Kuinka vahvistaa EU-taloutta

Suomen valtionvarainministeri Annika Saarikko tapasi Iltalehden mukaan EU-kollegansa:

"EU-maiden valtiovarainministerit ovat maanantain ja tiistain aikana kokoontuneet Brysseliin keskustelemaan inflaation ohella myös talouspolitiikan koordinoimisesta. Kysymys EU:n finanssipolitiikan säännöistä on herättänyt keskustelua myös Suomessa, kun Saarikko allekirjoitti seitsemän pohjoisen EU-maan ministerien kanssa avoimen kirjeen. Siinä vaadittiin tiukkoihin velkarajoihin palaamista.

Kysymys jakaa euroalueen jäseniä, sillä etenkin Etelä-Euroopan valtiot ovat ylittäneet rajusti velkarajoitteet.Sääntöjen mukaan jäsenmailla saa olla velkaa enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjetin alijäämä puolestaan ei saa ylittää kolmea prosenttia.

Saarikko vahvistaa talouskomissaari Paolo Gentilonin eilisen viestin, jonka mukaan yksikään ministeri ei ehdottanut perussopimuksen avaamista. Gentiloni painotti, että jäsenmailta puuttuu konsensus siitä, miten velkaantuminen taitetaan."

Saarikko vahvisti käsityksen siitä, että vastuullinen taloudenhoito on järkevää talouspolitiikkaa ja auttaa Suomen kuten muitakin jäsenmaita parhaiten toivottuun tulokseen. 

Kyvystä selviytyä talouskriisistä on siinä Irlanti elävä esimerkki. Globalis.fi kertoo Irlannista näin:" Irlanti on itsenäinen demokraattinen tasavalta, jolla on kaksikamarinen parlamentti. Seitsenvuotisella kaudellaan presidentillä on suppeat valtaoikeudet. Hallituksen johtajaa eli käytännössä pääministeriä kutsutaan iirin kielellä Taoiseachiksi, ja hänen neuvostaan presidentti voi hajottaa Oireachtaksen eli parlamentin. Sen alahuone eli Dáil valitsee pääministerin. Dáilissa on 166 jäsentä 5-vuotisella kaudella, ja senaatissa jäseniä on 60.

Irlannin poliittista kenttää hallitsevat edelleen sisällissodasta alkunsa saaneet puolueet. Fianna Fáil oli saaren jakamista vastustava sisällissodan hävinnyt liike ja Fine Gael jaon puolustaja. Työväenpuolue, Sinn Féin ja vihreät ovat muita suuria puolueita. Fianna Fáil oli pitkään maan selvästi suosituin puolue, ja se on ollut hallitusvastuussa lähes jatkuvasti 1930-luvulta asti. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa Irlannin talouskurimuksesta syytetty puolue kärsi murskatappion ja suurimmaksi puolueeksi nousi ensimmäistä kertaa Fine Gael. Se muodosti hallituksen yhdessä niin ikään kannatustaan nostaneen sosialidemokraattisen Labour-puolueen kanssa."

"Irlanti oli vielä 1980-luvulla maatalousvaltainen, Euroopan köyhimpiin kuulunut maa. Se onnistui kuitenkin 1990-luvulla houkuttelemaan verohelpotuksin maahan runsaasti ulkomaisia sijoituksia ja yrityksiä. Voimakkaan talouskasvun aikakautta 1997–2008 kutsutaan ”kelttiläisen tiikerin” ajanjaksoksi. Talouskriisi vuonna 2008 iski kuitenkin rajusti Irlannin talouteen. Talouskasvu meni miinukselle, työttömyys kasvoi voimakkaasti ja asuntojen hinnat romahtivat. Vuonna 2010 Irlanti ajautui pankkikriisiin, sillä ylikuumentuneiden rakennusmarkkinoiden myötä pankkisektorista kasvoi käytännössä liian suuri. Marraskuussa 2010 Euroopan Unioni, Euroopan Keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund, IMF) myönsivät Irlannille 63 miljardin euron tukipaketin talousvaikeuksien ja pankkikriisin helpottamiseksi. Irlannin sopeutumisohjelma päättyi vuoden 2013 lopulla, ja talous on elpynyt vauhdilla. 
Irlannin talous rakentuu palvelujen ja teollisuuden varaan, maatalous on vain viisi prosenttia BKT:sta. Palvelut ovat Irlannin tärkein työllistäjä, ne vastaavat noin puolet  BKT:sta ja työllistävät noin 60 prosenttia työvoimasta. Teollisuustuotanto vastaa noin 40 prosenttia Irlannin bruttokansantuotteesta ja työllistää 25 prosenttia työvoimasta. Tärkeimmiksi tuotteiksi ovat nousseet erityisesti korkean teknologian koneet ja ohjelmistot. Irlannissa toimii lukuisia suuria tietotekniikka-alan yrityksiä kuten Apple, Dell, IBM, Intel ja Microsoft. Maan alhainen yritysvero – 12,5 % – on sijoituksia houkutteleva tekijä."

Tänä päivänä Irlanti edelleen on talouskasvun kärkimaita ja selvisi talouden kannalta korona-ajasta myös hyvin, huolimatta tiukoista rajoituksista. IMF:n tiedoston mukaan BKT kasvoi 2020 13 %.

Nyt kun keskustellaan siitä, kuinka selvitä valtioiden mittavasta velasta, on siitä Irlanti esimerkki, kuinka tarmolla ja luovuudella selvitään kovasta velasta. Vielä vuonna 2014 Irlannin ulkomaan velka 104,3 % suhteessa BKT:hen. Siitä velan osuus BKT:stä väheni vuosi vuodelta ja on nyt viimeksi tilastoituna vuonna 58,4 % vuonna 2020.

Toimivana Esimerkkinä myös Ruotsi, jonka ulkomaanvelka kasvoi lähes 40 %, oli siis 39,7 %. aiheesta oli Verkkouutiset.fi 24.4.2021 artikkeli, jossa pohdittiin Suomen puoliväliriihtä. Siinä tuotiin esimerkkinä kuinka Ruotsissa toimitaan:" Penna Urrila vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa julkisen talouden hoitoa ohjataan puolueiden laajasti hyväksymällä periaatteella. Yksi tällainen periaate on on niin sanottu velka-ankkuriperiaate, jonka mukaan julkisen velan tulee olla 35 % bruttokansantuotteesta keskipitkällä aikavälillä. Jos tästä poiketaan yli 5 prosenttiyksikköä, hallituksen tulee esittää valtiopäivillä selvitys, miten velka palautetaan tavoitteeseen."

MInusta ruotsalainen tapa toimia osoittaa, kuinka hoitaa yhteisiä varoja vastuullisesti. Suomeen pitäisi ottaa samanlainen tapa, jotta valtion velka saataisiin vastaavalle tasolle, silloin kyettäisiin varautumaan mahdollisuuksiin vastata tuleviin kriiseihin. Silloin kun otetaan vastuu hallituksessa budjetista ja yhteisistä varoista, toimitaan minusta lakien mukaan, jos niitä käytetään väärin ja otetaan velkaa ja siirretään omista päätöksistä ja toimista muiden tulevien hallitusten maksettaviksi tai korjattavaksi ei se osoita silloin mielestäni  vastuullista toimintaa.

Arja Kolehmainen 10.11.2021 Helsinki

Lähteet: Globalis.fi, IMF ja Eurostat tilastot, Verkkouutiset.fi 24.4.2021 EK:n johtaja: Kehysriihessä kaksi todella suurta kysymystä