Merenkulun avainluvut

Yle uutisoi merenkulun päästökaupasta; EU:n päästökauppa lisää merenkulun kustannksia vuosittain 300 miljoonaa euroa ja se pakottaa kaikkien osapuolten ratkomaan asioita yhdessä.

Rahdin osuus kappaletavarassa juuri Suomessa on merkittävä hintatekijä, rahdinkuljettajia on paljon ja ala on varsin kilpailtu. Yle antoi TV uutisissa kuvan, että vielä pitäisi lisää rankaista ja että asia olisi pikku juttu.  Suomi on  täysin meriyhteyksien varassa, talvisin olosuhteet haastavat ja toisinaan jopa vaaralliset. Jääolosuhteet edellyttävät jäänmurtokaluston ylläpitoa ja Suomeen tulevien laivojen erityisvarustusta, jotta yleensä saavat jäänmurtoapua. Jääluokitus on laivakohtainen määre, joka kuvaa pääasiassa aluksen jäävahvistuksen tasoa. Lisäksi jääluokille on määritetty minimikoneteho.. Wikipedia kertoo asian näin:" Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat julkaisseet ja kehittäneet suomalais-ruotsalaisia jääluokkasääntöjä (FSICR; Finnish-Swedish Ice Class Rules) vuodesta 1971.

Suomalais-ruotsalainen jääluokitus vaaditaan kaikilta Suomen tai Ruotsin satamiin talvella saapuvilta tai lähteviltä aluksilta. Jäänmurtajat avustavat ensisijaisesti korkean luokituksen aluksia. Jos aluksella ei ole suomalais-ruotsalaista jääluokkaa ja sillä on hyväksytyn luokituslaitoksen antama luokitusmerkintä jääluokasta, alus saa vastaavan suomalais-ruotsalaisen jääluokan. Korkeimpien luokkien, 1A Super ja 1A, alukset ovat vahvarunkoisia, ja niissä on suuri koneteho. Niitä avustetaan tarvittaessa kaikissa olosuhteissa, mutta ne pystyvät useimmissa jääolosuhteissa kulkemaan myös yksin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erityisen ankarana talvena merialueille on taattu pääsy vain vähintään 1A-luokan aluksilla. Lähes kaikki Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä liikennöivät autolautat ovat jääluokitukseltaan 1A Super -luokkaa. Jääluokka 1A Super vastaa tietyin edellytyksin Polar class -luokitusta PC 6 sekä jääluokka 1A luokitusta PC 7. Jääluokkien 1B, 1C ja 2 aluksia avustetaan jäätilanteen mukaan yleensä avaamalla niiden edellä väylää. Jos jääolosuhteet ovat vaikeat, niitä voidaan ottaa hinaukseen."

Suomen Varustamot kertoivat avainluvut näin:

"Merenkulun avainluvut

Ulkomaan merikuljetusten kokonaismäärä oli vuonna 2020 yhteensä 96,0 miljoonaa tonnia. Merikuljetukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttia. Vienti laski kuusi prosenttia ja oli 50,2 miljoonaa tonnia. Tuonti laski neljä prosenttia ja oli yhteensä 45,8 miljoonaa tonnia. Kauttakulku- eli transitoliikenteen osuus oli 9 prosenttia eli 8,4 miljoonaa tonnia. Ulkomaan meriliikenteen kuljetussuorite oli vuonna 2020 yhteensä 211,7 miljardia tonnikilometriä.

Eniten kuljetettiin kappaletavaraa, 16,5 miljoonaa tonnia ja seuraavaksi eniten kuljetettiin raakaöljyä, 11,3 miljoonaa tonnia. Suurin tuotu tavaralaji oli raakaöljy, joka vastasi 25 prosenttia kaikesta meritse tuodusta tavarasta. Eniten vietiin öljytuotteita, kappaletavaraa ja paperia. Nämä tavaralajit muodostavat 46 prosenttia kaikesta meriliikenteen tavaraviennistä.Vilkkaimmat tavaraliikenteen satamat olivat Sköldvik, HaminaKotka, Helsinki, Kokkola ja Naantali."

