Veronmaksajan ja äänestejän maksamien verojen käyttö

Näin yksityisenä henkilönä edelleen pohtii valtion kuluja ja menoja, kun se myös keskusteluttaa mediassa erityisesti oppositio vastaan hallitus. Kun molemmat osapuolet ovat poliittisia, sävyttää niitä myös ideologinen sävy, etenkin opposition puolesta. Silti täytyy myöntää, että hallituksen budjettiesitys, jossa valtion velkaa lisätään se ennen vaaleja valtionvarainministeriön lupaama vaje yli 10 miljardia, tuotti se suuren pettymyksen, olkoonkin, että korkojen osuus on kasvava elementti.

Minun tuloni eläkeläisenä ovat vaatimattomat, mutta pärjään hyvin johtuen elämäntilanteestani tällä hetkellä. Silti asia pohdituttaa, jos minulla olisi hallussa Aladdinin taikalamppu tekisi mieli korjata itsevaltiaana juuri valtion budjetti tasapainoiseksi ja valtion velka minimiin tai nollaan. Mutta kun tuota lamppua ei ole niin käytän mielikuvitusta ja maalaisjärkeä.

Valtion tämänhetkinen valtion velka on nyt 2023  152,56 miljardia euroa, per jokainen henkilö osuus noin 27245,00 eur. Valtion velka suhteessa BKT:hen noin 52 prosenttia. Valtion budjettiehdotus vuodelle 2024 87,2 miljardia, josta valtion velanottotarve 10,1 miljardia. Viime vuoden 2022 verotulot olivat yli 64,4 miljardia, vuodelle 2024 on vain ennuste ja toivo mutta lopullisia tuloja arvioidaan siis tulevan yli 77 miljardia.

Valtionvelka ei ole ainoa tekijä vaan kun puhutaan kokonaisvelasta määritellään se:

"Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutoksen" 

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen lopussa 197,9 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 2,1 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 72,6 %. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 12,6 miljardia euroa.

Jos tutkii budjettia VM:n sivuilta sieltä tulee ilmi, että kuluvan vuoden 2023 suurimmat menot ovat juuri valtionvarainministeriön hallinnonalalla 34,1 miljardia vuodelle 2023.

Kun sen hajoittaa niin tulee ilmi, että suurin menoerä on hyvinvointialueiden ja HUS yhtymän rahoitus tänä vuonna 2023  20,64 miljardia. 

Seuraavaksi suurin on sosiaali ja terveysministeriön hallinnon ala 16,1 miljardia ja se taas jakautuu tasaisena usealle eri sektorille kuten eläkkeet 5,26 mrd, perhe- ja asumiskustannus, toimeentulotuki 4,66 mrd ja lukuisia muita kuten työttömyys, sairasvakuutus jne.

Mediasta tiedämme, että hyvinvointialueet potevat kaikki budjettivajausta ja yt-neuvotteluja on käynnissä. Näin maallikkona päällisin puolin voi kuvitella, että Suomen maantieteellisesti suuressa maassa, joka on harvaanasuttu, on kallista tuottaa palveluja niin, että sen saisi jokainen. Onneksi nykyajan digitekniikka suo jo paljon mahdollisuuksia toteuttaa eri tavalla näitä palveluja etäisyyksienkin päähän. Terveyskeskuslääkäripalvelujen saanti Helsingissäkin on kuukausien jonotuksen päässä, mutta HUS laboratoriopalvelut ovat helposti ja nopeasti saatavissa.

Kun siis tarkastelee pysyvää valtion vajetta yli 10 miljardia, se kasvaisi vuosittain ja olisimme jossain vaiheessa maksukyvyttömiä korkojen vuoksi ja siksi, että jatkuva velankasvu rajaa hyvinvoinnin kasvua nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, siksi velanmaksu yli vaalikausien ei ole realistinen vaihtoehto.  Suomi on pieni ja kansainvälisesti ajatellen aika vähävarainen, sen sijaan laajat hyvinvointipalvelut tuottavat harhan varakkaasta kansakunnasta.  Jos näin maallikkona asiaa tarkastelee, niin ensimmäisenä pitäisi karsia juuri hyvinvointalueiden kustannuksista yhteensä 10 miljardia, että ne saataisiin tuottavaksi.

Suomen muu varallisuus on aika vaatimatonta; valtion omistamia osakkeita on yli 25 miljardia tämän hetken arvostuksen mukaan. Muu omaisuus kiinteistöt ja maa-alueet ovat jotain mitä en osaa sanoa. 

Kysyin Bing tekoälyltä kuinka investoida lainanotolla tuottavasti:

"Lainan ottaminen ja investointien suunnittelu ovat tärkeitä taloudellisia päätöksiä. On tärkeää harkita huolellisesti omia taloudellisia tavoitteita ja riskinsietokykyä ennen lainan ottamista tai investointien tekemistä.""Lainan määrä ja takaisinmaksuaika riippuvat useista tekijöistä, kuten tulotasosta, vakuuksista ja luottokelpoisuudesta¹. On tärkeää arvioida huolellisesti omaa maksukykyä ja varmistaa, että lainan takaisinmaksu ei aiheuta taloudellisia vaikeuksia. 

Investointien suunnittelu on myös tärkeää omaisuuden kasvattamiseksi. Investoinnit voivat sisältää esimerkiksi osakkeiden, kiinteistöjen tai rahastojen ostamista.Ennen investointipäätösten tekemistä on suositeltavaa tutkia huolellisesti erilaisia sijoitusmahdollisuuksia ja harkita riski-tuotto-suhteen sopivuutta omiin taloudellisiin tavoitteisiin"

Tässä on siis ajateltu yksittäisen luotonsaajan riskiä, mutta osa siitä toki sopii valtioonkin, valtion lainanotto ei aina ole investointia vaan saattaa olla menojen tilkitsemistä, mikä on mielestäni kaikkein huonointa investointia. Minusta pitäisi pyrkiä siihen, että uutta valtion velkaa ei otettaisi vaan kyettäisiin ratkomaan asia muuten, ja tulevaisuudessa sitä velkaa pienennettäisiin esimerkiksi siihen korvamerkityllä tulolla. Pitäisi säätää laki, jossa edellytettäisiin yli vaalikausien velanottoa kielletyksi ellei koko eduskunta sitä koe tarpeelliseksi.

Arja Kolehmainen 22.09.2023 Helsinki

Lähteet: Tutkibudjettia.fi, Valtioneuvosto.fi