"EKP:n neuvosto katsoo yhä, että rahoitusolot voidaan pitää suotuisina, vaikka PEPP-ohjelmassa tehtäisiin netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin tämän vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä.

EKP:n neuvosto vahvisti myös pitävänsä ennallaan muut rahapoliittiset toimet eli EKP:n nykyiset ohjauskorot, niiden todennäköistä kehitystä koskevan ennakoivan viestinnän, omaisuuserien osto-ohjelman (asset purchase programme, APP) ostot ja uudelleensijoitusperiaatteet sekä pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot.

Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %"

"APP-ohjelmassa jatketaan netto-ostoja 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten netto-ostojen jatkuvan APP-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. APP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan myös jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

PEPP-ohjelmassa, johon on varattu 1 850 miljardia euroa, tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun ja joka tapauksessa niin kauan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Etenkin kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja (TLTRO III) on yhä edullinen rahoituslähde pankeille ja tukee niiden luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille." 

Mandatum helmikuussa 2021 kirjoitti, että riskilliset omaisuuserät ovat kestäneet 3 % inflaatiovauhdin, jos uskoo keskuspankin taklata inflaation ylilyönnit on olemassa. Taannoin 70-80 luvulla ohjauskorkoa nostettiin kaksinumeroiseksi USA:n inflaation hillitsemiseksi, eli kokemusta ja tietotaitoa keskuspankilla (FED) on.

Inflaatio alentaa rahan arvoa. jolloin kuluttajien ja kotitalouksien ostovoima alenee ja koska kotitalouksen tulot eivät sitten riitä, joudutaan tinkimään hankinnoista. Kuluttajien säästämishalukkuus puolestaan vähenee. Inflaatiolla on myös vaikutusta kuluttajien ja kotitalouksien jokapäiväiseen elämään kuten indeksikorotuksiin ja ne puolestaan vaikuttavat eläkkeiden ja lapsiperheiden etuuksiin. Eläkeläisten, lapsiperheiden ja työttömien tulot laskevat, mutta elinkustannukset nousevat kuten energian hinnan kohotessa asuminen ja liikkuminen kallistuvat. Palkankorotukset lisääntyvät, josta seuraa yritysten tuotteiden hintojen nousu, toki myös vaikuttavat muut tuotantokustannukset, raaka-aineet ja energia. Epävakaat maailmanmarkkinat ja vaikeasti ennakoiva inflaatiokehitys ovat lisänneet pikavippien kysyntää, koska pankit edellyttävät laajapohjaista luottokelpoisuutta.

EU ennusti toukokuussa 2021 inflaation vuodelle 2021 1,9 % ja 2022 1,5 %, Suomeen EU ennusti tällöin 1,2 % inflaatiota.

Suomen tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio syyskuussa 2021 oli 2.5 %,  Eurostatin mukaan Saksan inflaatio lokakuussa 2021 4,5 %, EU:n inflaatio syyskuussa 3,4 %, Yhdysvalloissa  syyskuussa 5,4 %, Ranskassa 2.2 % ja Espanjassa 5,5 %, tässä vain siis muutamia esimerkkejä.

EKP siis päätti pitää ohjauskoron ennallaan ja korkojen ei odoteta siksi nousevan, Suomen Pankin Euro ja talous blogi 31.5.2021 esitti:

"Vilkas kotitalouksien velkaantuminen ennustaa talouden riskien kasvua, esitetyssä kuviossa vilkaan velkaantumisen ja tulevan talouskasvun välillä on negatiivinen yhteys; mitä ripeämpää kotitalouksien velankehitys on verrattuna tyypilliseen kehitykseen, sitä hitaampaa tuleva talouskasvu on. Kotitalouksen kysyntäkanava-teorian mukaan suhdannesyklin alussa luotontarjonnan lisääntymisestä johtuva kotitalouksien velkaantuminen tukee erityisesti kotitalouksien kulutuskysyntää ja tätä kautta taloudellista aktiviteettia. Suhdannesyklin nousuvaihetta seuraava taloudellisen aktiviteetin supistumista puolestaan ajaa aluksi velkavetoisen kysynnän hidastuminen ja lopulta vähentyminen. Lopulta suhdannesyklin laskua vahvistavat erilaiset markkinaepätäydellisyydet kuten hintajäykkyyydet, korkojen nollaraja ja häiriöt pankkisektorin toiminnassa. Teorian mukaan velkaantumisesta siis muodostuu suhdannevaihteluita selittävä tekijä" 

Kohonnut inflaatio ja siitä seuranneista korkojen noususta on kokemusta Suomen Pankilla 1970-80 luvulta samoin USA:n  FED keskuspankilla, mielenkiinnolla seuraan, kuinka EKP hoitaa tulevaa inflaatiota talouden tasapainon hallinnassa.

Arja Kolehmainen 29.10. 2021 Helsinki

 Lähteet: Euroopan keskuspankin verkkosivut ec.europa.eu/eurostat; Euro ja talous blogi 31.5.2021;Suomen lainoista.com; fi.tradingeconomics.com; EKP lehdistötiedote

Vilkkaan velkaantumisen yhteys talouskasvuun

Euro ja talous Suomen Pankki

Keskuspankit EKP ja FED

EKP sijaitsee Frankfurt am Mainissa Saksassa. Euroopan keskuspankin EKP:n päättäviä elimiä ovat johtokunta, joka vastaa Euroopan rahapolitiikan toteuttamisesta yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa sekä Euroopan keskuspankin juoksevista asioista.

