Suomea on pidetty vauraana ja kehittyneenä tasa-arvoisena valtiona, jossa kansalaisilla toteutuu ihmisoikeudet. Suomi on ollut jo EU:n jäsenenä vuodesta 1995, kuulunut euroalueeseen 1999 lähtien ja nyt kuluvana vuonna 2023 toteutui Natojäsenyys. Vielä vuosikymmeniä sitten oli vaikea uskoa, että pieni Suomi olisi onnistunut näissä projekteissa näin hyvin ja sieltä ajankohdasta katsottuna eläisi unelmien valtiossa. Suomen koulutusjärjestelmää on pidetty tehokkaana ja opiskelijoille edullisena lähes ilmaisena, toki veronmaksajat maksavat sen.

Nyt kuitenkin on paljon huolia ja mustia pilviä Suomen yllä. Väestö on ikääntynyt ja viime sodanjälkeinen sukupolvi siirtymässä eläkkeelle ja usein myös paljon palveluja tarvitsevana, mikä kuormittaa sotesektoria. Moni voisi harmitella tätä nyt kuormittavaa sukupolvea, mutta tämä sukupolvi rakensi tämän maan ja sosiaaliturvaa ei juuri ollut, nyt vasta palvelut ovat ulottuneet heillekin. Suurimmaksi ongelmaksi on kehittynyt vähenevä työssäoleva väestö, huoltosuhde on muuttunut haastavaksi, verotuloja on koko ajan vähemmän ja taas sosiaali- ja terveyskuluja jatkuvasti enemmän. Myös nuorten opiskeluajat ovat pidemmät ja työelämään siirrytään myöhemmin, tärkeät vanhempain vapaat vähentävät myös parhaassa iässä olevaa työvoimaa.

Automaatio, digitaalisaatio on muuttanut paljon työntekoa tehokkaammaksi ja näin vähentänyt työvoiman tarvetta, mutta edelleen tarvitaan lisää tehoa, jotta vähemmällä väellä kyettäisiin hoitamaan ikääntyvä ja yhä kauemmin elävä väestö. Kansainvälisiin yhteisöön kuuluminen on lisännyt maahanmuuttoa ja sillä on paikattu ja toivotaan edelleen tehostavan työvoiman saatavuutta, mutta maahanmuutolla on omat haasteet; toiset tulevat valmiina, koulutettuna ja yritysten hakemina tekemään suoraan tuottavaa työtä ja toiset joko perheiden yhdistämisen kautta tai humanitaarisena maahanmuuttona aiheuttavat suuremmat toimenpiteet, jotta integroituminen onnistuu osaksi yhteiskuntaa veronmaksajina, yleensä seuraava sukupolvi on jo silloin tuottavaa ja osa suomalaista yhteiskuntaa. Koulutus näissä vaatii erityistoimenpiteitä ja panostuksia.

Mutta myös kantaväestön kouluttautumismotivaatiota pitäisi parantaa, sillä emme enää ole koulutuksen huippumaita millään tasolla. Vaikka on ilmainen yliopistokoulutus, siellä kouluttautuu väestöstä yhä  vähemmän verrattuna muihin maihin, nyt on huomattu myös poikien heikompi koulumenestys  jopa luonnontieteissä ja matematiikassa! Voi vain ihmetellä mitä on tehty huonommin, vai onko se seurausta tyttöjen aseman parantumisesta ja hyvästä koulumotivaatiosta. Naisia näkyy yhä enemmän poliittisissa huippuviroissa, johtavissa asemissa julkishallinnossa ja nykyään jopa yritysmaailmassa naisten osuus johtavissa tehtävissä on kasvamassa.

Minua ilahduttaa, että Suomessa ei enää voi puhua naisten huonosta asemasta, täällä toteutuu tasa-arvo ja mahdollisuus kaikkiin tehtäviin, jopa puolustusvoimissa naisten osuus kasvaa ja tulevaisuudessa varmaan on päällystöissäkin jo naisia kuten muualla maailmassa jo on.

