On puhe lajikadoista, ilmaston muutoksesta, mutta mikä muutos on suurin

Uutisissa on ollut paljon puhetta ilmaston muutoksesta ja lajikadosta. Mutta usein unohdetaan, että myös on paljon uusia lajeja ja niistä puhutaan vieraslajeina, oli kyse perhosista, hyönteisistä, linnuista, osa vanhoista lajeista vähenee ja tilalle on tullut paljon uusia lajeja. Toki on totta, että ihmisen elinpiirin laajentuminen ja ympäristön tehokäyttö muuttaa luontoa radikaalisti, mutta esimerkiksia alueella, jossa nyt asun tilanne on päinvastainen. Synnyin Helsingissä ja asuin ensimmäiset viisitoista vuotta täällä, sitten jouduin muuttamaan eri syistä. Parhaiten kuitenkin tunnistan luonnon alueella, jossa elin ensimmäiset viisitoista vuotta. Vietin paljon aikaa lapsena meren rannalla, meri oli lapsena yleensä lähes kaiken toiminnan lähde; kesällä uiminen ja rannalla leikkiminen, kalastaminen ja kaikki muu niinkuin lapsi vain kokee luontoa, talvella meren jäällä hiihtäminen oli merkittävä osa liikuntaa, kun merkattuja latuja ja ulkoilureittejä ei ollut. Talvella oli myös mahdollista luistelu jäällä, vaikka lähellä oli kuitenkin koulun urheilukenttä, joka talvella jäädytettiin. Nyt kun tarkkailen saman alueen linnustoa tosin maallikkona, en ole koskaan ennen nähnyt niin paljon erilaisia vesilintuja, ennen muistin nähneeni erilaisia lintuja, kun matkustimme tuttavien kesämökeille järvien rannoille, joissa linnusto poikkesi meren lajeista.

Helsinki on tosin pysynyt hyvin samanlaisena ainakin Itä-Helsingin rannoilla, mutta lukuisia erilaisia vesilintuja pesii alueella, lintuja, joita en koskaan muista nähneeni lapsena, jos olisi ollut mahdollista veneillä, olisin varmaan nähnyt haahkat, tavit, eri koskelolajit, nokikanat jo silloin, mutta nyt niitä näkee täällä rannoilla tuttujen sorsien ja joutsenten kera. MIksi näemme erilaisia luontolajeja ja koemme niitä, johtuu myös arvojen muutoksesta, heikomman osapuolen huomioimisesta ja tiedon lisääntymisestä, annamme luonnolle mahdollisuuksia.

Ilman lämpötilojen muutokset mielestäni saa aivan liian suuren huomion, koska paljon suurempia ilmaston muutoksia on tapahtunut ennen tätä lyhyttä ajanjaksoa, josta ilmaston muutoksesta nyt puhutaan. Tässä kohtaa, jossa nyt istun, oli kymmenen tuhatta vuotta sitten tuhansia tonneja jäätä, kymmeniä metrejä pääni yläpuolella, miksi se suli lopulta oli valtava ilmaston muutos - lämpeneminen ja sen jälkeen sulamisesta valtava vesimäärä, siksi Helsinki on ollut entistä merenpohjaa ja nyt haastava rakennusalusta. 

" Laajimmillaan mannerjäätikkö oli noin 25 000 vuotta sitten. Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni nopeasti ja mannerjää vetäytyi; Suomen alue alkoi paljastua noin 13 000 vuotta sitten, ja jää hävisi lopullisesti Käsivarren Lapistakin  noin 10 500 vuotta sitten. Jääkauden päättyessä Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Kuivalle maalle levittäytyi ensin tundramainen  kasvillisuus, sitten tunturikoivikko ja lopulta metsiä, joissa kasvoi aluksi enimmäkseen mäntyä. Ennen Veiksel-jääkautta pleistoseeni   varhaisemmissa vaiheissa Pohjolassa oli useita aiempia jääkausivaiheita, mutta niistä on säilynyt suhteellisen vähän tietoa."

