Kuinka työeläkevarat rahoitetaan

Joka vuosi nousee jonkun tai joidenkin toimittajien esilleottamana työeläkevarat ja saataisiinko ne muuhun käyttöön. Suomessa on toimiva eläkejärjestelmä, vielä yksi niistä todella toimivista järjestelmistä. Se on luonut turvaa tavalliselle ihmiselle, joka on luonut työuran ja tietää, että on aika, jolloin pääsee eläkkeelle, mutta jos syystä tai toisesta ei kykene keräämään työeläkettä niin valtio turvaa vähimmäiseläkkeen. 

Eläketurvakeskus kertoo asian näin:

"Työeläke ja kansaneläke sekä takuueläke takaavat toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lisäksi eläkkeitä maksetaan esimerkiksi lakisääteisistä liikenne- ja työtapaturmavakuutusjärjestelmistä. Kokonaiseläketurvaan voi kuulua myös yksityisesti hankittua tai työnantajan maksamaa lisäeläkettä. Lakisääteiset eläkkeet ovat verotettavaa ansiotuloa."

"Työeläketurvan tarkoituksena on turvata työuranaikaisen toimeentulon kohtuullinen säilyminen eläkkeelle siirryttäessä sekä säilyttää toimeentulon taso myös eläkeaikana.

Työeläkettä karttuu kaikesta työeläkelakien mukaisesti vakuutetusta työstä palkansaajalle 17 vuoden iästä ja yrittäjälle 18 vuoden iästä lähtien. Keskimääräisen työuran tehneen henkilön eläkeaikainen toimeentulo muodostuukin pääosin työeläkkeestä."

"Karttunutta työeläkettä koskee koskemattomuusperiaate, jonka toteutuminen varmistetaan kokoamalla tiedot työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta Eläketurvakeskuksen ja työeläkelaitosten rekistereihin. Eläkelaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti eläkelupausten täyttämisestä."

"Indeksitarkistukset tehdään eläkkeensaajien tulotason ja ostovoiman säilyttämiseksi. Eläkettä laskettaessa eri vuosien palkkatiedot tarkistetaan palkkakertoimella ja maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä."

"Eläkkeiden indeksoinnilla varmistetaan sekä eläkkeelle siirtyvän aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä että maksussa olevan eläkkeen ostovoima."

"Maksussa olevan työeläkkeen eläkelaitos tarkistaa työeläkeindeksin muutoksen mukaan. Tarkistus tehdään vuosittain aina tammikuun alussa. Työeläkeindeksi turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen, ja jopa parantaa sitä."

"Asteittain voimaan tullut työeläkejärjestelmä muodostaa merkittävän osan eläketurvasta. Vuoden 2023 lopussa pelkkää työeläkettä sai 66 prosenttia Suomessa asuvista eläkkeensaajista."

"Eläkettä sekä kansaneläke- että työeläkejärjestelmästä sai 29 prosenttia ja pelkästään kansaneläkettä 5 prosenttia eläkkeensaajista. Suomessa asuvia eläkkeensaajia oli vuoden 2023 lopussa kaikkiaan noin 1 598 000. Omaa eläkettä saavia (perhe-eläkkeen saajat eivät mukana) oli 1 568 000."

Jokavuotisessa keskustelussa toimittajat sekoittavat aina valtion myöntämät budjetista maksettavat eläkkeet ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä rakentaman työeläkejärjestelmän maksamamat työeläkkeet, jotka ovat rahastoidut ja jotka työnantaja ja työntekijä yhdessä maksavat. 

"Työnantajan maksamat tai yksityisesti rahoitetut lisäeläkkeet täydentävät eläkeaikaista toimeentuloa. Lisäeläketurvan merkitys on kokonaiseläketurvan kannalta vähäinen. Lakisääteinen eläketurva kattaa noin 94 prosenttia kokonaiseläketurvasta.

Lopullinen eläketaso muodostuu verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen jäävästä eläkkeestä. Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus. Eläketulon ja palkkatulon vero- ja maksurasite eroavat kuitenkin erilaisten verovähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen takia."

Työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat pääasiassa yksityisten alojen työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteistä työeläketurvaa.

Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutetut muodostavat suurimman osan kaikista työeläkevakuutetuista. Työeläkeyhtiöissä vakuutettuja oli kaikkiaan noin 70 prosenttia kaikista noin 2,7 miljoonasta työeläkevakuutetusta. Työeläkeyhtiöiden etuudensaajat muodostivat puolestaan noin hieman alle 60 prosenttia kaikista työeläke-etuudensaajista.

Työeläkeyhtiöt ovat:

• Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Esimerkkinä otan Työeläkevakuutusyhtiö Varman toiminnan, koska saan työeläkettä sieltä.