Tilastokeskus kertoo viimeiset avainluvut merikuljetuksista: "Merikuljetukset kasvoivat kesäkuussa:

Ulkomaan merikuljetusten kokonaismäärä oli vuoden 2021 kesäkuussa yhteensä 7,9 miljoonaa tonnia. Merikuljetukset kasvoivat edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna 9 prosenttia. Vienti kasvoi 7 prosenttia ja oli 4,2 miljoonaa tonnia. Tuonti kasvoi 12 prosenttia ja oli yhteensä 3,7 miljoonaa tonnia. Eniten kuljetettiin kappaletavaraa, yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia, joka oli 19 prosenttia kaikista kuljetuksista. Seuraavaksi eniten kuljetettiin malmeja ja rikasteita 0,8 miljoonaa tonnia ja öljytuotteita 0,7 miljoonaa tonnia.

Logistiikan Maailman sivujen mukaan Suomen taloudellinen hyvinvointi tukeutuu suurelta osin ulkomaankauppaamme. Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse. Vuonna 2020 merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli hieman yli 83 prosenttia, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2019.

Vientikuljetuksissa laivakuljetusten osuus oli 92 prosenttia vuonna 2020. Osuus oli lähes sama kuin vuonna 2019. Tavaraa vietiin laivoilla hieman yli 42 miljoonaa tonnia, eli 9,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Tuontikuljetuksissa laivakuljetusten osuus oli 76,6 prosenttia ja määrä lähes 42 miljoonaa tonnia. Tonnimäärät laskivat 6,2 prosenttia vuodesta 2019. Laivakuljetukset sisältävät sekä meri- että sisävesikuljetukset, joista sisävesikuljetusten osuus sekä viennissä että tuonnissa on vain muutamia prosentin kymmenyksiä.

"Tullausarvo perustuu kahden toisistaan riippumattoman osapuolen väliseen myyntihintaan, jota oikaistaan CIP-tasolle pääsemisen mukaiseksi lisäyksin tai vähennyksin, eli hintaan sisältyy rahti ja vakuutus. 

Alv:n perusteet tuontitullauksessa eroavat tullausarvoista. Alv:n perusteisiin lasketaan tavaran CIP-arvon lisäksi kaikki EU-alueella (ml. tuontimaassa) tavaraan kohdistuvien huolinta-, terminaali- ja jatkokuljetuskustannusten arvo EU-alueella tiedossa olevaan viimeiseen määräpaikkaan asti."

Suomen Tulli kertoo kokonais vienti- ja tuontiluvut: "Vuonna 2020 Ruotsi oli suurin vientikuljetusten määrämaa vajaan 14 prosentin osuudellaan koko viennistä tonnimäärittäin laskettuna (6,3 milj. t). Ruotsiin viedyt tonnimäärät laskivat 8,8 prosenttia. Kuljetuksista 5,2 miljoonaa tonnia oli laivakuljetuksia, 1,1 miljoonaa tonnia maakuljetuksia. Saksaan tavaraa vietiin 4,5 miljoonaa tonnia (-13,5 %), Alankomaihin 3,9 miljoonaa tonnia (+8,7 %) ja Kiinaan 2,9 miljoonaa tonnia (-2,3 %)."

Vienti ja tuonti Suomen Varustamon sivujen mukaan

➤ Lähes 90 % Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse.

➤  Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %.

➤  Matkustaja-autolautoilla kuljetetaan: kappaletavaraviennistä yli 60 % ja kappaletavaratuonnista 50 %.

➤  Ruotsin kokonaisviennistä 31 % ja tuonnista 26 %.

➤  Viron viennin ja tuonnin tavaramäärästä yli 90 %.

Merenkulun päästöt

➤  Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on päättänyt vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosenttia 2050 mennessä.

➤  Merikuljetuksin hoidetaan 90  prosenttia tavarakuljetuksista ja ne tuottavat 2,6 prosenttia päästoistä.

➤  Suuren konttialuksen hiilidioksidipäästöt 3g/tkm.

➤  Rahtilaivan hiilidioksidipäästöt 7,9 g/tkm.

➤  Lentorahti 435 g/tkm.

➤  Rekka 80 g/tkm.

Edellisten mukaan tulee ilmi, että Suomi on täysin riippuvain merikuljetuksista ja kuitenkin niiden kokonaispäästöt ovat 2,6 prosenttia, mutta niiden hintavaikutus lopputuotteeseen on näkyvä ja sen maksaa kuluttaja, suurempi riski päästökauppa saattaa olla suomalaiselle merenkukululle ja kauppalaivostolle, kyetäänkö se pitämään Suomen lipun alla.

Arja Kolehmainen 13.8.2021 Helsinki

Lähteet: Yle uutiset 12.8,  Logistiikanmaailma.fi, Shipowners.fi, Tilastokeskus, Wikipedia