamilaisen teologiaan, historiankirjoitukseen, juridiikkaan ja Averroesin  1126-1198 ( espanjalainen islamilainen Aristoteles-kommentaattori) tulkitsemaan filosofiaan.

Ibn Khaldun kuvaa ja analysoi konkreettisin esimerkein  kiertäessään maasta toiseen, miten kysyntä ja tarjonta vaikuttavat hintoihin talouden kehityksessä ja miten rahaliikenne noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia. Hän totesi, että dynastialle tuottaa enemmän tuloja alhainen veroprosentti alkuvaiheessa kuin korkea veroprosentti myöhemmin.

Lähi-itään 600-luvulla syntynyt arabien jättivaltio yhdisti Persian samaan valtakuntaan muun Lähi-idän kanssa se johti ihmisten, tavaroiden, keksintöjen ja ajatusten virtaan aina Intiasta ja Kiinasta saakka Välimeren rannoille. Uusien vaikutteiden ja keksintöjen joukkoon kuului uusia ruoka-aineita, teknisiä uutuuksia, kuten kiinalainen paperi, Intiasta tullut matemaattinen merkkijärjestelmä. Islamilainen sivilisaation on katsottu edistäneen kastelun käyttöä ja levittäneen uusia peltoviljelylajikkeita ja puutarhakasveja.

Al-Andalus,( al-ʼAndalus) on arabian kielinen nimi  arabien valtaamalle ja rajoiltaan vaihtuneelle alueelle Iberian niemimaalla vuosina 711–1492. Sen valloitus tapahtui beduiinihyökkäyksenä Pohjois-Afrikasta. Laajimmillaan arabivalta oli heti aluksi, jolloin se ulottui Pyreineitten pohjoispuolelle Etelä-Ranskaan saakka. Muslimien valloittamilla alueilla juutalaiset ja kristityt saivat harrastaa omaa uskoaan pitää omat lakinsa.

Keskiajalla Espanjan Córdoba oli merkittävä arabialaisen tieteen ja sivistyksen keskus. Kaupungissa asuivat muun muassa oppineet Averroës ja Moses Maimonides. Górdobassa  oli 70 kirjastoa, joista suurimmassa oli yli 40000 teosta. 

Córdoban vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluettelloon.

Arabit  oppivat mielellään uutta kuten kirjoittaa numeroita nollan avulla. Keskiajan arabialais-islamilainen kulttuuri oli länsimaista kulttuuria korkeatasoisempaa 1200 luvulle saakka, ilman heitä 1600 luvun eurooppalaisten tiedemiesten työ olisi ollut mahdotonta. Keskiajalla arabien matematiikka, tähtitiede ja lääketiede olivat korkealla tasolla, he käänsivät omalle kielelleen kreikkalaisten tiedemiesten kirjoituksia, joita taas eurooppalaiset munkit käänsivät latinankielelle, näin arabien ansiosta antiikin tietoa säilyi ja siirtyi takaisin Eurooppaan.

Silmäys arabialaisen kulttuurin kulta-aikaan keskiajalla toi myös vaikutteita taloustieteisiin Eurooppaan jo renesanssin aikaan, myöhemmin valistuksen aikaan ja sitten teolliseen vallankumoukseen. Voisi kuvitella, että nyt jo Suomessa voisimme harkiten tuottaa  toimivaa valtion taloutta.

Arja Kolehmainen  Helsinki 22.03.2023

Lähteet: Ajattelun aarteet; Raili ja René Gothóni, Wikipedia