Yhtiö esittelee itsensä näin:

"Varma on Suomessa tehtävän työn eläkevakuuttaja. Huolehdimme yksityisten yrittäjien ja työntekijöiden lakisääteisestä työeläketurvasta. Varmalla on pitkälle tulevaisuuteen ulottuva vastuu eläkevarojen hoitamisesta, asiakkaistamme, varmalaisista ja yhteisestä ympäristöstämme. Rakennamme maailmaa, joka on kestävä myös tuleville sukupolville."

"Varman sijoitukset tuottivat nousujohteisesti koko vuoden talouden haasteista huolimatta. Loppuvuonna nähty osakemarkkinoiden vahva kurssinousu perustui odotuksiin inflaation tasaantumisesta ja paluusta maltillisempaan korkotasoon. Varman vakavaraisuus säilyi vahvana koko vuoden.

Varman sijoitusten tuotto vuonna 2023 oli 6,0 (-4,9) prosenttia. Varman sijoitusten arvo oli 59,1 (56,2) miljardia euroa."

"Varman vakavaraisuusaste oli 130,4 (130,5) prosenttia, ja vakavaraisuuspääoma oli 1,6-kertainen (1,8-kertainen) suhteessa vakavaraisuusrajaan. Vakavaraisuus säilyi vahvana koko vuoden."

Työeläkeyhtiöt ovat paljon vartioita, ne huolehtivat siitä, että kerätyt vakuutusmaksut työnantajilta ja työntekijöiltä ovat huolellisen toiminnan kohteena ja sijoitukset vakavaraisia ja tuottavia. Me kaikki Suomessa hyödymme tästä vakavaraisesta sijoitustoiminnasta ja sillä pidetään yllä mm. suomalaista osakemarkkinaa . Työnantajien rooli on merkittävä ja työntekijän onneksi osa palkanmaksua on lakisääteinen eläkemaksu TEL.

"TEL-eläkelaki (8.7.1961/395) tuli voimaan 1.7.1962. Laki pohjautui asiaa pohtineen niin sanotun TEL-komitean mietintöön (Komiteanmietintö N:o 11/1960)."

"Lain piiriin kuuluivat 18 vuotta täyttäneet yksityisten työnantajien palveluksessa olevat työntekijät (pois lukien LEL-alat), joiden voitiin katsoa saavan työsuhteelta pääasialliseen toimeentuloonsa riittävää ansiota. Markkamääräistä rajaa lain piiriin pääsylle ei alkuperäisessä TEL:ssa ollut. Päätoimisuusehto jätti osan sivutoimisista ja osa-aikaisista työsuhteista lain ulkopuolelle. Työsuhteen tuli myös kestää vähintään kuusi kuukautta oikeuttaakseen eläkkeeseen.

Järjestelmän etuudet olivat työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke.

Eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi luettiin kussakin työsuhteessa aika, jonka työsuhde oli jatkunut työntekijän täytettyä 23 vuotta. Eläkkeeseen oikeutti myös puolet siitä ajasta, jonka työntekijän TEL:n antamispäivänä 8.7.1961 voimassa ollut työsuhde oli kestänyt ennen TEL:n voimaantuloa 23 vuoden iän täyttämisen jälkeen."

"Työsuhteelta ja tulevalta ajalta eläkettä karttui prosentti (1 %) eläkepalkasta palvelusvuotta kohti, kuitenkin enintään 40 prosenttia eläkepalkasta. Jos eläkkeeseen oikeuttavia työsuhteita oli useampia, eläkettä maksettiin enintään 40 prosenttia työuran korkeimmasta eläkepalkasta."

TEL eli työntekijäin eläkelaki oli vuoteen 2007 saakka voimassa ollut laki.

TEL koski yksityisten työnantajien palveluksessa olevia 18 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta

• niitä, joiden työsuhde kesti alle kuukauden
• niitä, jotka tekivät LEL- tai TaEL-alojen töitä
• niitä, joiden palkka jäi alle TEL-ansiorajan.

Laki yhdisty LEL:n ja TaEL:n kanssa työntekijän eläkelaiksi TyEL:ksi vuoden 2007 alussa.

Työeläkevakuutusyhtiöön sovelletaan työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia (354/1997)sekä vakuutusyhtiölakia (521/2008).

Suomessa työeläkevakuutusyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (mm. yritys tai yhteisö). Vähintään puolella perustajista on oltava asuinpaikka (oikeushenkilöllä kotipaikka) Euroopan talousalueella, ellei sosiaali- ja terveysministeriö myönnä tästä poikkeusta."