Kaikki muuten näyttää päällisin puolin hienolta, mutta miksi masennus, mielialahäiriöt, monien lasten huono-osaisuus ja joutuminen rikollisjärjestöiden vaikutuksen alle, erityisesti huumeiden käytön seurauksena on jatkuvasti lisääntynyt? Tähän seikkaan pitäisi minusta erityisesti panostaa. On huono-osaisia perheitä ja heihin panostaminen erityisesti olisi tärkeää, lapset, jotka joutuvat jopa huostaanotetuiksi ovat erityisen huonossa asemassa, sillä heiltä puuttuvat usein kaikki mahdollisuus hyvään aikuisuuteen, onneksi on paljon vapaaehtoisjärjestöjä, jotka toimivat näiden lasten parissa varsinaisen palkatun väestön ohella, mutta paljon pitäisi keytä tekemään enemmän, sillä yksi syrjäytynyt ihminen on tragedia ja saattaa tuottaa tragediaa muillekin ja maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia, menetettyinä verotuloina ja mahdollisina sosiaalikuluina.

Käsitys taloudesta, sekin vaihtelee, toisille sillä ei ole sellaista merkitystä kuin joillekin, on hyväosaisia, jotka menestyvät ja jopa vaurastuvat, voisi kutsua jopa rikkaiksi, Suomessa se ei ole normaali,  havaittava asia, usein julkisessa keskustelussa juuri rikkaat ovat niitä huonoja, media löytää heistä huonoja asioita, samoin menestyvistä yrityksistä, vaikka yrityksista koko Suomen menestyminen on kiinni, sillä niillä verotuloilla maksetaaan koko julkishallinto.

Jotta nuorilla olisi houkuttelevia visioita tulevaisuudesta, tulevaisuuden uskoa ja halua menestyä, olisi se näkymä oltava elämännälkää ruokkiva. Harrastukset lapsilla ja nuorilla tuovat tervettä elämäntapaa, kykyä kehittyä sosiaalissa taidoissa ja onnistumisen kokemuksia. Minä suosisin positiivista julkiskuvaa, jossa on paljon hyvää löydettävissä nuorille lukijoille. Nykyisin sallitaan viihdemailman ja urheilun menestyjät ja niistä puhutaan paljon, mutta yritysten tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia hyville työpaikoille ei tuoda juurikaan esiin, sekin karsii ehkä opiskeluhaluja ja yrittämistä. Liike-elämä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on huokutelevaa ja  niiden tarjoamat työpaikat kiinnostavia ja tehtävien kirjo todella laajaa, samoin palkkaus vaihtelee toki tehtävästä riippuen. Uskon, että monilla toiminnallisilla pojilla ja myös tytöillä olisi laajempi mahdollisuus nähdä itseään tulevaisuudessa menestyvänä, jos näitä työmahdollisuuksia tuotaisiin paremmin jo kouluissa esiin.

Tärkeää olisi opettaa vastuullisuus omasta tekemisestä ja vastuu omasta itsestään kuin myös vastuu julkishallinnosta, sillä se toimii yhteisesti tehdyillä verovaroilla, jotka ovat vaatineet paljon ponnistusta. Aivan kuten yksityisen ihmisen talous on pidettävä tasapainossa siten, että pyrkii omilla tuloillaan maksamaan omat menonsa ja vastaa sitoumuksistaan, jos ottaa velkaa, koskee se myös julkishallintoa. Muissa Pohjoismaissa tämä on paremmin hoidettu, kun julkisia varoja on käytetty tehokkaammin ja tuottavammin ja valtionvelka kyetty pitämään maltillisena. Tarkastelin tilastokeskuksen sivuilta viimevuoden  2022ja tämän kuluvan vuoden budjettia; sivuston mukaan; ,"Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 194,8 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa. Velka kasvoi 12,8 miljardia euroa vuonna 2022. Valtionhallinnon velka kasvoi 11,8 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 0,1 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka laski 1,2 miljardia euroa."

Valtionkonttorin mukaan valtionvelka on nyt heinäkuun lopussa ollut 151,18 miljardia eli noin 52 prosenttia bruttokansantuotteesta, tässä luvussa on siis vain valtionvelka, kun yllä oli kyse koko julkisyhteisön velasta.

Tämän vuoden talousarviossa velalla uskotaan joutuvan täyttämään puuttuvia tuloja yli 10 miljardia ja tämä luku on vielä sellainen, joka vuosittain toistuu ellei sille tehdä jotain. Nyt nykyinen hallitus on tähän seikkaan erityisesti panostanut samoin kuin muihin haasteisiin. Toivon hallitukselle onnea, voimia ja kykyjä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut seikat.

Arja Kolehmainen 15.8.2023 Helsinki