Raatteen tie - ja Thermopylain taistelut

"Raatteen tien taistelu käytiin  talvisodassa  Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana  Suomussalmen taistelua.

Neuvostoliiton 163 divisioona oli vallannut 7. joulukuuta  Suomussalmen ja 44. divisioona oli tulossa sen avuksi. Seuranneessa taistelussa  eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona   tuhosi Suomussalmelle johtavalla Raatteentiellä 44. divisioonan eli niin sanotun Sinisen divisioonan.

Neuvostojoukkojen tavoitteena oli saavuttaa Oulu ja katkaista Suomi keskeltä. Tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä Etelä-Suomen valtaamiseen. Suomi olisi menettänyt myös maarajan Ruotsiin ja Norjaan.

Raatteen tien taistelut päättyivät suomalaisten saavuttamaan merkittävään voittoon. Suomalaisten kannalta uhka valtakunnan katkaisemisesta kahtia oli vältetty." Wikipedia

Toisinkin on käynyt:

"Thermopylain taistelu käytiin Persian  sekä Kreikan kaupunkivaltioiden muodostaman helleenisen liiton välillä osana persialaisotia elokuussa 480 eaa. Kreikkalaiset pystyivät pidättelemään persialaisia  Thermopylain solassa. Persialaisten onnistui kuitenkin kiertää kreikkalaisten asemien taakse ja tuhota kreikkalaiset joukot. Taistelussa kuoli kreikkalaisia johtanut  Spartan kuningas Leonidas. Persialaisia johti kuningas  Kserkses I. 

Vuonna 484 eaa. Kserkseen armeija saapui Vähään-Aasiaan ja rakensi sillan  Hellsespontoksen yli. Kreikkalaiset kaupunkivaltiot liittoutuivat pian  Spartan johdolla. Uskonnollisista syistä kaupunkivaltiot eivät kuitenkaan lähettäneet kuin osan sotilaistaan vastustamaan persialaisia, ja toisaalta kreikkalaisten keskinäinen liittouma oli varsin hatara ja rikkonainen, sekä perustui lähinnä kansallistunteen varaan ja keskinäisten sotien rauhanehtoina annettuihin periaatelupauksiin (mikäli tuon ajan ajattelumallista voidaan käyttää termiä "kansallinen"), sillä kaupunkivaltiot olivat myös kilpailijoita keskenään ja pyrkivät näin ollen ajattelemaan vain omaa parastaan. Esimerkiksi Ateena ei lähettänyt yhtään hopliittiaan  tähän taisteluun, koska pelkäsi kreikkalaisten nousevan kapinaan. 

Spartasta lähti vain 300  hopliittia kuningas Leonidaan johdolla, koska armeija ei saanut poistua kaupungista uskonnollisen karneia-festivaalin aikana. Thermopylain sola valittiin taistelupaikaksi, koska siellä kreikkalaisten olisi helpompi puolustautua heitä monin kerroin vahvempia persialaisia vastaan. Kreikkalaisia oli ehkä yhteensä 7 000.

Kserkses saapui paikalle elokuussa. Hän ei uskonut, että pieni kreikkalaisjoukko pystyisi vastustamaan hänen armeijaansa ja antoi kreikkalaisille neljä päivää aikaa perääntyä solasta. Kreikkalaiset muodostivat falangin, joka kattoi koko solan. Herodotoksen mukaan kreikkalaiset löivät heitä vastaan hyökänneet persialaiset taistelun kahtena ensimmäisenä päivänä. Kolmantena päivänä Kserkses lähetti parhaimmat sotilaansa, persialaiset  "Kuolemattomat", heitä vastaan. Myös tämä hyökkäys epäonnistui. 

Toisena päivänä eräs kreikkalainen  Efialter  loikkasi persialaisten puolelle ja kertoi Kserkseelle toisesta solasta, jota pitkin pääsisi kreikkalaisten selustaan. Sitä puolusti vain 1 000 miestä  Fokiin maakunnasta. Fokislaiset perääntyivät puolustamaan omaa kaupunkiaan ja persialaiset pääsivät kiertämään kreikkalaisten selustaan. Leonidas ymmärsi, että tilanne oli toivoton ja lähetti pois kaikki paitsi omat 300 spartalaistaan. Ennen viimeistä taistelua vain 108 spartalaista oli vielä hengissä. Lakedaimonin lain, soturien lain, mukaan spartalaiset eivät saaneet koskaan perääntyä taistelukentältä." Wikipedia

Toivon ukrainalaisille voimia,  mahdollisuuksia ja kykyä löytää keinot ja ratkaisut selviämiseen ja toivon,  että kansainvälinen apu  kykenisi auttamaan.

Arja Kolehmainen 02.03.2022 Fuengirola

Lähde Wikipedia; taistelut suoria lainauksia