"Maapallolla on ollut kymmeniä tai satoja jääkausia. Niiden lukumäärä riippuu osaksi siitä, lasketaanko peräkkäiset, lauhojen kausien erottamat jääkaudet samaksi vai eri jääkausiksi.

Lauhaa välikautta, jolloin jää sulaa kokonaan, kutsutaan interglaisaalisiksi. Silloin lämpötila on suunnilleen nykyisen kaltainen tai lämpimämpi. Jos jää sulaa vain suurimmaksi osaksi, kyseessä on intersadiaali, jonka aikana lämpötila on nykyistä viileämpi. Siirtyminen kylmään vaiheeseen on tapahtunut tavallisesti vähitellen, usean tuhannen vuoden kuluessa. Joissain harvinaisissa tapauksissa ilmasto on saattanut muuttua äkillisesti."

Kun tonneittain jäätä sulaa ja muuttuu vedeksi on kyse todella suuresta ilmaston lämpenemisestä ja siihen on ollut ja tulee olemaan lukuisia eri syitä, myös lämpötilan muutoksista johtuva lajikato on tietenkin suurta, ensin on ollut lauhaa tällaista kuin nyt ja sitten ilmasto viilenee ja kylmenee niin, että eliölajit muuttuvat sellaisiksi kuin nyt napajäätiköllä, siellä ei ilmeisesti ole paljon perhosia, joitain varmaankin tietyillä kohdilla, kun jää osittain sulaa, mutta mm. mammutit katosivat, kun sää lämpeni.

Suuri muutos on se, että ihminen havannoi ja analysoi tätä muutosta, eli lajina ihminen on kehittynyt, ihmisen tietämys ympäristöstä koko ajan kasvaa ja laajenee avaruuteen, josta varmaankin tulee vaikutteita maapallon ilmastoon, ainakin auringossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko ajan. 

"Aurinko on maapallon merkittävin energianlähde, joka kasveissa tapahtuvan yhteyttämisen  kautta tuottaa melkein kaiken eliökunnan kuluttamasta energiasta. Myös ihmisten fyysinen käyttövoima on Auringosta lähtöisin, sillä kaikki ravinto alkaen kasvikunnasta päättyen ravintoketjun  ylimpiin lenkkeihin edustaa varastoitunutta aurinkoenergiaa. Ydinvoimaa  sekä goetermistäja vuorovesienergiaa lukuun ottamatta kaikki ihmiskunnan kuluttama energia on peräisin Auringon fuusioreaktorista eri väylien kautta."

"Maahan tulevan ja siitä lähtevän säteilyn energian  välillä vallitsee tasapaino. Osa Maahan tulevasta Auringon säteilystä heijastuu suoraan pilvistä, ilmakehästä, Maan ja meren  pinnasta takaisin avaruuteen. Osa lämmittää ilmakehää, maata ja vesistöjä. Kasvihuoneilmiö  on syynä Maan säteilemän lämpösäteilyn varastoitumiseen ilmakehään. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi noin –18 °C nykyisen +15 °C:een sijasta. Lopulta kasvihuoneilmiön sieppaama säteily karkaa avaruuteen. Osa Auringon säteilyenergiasta muuttaa yhteyttämisen kautta elotonta materiaa biomassaksi  sitoen Auringon säteilyenergiaa eloperäisiin molekyyleihin " Kokonaissäteily G on sama kuin suora säteily D plus hajasäteily H eli G=H+R", eli säteilyn kokonaismäärä voidaan laskea:

"Maan säteilytasapaino kytkeytyy lämpötilaan  Stefanin-Bolsmannin lain kautta. Näin ollen Maan keskilämpötila riippuu aurinkovakiosta, Maan albedosta ja emissiivisyydestä pitkäaaltoiselle lähtösäteilylle.

