Naiset, lapset ja tasa-arvo puheenaiheena vuosisatoja

Selasin uutta Kirkko ja kaupunki lehteä ja usein sieltä löytyy hyviä juttuja ja nyt aivan erityisen hyviä kuten artikkeli  Martin Lutherin suhteesta naisiin ja vaimoonsa, aihe oli löytynyt lehden mukaan Sini Mikkolan kirjasta Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat - Martin Lutherin naiset (Kirjapaja).  Artikkelissa tuodaan esiin Lutherin ajan radikaali muutos, jota hän voimallisesti vei läpi kyseenalaistaen katolisen kirkon jähmettyneet opit. Siihen aikaan 1500 luvulla naisella ei aina ollut kovin suuria mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, mutta niitäkin oli, joilla oli varallisuutta ja asemaa ja niitä sitten Martin Luther myöskin soimasi, mutta lehden mukaan varsin riemukkaalla tavalla:"Naisten tulee olla arkoja, alamaisia ja tottelevaisia. Naisilla on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa" Tasa-arvo ei tuohon aikaan ulottunut Lutherinkaan maailmassa muuhun kuin kirkon saarnaamaan pelastukseen, jossa kuulemma me naiset olimme samalla viivalla. Mutta nämä äänekkäämmät ja itsenäisemmät naiset saivat kuulla silloin kunniansa:"Nykynaiset ovat koppavia, ylpeitä, riitaisia, herjaavia, kapinallisia ja mielipiteidensä viisaudella pöyhkeileviä, sen tähden he toivovat itseään pidettävän vallanpitäjinä ei vaimoina." Jotenkin tuo sanoma ei tunnu vieraalta tänäkään päivänä. 

Vaikka Luther soimasi kovin sanoin näitä itsenäisiä naisia, tunsi hän ilmeisesti kuitenkin vetoa heihin, kun tunnusti vastoin omaa aikansa oppeja itsellään olevan seksuaalisia tarpeita ja tunteita, joita katolinen kirkko ei papeille tunnustanut, kun edellytti selibaattia. Kävi sitten niin, että hän rakastui Katarina von Boraan ja avioitui ja tuli ilmi, että vaimolla säilyi tahto ja hän  piti määräysvaltaa kotona. Luther kuitenkin oli aikansa vapauttaja naisille, aate, jota meidän nykyinen luterilainen kirkkokin edelleen on vienyt eteenpäin.

Merkittävää minusta on kuitenkin se, että tuo aika mahdollisti naisille uusia asioita laillisesti yhteiskunnassa muutakin kuin luostarielämän, jos ei halunnut avioitua. Tuohon aikaan naisen elämään liittyi väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, erityisesti alemmissa säädyissä, luostarielämä kuitenkin mahdollisti miehen ja ympäristön väkivallalta suojautumisen ja samalla sai opiskella, nunnilla oli mahdollisuus luku- ja kirjoitustaitoon ja paljon muuhunkin jos kiinnostusta riitti, siitähän on historiasta meillä Suomessa on kokemusta ruotsalaisesta Birgitta nunnasta (1303-1373) Birgitta Birgerin tytär oli ruotsalainen profeetta ja mystikko, birgittalaisjärjestön perustaja, hän oli aikansa tärkeimpiä uskonnollisia vaikuttajia, joka vaikutti myös politiikkaan, hän oli wikipedian mukaan Ruotsin ensimmäinen Euroopan laajuisesti tunnettu nainen ja Pohjolan ainoa naispyhimys, hän avioitui aikansa tapaan jo 13 vuotiaana  ja sai miehensä kanssa kahdeksan lasta, Birgitan äiti oli jo hengellinen ja vaikutti tyttärensä ajatusmaailmaan lapsuudesta lähtien, miehensä kuoleman jälkeen hän alkoi voimallisesti toteuttaa kutsumustaan elää pyhää elämää. Paavi antoi luvan Birgitalle perustaa luostarin 1370 ja yhä edelleen tämä laitos elää ja vaikuttaa myös Suomessa ja levittää hengellistä sanomaansa mm. lähetystyönä. Luostareilla aikanaan Rooman valtakunnan romahdettua oli tärkeä osa sivistyksen ylläpitäjänä, luostarilaitos säilytti ja kirjasi kaiken muistiin ja koulutti väestöä myös aikansa suurmiehiä, hoiti sosiaalisia tehtäviä ja antoi suojaa sitä tarvitseville.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti kertoi viime numerossaan siitä, kuinka MLL järjestön 100 vuotisvuosi on alkanut ja avattu. Lehti kertoo kuinka Sophie Mannerheim näki yksinäisten äitien ahdingon sisällisodan jälkeen ja hänen  lapsien auttamishalunsa loi pohjan Suomen merkittävämmälle lastensuojelujärjestölle. Sophie sairaanhoitajana työskenteli sisällissodan ajan SPR:n sairaalassa ja näki lasten ja siviiliväestön hädän ja puutteen, hän perusti ensin Kallioon äiti-lapsi-kodin Lastenlinnan - hoitopaikan lapsille ja kodin äideille. Suuren lapsikuolleisuuden vuoksi hän halusi vaikuttaa asiaan vielä enemmän ja houkutteli perustamansa yhdistyksen keulakuvaksi veljensä marsalkka Gustav Mannerheimin, lastentautiopin dosentin Arvo Ylpön. MLL lehti kertoo kuinka perustamiskokouksen jälkeen seuraavana päivänä kaikissa sanomalehdissä julkaistiin Gustav Mannerheimin tukivetoomus. Lastensuojeluaate sai tulta siipiensä alle, kun tarmokkaat henkilöt tekivät väsymätöntä työtä ja toisen maailmansodan jälkeen liitto sai paljon avustuksia ympäri maailmaa. Lahjoitusvaroilla rakennettiin jokaiseen kuntaan moderni terveystalo, siitä tuli nykyisen terveyskeskusjärjestelmän edeltäjä, lehti kertoo.

Edelleen meidän ajassa on lapsilla suuri hätä, uutisissa on kerrottu Kreikan pakolaisleirien surkeista oloista, joissa tuhansia orpolapsia elää. Syyrian mieletön sota ei ota loppuakseen ja sen seurauksena lapsia on karmaisevissa oloissa. Suomella on hyvät perinteet lastensuojelussa ja varmasti voisimme edelleen auttaa, toivonkin että Maria Ohisalon vetoomus lasten auttamiseen saisi tukea hallituksessa ja eduskunnassa.

Arja Kolehmainen Helsinki 19.02.2020  

Lähteet: Kirkko ja kaupunki, MLL lehti, Wikipedia