"Sopimustyönantajanvuoden 2024 TyEL-perusmaksu on 25,12 % TyEL-palkoista. TyEL-maksuun vaikuttaa perusmaksun lisäksi asiakaskohtainen hoitomaksu. Lisäksi lopullista TyEL-maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitomaksupalautus. TyEL-maksu lasketaan tulorekisteriin ilmoitettujen palkkatietojen perusteella. Eläkeyhtiö perii koko maksun työnantajalta, joka puolestaan pidättää työntekijän maksuosuuden työntekijän palkasta.

Työntekijän maksuosuus vuonna 2024 on:

• alle 53-vuotiailla 7,15 %
• 53–62-vuotiailla 8,65 %
• 63 vuotta täyttäneillä 7,15 %."

Kolmikantainen lainvalmistelu

"Suomessa lakisääteisen työeläketurvan sisällöstä säädetään laissa, mutta järjestelmän kehittämistä valmistellaan pitkälti työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Myös valtio osallistuu neuvotteluihin, ja työeläkejärjestelmässä vallitsee niin sanottu kolmikantainen hallintotapa. Valtio, työntekijät ja työnantajat sekä yrittäjät ovat näin kaikki vaikuttamassa eläkelainsäädännön kehittämiseen."

Wikipedian mukaan Suomen perustuslakia tulkittaessa maksussa olevat työeläkkeet määritellään  omaisuudeksi, jonka tasoon ei voida puuttua poliittisilla, taloudellisilla tai hallinnollisilla päätöksillä. Muutokset voivat kohdistua vain tulevaisuudessa maksettaviin työeläkkeisiin.

Työeläke on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa ja se perustuu työansioista maksettuihin vakuutusmaksuihin. Ansaittua eläkeoikeutta koskee perustuslain mukainen omaisuudensuoja.

Edellämainitut yhtiöt hoitavat yksityisen sektorin eläkkeitä, samoin julkishallinnon puolella on oma eläkevakuutusyhtiö Keva:

"Kun julkisen alan työntekijät päättävät työuransa, Keva huolehtii siitä,  että heillä on ansaittu eläke odottamassa.

Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan henkilöstön, Suomen Pankin ja hyvinvointialueiden eläkeasioista. Toinen lakisääteinen tehtävä liittyy työkyvyttömyysriskin vähentämiseen.  Keva toteuttaa tehtäväänsä mm. tarjoamalla työnantajille monipuolisia työelämäpalveluita ja tutkittua tietoa työkykyjohtamisen tueksi.

Eläkeyhtiö palvelee yhteensä 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa. Työnantaja-asiakkaita Kevalla on noin 2000 ja he hoitavat  eläkeasioita noin 500 työntekijän voimin.

Keva vastaa kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön  eläkkeiden rahoittamisesta  ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan eläkemaksuilla, joita peritään työnantajilta ja työntekijöiltä. Muiden työnantajien osalta hoidetaan vain eläkkeiden maksamisen.

Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu Julkisten alojen eläkelakiin sekä Keva lakiin.

Kevan toimintaa valvovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto."

Eläketurvakeskuksen mukaan tässä joitain avainlukuja:

Eläkkeelle siirtymisen odote vuonna 2023 oli 62,8 v, työssäolijoita 2 500 490, palkansaajien työeläkevakuutettu keskiansio oli 3308 eur/kk, keskimääräinen kokonaiseläke 1977 eur/kk,

työeläkevarat 242 403 miljoonaa euroa. 

Kun työeläkkeet ovat rahastoidut täysin yksityisesti työnantajan ja työntekijän maksamina työmarkkinajärjestöjen sopimina, koskee sitä omaisuuden suoja. Työeläkerahastot hallinnoivat merkittävää sijoituspääomaa ja ei ole yhdentekevää kuinka siitä julkisuudessa keskustellaan,  että eläkkeitä leikattaisiin ja pääomaa käytettäisiin muihin tarkoituksiin, se järkyttää osakemarkkinoita, pääomasijoituksia ja yksityisiä työntekijäitä tulevia eläkkeen saajia kuin tällä hetkellä eläkkeensaajia.  Valtio on rahoittanut osan aikaa työttömyys- ja opintojaksojen aikoja maksamalla työeläkerahastoille eläkemaksuja, jotta työeläkettä on kertynyt myös työttömyys- ja opintojaksoilta ja ilmeisesti nyt valtion budjetin alijäämän vuoksi työmarkkinaosapuolet neuvottelevat aiheesta niin, että ilmeisesti valtio pyrkii pois  näistä maksuosuuksista, joten työeläkettä ei enää kertyisi työttömyys- ja opintojaksojen aikana.

Arja Kolehmainen 5.4.2024 Helsinki

Lähteet: Eläketurvakeskus, Työeläke.fi, Varma.fi, Keva.fi