"Pilvisyys vähentää Maan pintaan tulevan suoran auringonsäteilyn määrää, mutta toisaalta lisää ilmakehän vastasäteilyn määrää. Näin ollen täysin pilvisenä päivänä lämpötilan vaihtelut ovat melko tasaisia verrattuna pilvettömään päivään. Kirkkaalla ilmalla noin 80 % Auringon säteilystä saavuttaa Maan pinnan"

"Aurinko kirkastuu hiljalleen ikääntyessään, kun sen ydinosien alkuainekoostumus muuttuu fuusion kuluttaessa vetyvarantoa. Aurinko säteilee nykyisin jo noin 50 prosenttia voimakkaammin kuin 4,5 miljardia vuotta sitten. Kirkastumisen jatkuessa maapallo kuumenee niin paljon, että 1–3 miljardin vuoden kuluttua meret höyrystyvät,  kasvihuoneilmiö kiihtyy ja Maa muuttuu elinkelvottomaksi."

Suomessa kuitenkin luonto on vielä vihreää, sillä wikipedian mukaan Suomessa on metsää  noin 230 000 neliökilometriä eli 78 prosenttia pinta-alasta ( Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 75 prosenttia) Metsien osuus pinta-alaan suhteutettuna on Euroopan  valtioista suurin ja maailman valtioista 10. suurin. Suomen metsien lajimäärä ei ole suuri. Yleisimmät puut ovat mänty (50 %) ja  metsäkuusi (30 %). Muita yleisiä lajeja ovat hieskoivu,  rauduskoivu, kotipihlaja, haapa, harmaaleppä, tervaleppä, raita ja kataja. Etelä-Suomessa esiintyy myös jaloja lehtipuita; metsävaahtera, metsälehmus, tammi, saarni, vuorijalavaja kynäjalava.  Luonnonvarakeskuksen mukaan täysin luonnontilaisia metsiä on alle kolme prosenttia Suomen metsistä. Luonnonmetsät ovat metsiä, joita ei ole koskaan hakattu.

"Metsiä voidaan lajitella niiden lajiston, iän ja käytön perusteella. Tyypillinen suomalainen metsä on sekametsä, jossa kasvaa sekä havu- että lehtipuita havupuiden kuitenkin yleensä ollessa vallitsevina. Suomen metsistä 89 prosenttia on havupuuvaltaisia ja 10 prosenttia lehtipuuvaltaisia. Suurin osa Suomen talousmetsistä koostuu nuorista puista, ja suurimmat puut löytyvät kulttuuriympäristöistä kuten puistoista. Suomen vanhin puu kasvaa kuitenkin Lapin erämaassa, Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se on lähes 800 vuotta vanha mänty." wikipedia

Suomessa kuten muuallakin kehittyneissä maissa on eräs luontokato, joka aiheuttaa ongelmia niin taloudessa kuin muussakin toiminnassa, se on ihmisen syntyvyyden lasku, Suomessa tämä eliölaji on eräs huolestuttava luontokato näin lyhyellä tähtäimellä. Siihenkin on  keino muuttaa asiaa, muuttoliike eri syistä alueilta, joissa elämisen edellytykset ovat vähentyneet, yleensä siksi, että ihminen käyttäytyy toista kohtaan brutaalisti, mutta myös luonnossa tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, tosin siinäkin on syy vähäiseen koulutuksen ja muun elinkeinon harjoittamisen mahdollisuus. Mutta jos sitä ei tapahtuisi, jäisi paljon ihmisiä harjoittamaan elinkeinoa, jossa ei ole koulutusmahdollisuuksia ja äkkinäistä tarvetta edes siihen, kun ei voi harjoittaa maanviljelyä tai kalastusta, on pakko siirtyä muualle ja sitten joutuu kouluttautumaan tai saa siihen mahdollisuuden, ihmisen kehitys on eräs luonnon laki - lajien jatkuva kehitys. 

"Darvinismi tai darwinismi on Charles Darwinin  kehittämä biologisen kehityksen eli evoluution selitys, joka painottaa eliöiden muuntelua, voimakasta lisääntymistä ja taistelua olemassaolosta. Darvinismin mukaan evoluutiota ohjaa etupäässä luonnonvalinta.

