Ihmisen kehitys seuraa maapallon ilmaston lämpimimiä jaksoja

Vanttera mies keihään kanssa kulkee lehtimetsän siimeksessä etsien ravintoa, miehellä on punainen tukka, vihreät silmät ja vaalea iho, tosin lajitoverien ulkonäkö vaihteli kuten meilläkin. Hän viihtyi lauhkeassa ilmastossa, siirtyi alueelta pois, kun jää alkoi vallata aluetta. Neandertalin ihminen on ihmisten suvun laji, joka eli Euroopassa ja Lounais-Aasiassa viellä 40000 vuotta sitten. Neandertalin ihminen ei ole nykyihmisen edeltäjä mutta risteytyi jossain määrin nykyihmisen kanssa. Neandertalilainen oli eurooppalainen ja eli täällä ennen viime jääkautta n. 100000 vuotta sitten. Ilmasto oli lämpimämpi ja kosteampi. Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi noin 131000-114000 vuotta ennen sitten. Jaloja lehtipuita kasvoi Oulun korkeudella, Etelä-Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Suomessa vuoden keskilämpötila oli jopa 4 astetta nykyistä korkeampi. Suomessa kesät olivat 4 astetta lämpimämpiä ja tammikuu jopa 8 astetta lämpimämpi. Suomessa kasvoi pähkinäpensaita suuria määriä, etelä-Pohjanmaalle uloittuivat Saarni ja Misteli, kun ilmasto taas sitten kylmeni niin mänty ja koivu yleistyivät.

Jäätikkö oli laajimmillaan 19000-22000 vuotta sitten, ilmasto lämpeni nopeasti 19000 vuotta sitten, muutamassa sadassa vuodessa jäätiköstä suli kymmenys, sulaminen eteni nopeasti mutta sen keskeytti äkillinen ilmaston viileneminen. Syitä maan ilmaston muuttumiseen jääkaudella oli monia; perussyyt ovat maan radan ja akselikallistuman muutokset ja mannerliikuntojen aiheuttamat merivirtamuutokset. Maan radan muutokset ehkä vaikuttavat tulivuoritoimintaan, joka taas vaikuttaa kasvihuonekaasuihin ja maan lämpötilaan 100 000 vuoden jaksoissa.

Kun viimeisin Veiksel jääkausi loppui n. 11000 vuotta sitten, ilmasto lämpeni nopeasti, atlanttinen lämpökausi oli lämpimin ja kostein holoseenin kausi Pohjois-Euroopassa ja oli lämpimillään n. 4800-3500 eaa. Ilmasto oli 1-3 astetta nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, etelä-Suomessa vallitsi nykyisen keski-Euroopan ilmasto. 

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomeen jo 8850 eaa, pohjois-Suomi oli vielä silloin ympärivuotisen jään peitossa, vedenpinta oli niin korkealla, että keski-Suomi ja Savo-Karjala olivan Pohjanlahden rannikkoa, ankarien talvien vuoksi Suomen alueeseen tutustuttiin vain kesäisin metsästäen ja kalastaen. Suomeen alkoi kehittyä tänä aikana Suomusjärven kulttuuriksi nimetty vaihe, sen jäljiltä on löytynyt kirveitä, talttoja ja punamultahautoja. Kampakeraaminen kulttuuri  5000-3200 eaa on kivikauden löytörikkain vaihe Suomessa, lähes koko Suomi oli silloin asuttuna, tämä vaihe ajoittuu tähän erikoisen lämpimään atlantiseen lämpökauteen. Nuoremmalta kivikaudella eläneet ovat jättäneet asbestikeramiikan tyylejä, Kierikin keramiikkaa ja Pöljän ja Jysmän keramiikkaa 3100-1900 eaa. Seuraava muuttoaalto toi nuorakeraamisen kulttuurin, vasarakirveskansaksi kutsuttu lounais-Suomen rannikolle.

Korkeakulttuuri tarkoittaa kulttuuria, jossa osataan kirjoittaa ja lukea, ihmiset ovat jakautuneet yhteiskuntaluokkiin, joissa on eri alojen ammattilaisia. Korkeakulttuurien syntyyn on löydetty syitä kykyyn asettautua pysyvästi alueille, maanviljely, tarve kerätä veroja hallintoon ja sotajoukkoja varten ja uskonto on liittynyt sekä hallintoon että tapakulttuurin ja yhteisten sovittujen sääntöjen noudattamiseen, joka on taas johtanut lainsäädännön kehittymiseen.

