Elämme oikeusvaltiossa EU:ssa ja Suomessa

Oikeusvaltion periaatteet on määritelty Suomen perustuslakiin:

Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa. Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut.

Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3:n tai 5/6:n määräenemmistö. Perustuslain sanotaan siksi nauttivan korotettua muodollista lainvoimaa. Wikipedia

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja kaikille muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille takaamat oikeudet. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta perusoikeudet eivät takaa absoluuttista suojaa, vaan perustuslaissa ainoastaan edellytetään, että kyseisen oikeuden loukkaamisesta täytyy säätää lain tasoisesti ja vain tietyissä rajatuissa tarkoituksissa.

Perusoikeudet on siis säädetty kansallisesti, sen sijaan ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perusoikeudet ovatkin usein laajemmat kuin se mihin valtio on kansainvälisesti sitoutunut.Wikipedia

Perusoikeudet määritellään yksilöille perustuslaissa taatuiksi perusarvoiksi, joiden on määrä vaikuttaa yksilön hyväksi julkisen toiminnan eri lohkoilla ja sitä kautta säteillä koko yhteiskuntaan, myös yksityisen ihmisen oloihin. 

Maasstrichtissa 1992 yhteisöjen tuomioistuimen päätöksissä muotoilema oppi kirjoitettiin näkyviin Euroopan unionin perustamissopimukseen (F2 artikla). Sen mukaan ”unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä oikeusperiaatteina” perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja sellaisina kuin ne taataan ”jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä” Tarkoitus oli soveltaa periaatteeksi ymmärrettyjä perusoikeuksia lähinnä EU-oikeuden piirissä, mutta se ei estänyt unionin perusoikeuksien soveltamisongelmien syntymistä  ylikansallisen ja kansallisen oikeuden rajamaastossa niillä lohkoilla, joilla toimivaltaa on  sekä unionilla että jäsenvaltiolla (Valtiosääntöoikeus Antero Jyränki  Jaakko Husa)

Lissabonin sopimuksella muutettiin kahta keskeisintä EU:n perussopimusta Euroopan unionista tehtyä sopimusta (SEU) ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta. Jälkimmäinen nimettiin uudelleen sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta (SEUT). Ensinnäkin EU:n perusoikeuskirja muuttui oikeudellisesti sitovaksi. Ennen tätä EU:n perusoikeuskirja oli vain vuonna 2000 hyväksytty poliittinen julistus. Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen painoarvo ja asema kuin perussopimuksilla (SEU 6 artikla 1 kohta). Perusoikeudet tulivat yhtä tärkeäksi kuin esimerkiksi perussopimuksessa turvatut sisämarkkinavapaudet, kuten tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Toiseksi Lissabonin sopimus mahdollisti unionille mahdolisuuden liittyö Euroopan ihmisoikeussopimukseen, aiemmin siihen liittyivät vain yksittäiset valtiot. Lisäksi Lissabonin sopimus poisti unionin jaon kolmeen erilliseen pilariin, pilarijaon poistamisen myötä komission, parlamentin ja EU tuomioistuimen toimivalta ulottuu myös rikosasioihin ja poliisiyhteistyöhön. Wikipedia

Laillisuusvalvonta

Laillisuusvalvonta käsitteenä

Laillisuusvalvontaan luetaan yleensä järjestelyt, joiden tarkoituksena on vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja siihen kuuluvaa sääntöä, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Laillisuusvalvonta kohdistuu siis virkatoiminnan laillisuuteen, ei tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin. Finlex.

74 §

Perustuslainmukaisuuden valvonta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.  Finlex

94 §

Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112) Finlex

106 §

Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Ristiriidan ilmeisyyttä arviotaessa on olennaista merkitystä sillä, onko perustuslakivaliokunta lain säätämisvaiheessa tutkinut asian valtiosääntöoikeudelliselta kannalta. Jos valiokunta on tällöin todennut lain perustuslainmukaisuuden, ei vastakkaista kantaa voida pitää tarkoitetulla tavalla selvänä ja riidattomana siltä osin, kuin valiokunta on arvioinut tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäistapauksessa esillä olevan kaltaista tulkintatilannetta (Valtiosääntöoikeus Jyränki Husa)

Suomen perustuslain 2 luvussa on turvattu seuraavat oikeudet:

7 §. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.

• Kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen kielto

Valtionsääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä

yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

2 §

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Laissa määritellään perustuslain toteuttaminen eri pykäleissä ja

6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Euroopan unionista tehdyn perussopimuksen 2 artiklassa oikeusvaltio on listattu yhdeksi EU:n perusarvoista. Se tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, että ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.

Perussopimuksen 2 artiklassa:Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen, jotta kansa saa tietoa hallituksen toimista.

Oikeusvaltioperiaate

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan, että valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan valtion eri tahojen toiminnassa. Oikeusvaltioperiaate siis palautuu perustuslain vaatimukseen siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti kaikilla valtion kansalaisilla ja viranomaisilla on velvollisuus noudattaa oikeussääntöjä.  Yksilön perusoikeuksista säädetään perustuslaissa. (www.minilex) 

Eu:n artikla 125 

 1.Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.

EU Europa.eu sivuilta:

EU:n talousarvio

• rahoitetaan pääasiassa (98 %) EU:n omista varoista ja sitä täydennetään muista lähteistä saatavilla tuloilla
  
• perustuu periaatteeseen, että menojen on vastattava tuloja
  
• sisältää joidenkin EU-maiden maksuja koskevia korjausjärjestelmiä
  

• Noin 98 % talousarviosta rahoitetaan EU:n omista varoista. Vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettavien omien varojen kokonaismäärä ei saa ylittää 1,20 %:a EU:n bruttokansantulosta (BKTL).
• Loput noin 2 % tulopuolesta katetaan muista tulonlähteistä.

Minusta yllämainiut lait edellyttäisivät EU:n elvytyspaketille perustuslain säätämisjärjestystä

Suomella ja EU:lla on hienot arvot ja lait, joita pitäisi pyrkiä noudattamaan  jokapäiväisessä elämässä. IMielestäni tärkein osa elämää oikeusvaltiossa on se, kuinka noudatamme niitä arvoja ja säädettyjä lakeja arjessa suhteessa toisiimme, viranomaisiin, ympäristöömme ja ihmisiin, joiden kanssa toimimme ja elämme. Kansalaiset olettavat, että viranomaiset tai hallintoelimet noudattavat lakeja.  Lain tulkinta  saattaa vaihdella eri tilanteissa. Lain tulkinnan perusteet voitaisiin käydä läpinäkyvästi julkisessa keskustelussa, koska se koskettaa jokaista Suomen kansalaista ja siinä on kysymys ihmisoikeuksista ja yksilön perusoikeuksista.

Arja Kolehmainen 10.02.2021, 02.03.2021 Helsinki

Lähteet: EU perusoikeut sivut, Suomen perustuslaki, www.minilex , Valtiosääntöoikeus Antero Jyränki ja Jaakko Husa, Wikipedia