Darvinismin keskeiset kohdat:

• Eliöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö pystyy elättämään. Esimerkiksi ravintoa ja elintilaa ei riitä kaikille. Tästä seuraa ns. olemassaolon kamppailu, joten osa jälkeläisistä kuolee ennen lisääntymisikää.
• Saman lajin yksilöiden välillä on pieniä perinnöllisiä eroja eli muuntelua.
• Parhaiten ympäristöön sopeutuvat yksilöt säilyvät hengissä ja saavat siten eniten jälkeläisiä. Heikoimmat yksilöt kuolevat pois tai saavat vähemmän jälkeläisiä. Näin luonnonvalinta karsii heikoimmat valikoiden parhaat yksilöt jatkamaan sukua.
• Lajit kehittyvät luonnonvalinnan seurauksena." Wikipedia

Kun tapahtuu suuria muutoksia, aiheuttaa se myös ongelmia kansojen välisissä kohtaamisissa ja aina se on ollut syy erilaisiin välien selvittelyihin ja jopa sotiin. Sodat ovat nykymaailmassa erityisen tuhoisia, johtuen ihmisen kyvystä kehittää sellaisia aseita. Mutta suurin muutoksen aiheuttaja maailmassa on juuri se syy, kun erilaisessa kehitysvaiheessa oleva kansakunta ei hyväksy näkymätöntä muutosta - arvoihin perustuvaa maailmanjärjestystä- aiheuttaa se niin suuren ahdistuksen, että sen näkyviä merkkejä täytyy tuhota. Siitä oli näkyvä esimerkki kristinuskon alkuajoilta, vaikka silloiset oppineet elivät jo arvomaailmassa, jossa sivistys oli määräävä tekijä, jäi suuri joukko ihmisiä sen ulkopuolelle kuten köyhät, lukutaidottomat ja orjat. Kun äkkiä ilmestyi ihminen, joka puhui heidän kieltään heille ja kehoitti keskinäiseen arvostukseen, mielenmalttiin, väkivallan välttämiseen, tuli nykykristinuskon arvomaailma tiedoksi lukutaidottomille ja köyhille - laajoille kansanjoukoillle. Ystävyyden ja jalojen ajatuksen levittäminen aiheutti levottomuutta hallinnossa, kun suuria kansanjoukkoja äkkiä kokoontui yhteen heille outojen asioiden puitteissa ja samalla kehittivät sosiaalisia taitoja, organisointikykyjä jne. Seurasi aatteen vainoaminen ja ihmisten tuhoaminen. Nyt Venäjä ja samalla muutama muu maa ovat ilmoittaneet, että länsimaisten arvojen mukainen demokratia ei vastaa heidän käsitystään demokratiasta ja kun läheinen kansa on halunnut muutosta, täytyy sitä alkaa tuhota.

Samanlainen arvojen erilaisuus hiertää tässä Suomen ja Ruotsin Natojäsenyyden hakemisessa, vaikka suurin osa yhteisöstä toivottaa tervetulleeksi, kun arvot ovat samanlaisia, on merkittävä jäsen eri mieltä siitä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, kun arvot perustuvat vanhaan maailmanjärjestykseen ja ympärillä on kansoja, joilla on vastakkainasettelua tuhansien vuosien ajan, siitä eräs Kurdistan on ollut vaikuttamassa Lähi-Idässä jo kauan:

"Kurdit asuttivat Kurdistanin alueen viimeistään noin 600 eaa. Ei osata sanoa, mistä ja milloin kurdit ovat alueelle saapuneet. Kurdien esi-isinä on pidetty muiden muassa luluja, guteja, kaseja, urartoja, ali khadleja, sobareja (nayri-maassa) ja meedejä. 3. vuosituhannella vaikuttaneiden sumerilasiten pohjoinen maa Subaru, Su oli qurtie-nimisen kansan asuttama. Sumerilaiset mainitsevat myös kansan nimeltä karda, qarda.