EKP:n pääjohtaja on Christine Lagarde ja varapääjohtajana Luis De Guindos. EKP:n ylin päätöksentekoelin on EKP:n neuvosto, jonka muodostavat johtokunnan kuusi jäsentä sekä euroalueen 19 pääjohtajaa. EKP:n neuvosto määrittelee euroalueen rahapolitiikan, se päättää valvontapäätösten tekoa ohjaavista yleisistä järjestelyistä, hyväksyy valvontelimen päätösluonnokset. Johtokunta tekee päätöksensä kollegiaalisesti, Eurooppaneuvosto nimittää jäsenet Euroopan keskuspankin neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kuultuaan määräenenimmistöllä kahdeksan vuoden kaudeksi, jota ei voi uusia.

Valuuttavarannolla varmistetaan, että EKP:llä on tarvittaessa riittävästi likviditeettiä valuuttaoperaatioiden  toteuttamiseen. EKP:n valuuttavaranto luotiin talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkaessa 1.1.1999, jolloin euroalueen maiden kansalliset keskuspankit siirsivät valuuttavarantoja EKP:lle. EKP:n valuuttavaranto koostuu Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneistä, Kiinan renminbeistä, kullasta ja IMF:n erityisnosto-oikeuksista. Sen koostumus vaihtelee, sillä siihen vaikuttavat sijoitettujen omaisuuserien markkina-arvon muutokset sekä EKP:n valuuttaoperaatiot ja kultavaranto-operaatiot. Tuoreimmat valuuttavarantoluvut nähtävissä EKP:n verkkosivujen tilastotaulukossa Euroopan keskuspankin verkkosivujen mukaan. Kansallisten jäsenpankkien varallisuus ja  tilinpäätöstiedot löytyvät pankkien sivuilta kuten Suomen Pankin tilintarkastuskertomus ja tilinpäätös.

Federal Reserve System (Fed) on Yhdysvaltain keskuspankki, joka aloitti toimintansa 1913, se on puolivaltiollinen järjestelmä, johon kuuluu 12 yrityksen tavoin järjestettyä alueellista keskuspankkia sekä kaksi merkittävää päätöksentekoelintä, jotka ovat Yhdysvaltain presidentin nimittämä ja senaatin hyväksymä johtokunta Washingtonissa sekä avomarkkinakomitea. Rahapolitiikan välineenä käytetään diskonttokorkoa ja pankeille asetettua varantovaatimusta, joista vastaa  johtokunta. Näitä tärkeämpi väline on avomarkkinaoperaatiot, joista vastaa avomarkkinakomitea. Federal Reserve System laskee liikkeelle Yhdysvalloissa käytettävät setelit, pääjohtajana on helmikuun 2018 alusta lähtien toiminut Jerome Powell. Johtokunnassa toimii seitsemän jäsentä, joiden toimikausi on 14 vuotta, ellei presidentti poista heidän asemastaan. 

Avomarkkinakomitea Federal Open Market Committee koostuu seitsemästä johtokunnan jäsenestä, viidestä alueellisen keskuspankin pääjohtajasta sekä seitsemästä äänivallattomasta jäsenestä. New Yorkin alueen keskuspankilla on pysyvä äänivalta. Johtokunta valitsee kuusi muuta jäsentä alueellisista keskuspankeista kiertoperiaatteella. Perinteisesti puheenjohtajaksi on valittu johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajaksi New Yorkin alueen keskuspankin pääjohtaja. Komitea valvoo avomarkkinoiden toimintaa, määrittää rahalajien kokonaismäärien kasvurajat ja johtaa keskuspankin toimintaa valuuttamarkkinoilla ja  päättää ohjauskorosta (federal funds target rate). Komitea päättää koroista kahdeksan kertaa vuodessa etukäteen tiedossa olevina ajankohtina. Tarvittaessa korosta voidaan päättää muulloinkin. 

Alueelliset keskuspankit, Federal Reserve Banks myöntävät yksityisille pankeille osakkeita, mikä tekee niistä keskuspankkijärjestelmän jäseniä ja lain mukaan velvoittaa ne ylläpitämään osaltaan Yhdysvaltain valuuttavarantoa. Vastineeksi ne saavat osinkoa keskuspankin tuotosta, kertoo Wikipedia.

Euroopan ja USA:n rahapolitiikka eroaa sekä päätöksekotavasta että toimintavasta, yksityiset pankit rahoittavat FED:in. EKP:n päätöksenteko on kollegiaalinen, itsenäinen myös, mutta jäsenmaiden keskuspankit vaikuttavat päätöksentekoon, jolloin valtioiden poliittisella tilanteella on vaikutus ja lopputulos on kompromissi, tosin EU:ssa kunkin jäsenmaan keskuspankki toimii itsenäisesti.

Arja Kolehmainen 29.10.2021 Helsinki

Lähteet Euroopan keskuspankin verkkosivut ja wikipedia