Assyrialaiset käyttivät kurdeista nimiä guti, kuti, kurti ja kardu. Eräiden tutkijoiden mukaan kurdit olisivat Zagros -vuorten alkuperäisten asukkaiden ja noin 800–700 eaa. saapuneiden indoeurooppalaisten sekoitus.

Vanhalla ajalla aluetta hallitsivat monet suuret valtakunnat, kuten mongolit ja turkkilaiset. Keskiajalla Kurdistanin alueella oli useita pieniä valtioita, joista jotkut jatkoivat 1800-luvulle asti.

Osmannit hallitsivat suurinta osaa Kurdistanista ensimmäiseen maailmansotaan  saakka.  Sevresin rauhansopimuksen  mukaan vuodelta 1920 Turkkiin olisi pitänyt perustaa Kurdistanin autonominen alue, mutta sitä ei toteutettu. Sopimuksen korvasi vuonna 1923 Lausannen rauhansopimus. Kurdistanin pohjoisosa jäi edelleen Turkille, mutta eteläosa tuli kuulumaan Syyriaan ja Irakiin, jotka Kansainliitto  luovutti  mandaattialueina Ranskan ja Britannian hallintaan, mutta jotka myöhemmin itsenäistyivät. Kurdistanin itäisin osa jäi edelleen  Persialle eli nykyiselle Iranille.

1900-luvun aikana kurdit ovat monesti kapinoineet Turkissa, Irakissa ja Iranissa. Toisen maailmansodan aikana kurditkin yrittivät monien muiden kansakuntien tavoin perustaa oman valtion. Tammikuun 22. päivänä 1946 julistettiin syntyneeksi ensimmäinen Kurdistain tasavalta  ja Kurdistanin Demokraattisen puolueen johtaja Oazi Mohammed valittiin sen presidentiksi. Tämä tasavalta kesti noin vuoden. Tasavallan perustaminen herätti henkiin kurdien toivon siitä, että heidän pitkä taistelunsa saattaisi sittenkin päätyä voittoon. Vuoden lopulla tasavalta joutui hyökkäyksen uhriksi. Kurdien vastarinta ei riittänyt pysäyttämään Iranin armeijaa, joka marssi Mahabadiin. Tasavallan johtajat hirtettiin Mahabadin keskusaukiolla.

Tämän jälkeen kurdeilla ei ole ollut omaa valtiota. Nykyään Kurdistan on jakautunut Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kesken, mutta kurdien haave itsenäisyydestä elää.

Uskonnollisten ryhmien, kansojen ja heimojen väliset riidat ovat sekoittuneet toisiinsa. Hajanaiset kapinat on usein nujerrettu hyödyntäen kurdien keskinäisiä epäluuloja, kertoo Wikipedia

Ehkä tämä Suomen ja Ruotsin Nato jäsenyyshakemus on antanut uuden mahdollisuuden käsitellä tätä vuosituhansien ajan kansojen välistä vastakkainasettelua. Terrorismi, väkivalta kumpuaa siitä, että ei kyetä ratkaisemaan asiaan sivistyneesti, voisiko nyt olla aika jälleen yrittää. Vanhat ennakkoluulot eivät helpolla katoa ja on ymmärrettävää, että väkivaltaan vastataan väkivallalla. Nyt on kuitenkin uusi aika ja uudet arvot, voisiko siihen saada lisää kansakuntia ja voisiko meillä olla ymmärrystä käsitellä asiaa, kun haaste on kuitenkin muualla, kuinka selvitä niistä valtioista, jotka nyt käyttävät väkivaltaa ja aseita toisia kansakuntia kohtaan. Nyt Kiinakin on alkanut uhata sodalla Taiwania, pitäisi pikaisesti kehittää keinot ratkoa näitä globaaleja ongelmia ja ensi töikseen pitäisi kyetä lopettamaan Venäjän ja Ukrainan välinen sota.

Arja Kolehmainen 13.6.2022 Helsinki

Lähde Wikipedia