Varhaisin korkeakulttuuri syntyi Etelä-Mesopotamiassa Sumerissa, nykyisen etelä-Irakin alueella 3500 eaa. Sumerilaiset käyttivat kuvakirjoitusta, syntyi tuhansien asukkaiden kaupunkeja, harjoitettiin maanviljelyä, viljelyalueita kasteltiin kastelukanavien avulla. Egyptissä korkeakulttuuri alkoi 3100 eaa, Indusjoella 2500 ja Kiinassa n. 2200 eaa. 

Varhaiset korkeakulttuurit syntyivät, elivät kukoistuskauttaan, vähitellen kuihtuivat ja katosivat, syitä on monia, joko ulkopuolisten valloittajien ryöstöretket, ilmaston muutokset, kuivuus, nälänhätä tai kykenemättömyys kehittyä edelleen. 

Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksia ja jos niihin kyetään valmistautumaan edesauttaa se myös sivilisaation kykyä kehittyä sekä vie koko ihmislajin kehitystä edelleen.

Maapallo on osa Linnunradan Aurinkokunnan kehitystä; aurinkokunta syntyi n. 4.5 miljardia vuotta sitten, maapallo eli Tellus on kolmas planeetta auringosta, se on tunnetuin maailmankaikkeuden ainoa planetta, jossa tiedetään olevan elämää, sellaisena kuin me sen koemme. Maapallolla elää arvioiden mukaan yli 400000 kasvilajia, 30-100 miljoonaa eläinlajia, meitä ihmisiä yli 7 miljardia. Maa on kiviplaneetta ja metalleista koostuva ydin, sula vaippa ja kiinteä kuori, maalla on ilmakehä ja ainoa planeetta Marsin lisäksi, jossa on nestemäistä vettä. Maapallon ilmasto on vaihdellut koko sen olemassaolon ajan. Neljä miljardia vuotta sitten maapallo poikkesi nykyisestä, hiilidioksidi oli toiseksi yleisin kaasu, kasvihuoneilmiön vuoksi maapallon pintalämpötila oli tuolloin korkea. Kun hiilidioksidin määrä väheni happea tuottavien eläinten lisäännyttyä, maapallon ilmasto kylmeni n. 2 miljardia vuotta sitten jäätikkövaiheeseen. Nykyisin maapallolla eletään jääkausien välistä aikaa ja seuraavan jääkauden huippu arvioidaan muutaman kymmenen tuhannen vuoden päähän.

Maan ilmasto vaihtelee eri paikoissa ja syntyneet ilmastovyöhykkeet luovat erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä, aurinko ylläpitää ilmankehän kiertoliikettä, joka pyrkii fysiikan lakien mukaan tasoittamaan lämpötilaeroja tropiikin ja napa-alueiden välillä. Maapallon olosuhteisiin on vaikuttanut mannerten liikkeet, niiden jakautuminen osiin ja  osuminen toisiinsa, toisen laatan kaivautuminen toisen alle, seurauksena on ollut maanjäristyksiä, tsunameja, tulivuoren purkauksia. Toinen vaikuttava tekijä maapallon ilmastoon on auringon lämmön jakautumisen muutos. Jääkausien säännöllinen vaihtelu maapallolle uskotaan johtuvan mm. Milankovicin sykleistä, jotka ovat maapallon kiertoradassa, akselikallistumassa sekä akselin suunnassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia, jotka vaikuttavat maapallon ilmastoon, näitä jaksoja pidetään yhtenä jääkaudan aiheuttajana, sillä ne muuttavat eri leveysasteille tiettynä aikoina tulevaa auringon säteilyä. Säteilyjakauma puolestaan vaikuttaa maan lämpötiloihin ja kosteuteen monimutkaisten kytkentöjen kautta, johon vaikuttavat ilmakehä, vesistöt, lumi, jää, mantereiden sijainti sekä biosfääri. Nämä vaihtelut eivät vaikuta auringon säteilyn kokonaismäärään vaan jakautumiseen maapallolle leveyspiiriin eri vuodenaikoina, silti jaksojen kokonaisvaikutukset ilmastoon voivat olla suuria, teorian mukaan pieni akselikallistuma tuottaa Pohjois-Eurooppaan jääkausimaisen kesän. 

Esimerkkinä suurista muutoksista  Välimeren alueella on ollut. Välimeri on subtrooppinen talvisateiden ilmasto, talvi on lauha ja sateinen, vuotuisen sademäärän vaihtelu suuri eri sen alueilla, Tunisian Gabesissa sataa harvoin yli 250 mm. vuodessa kun taas Kroatiassa paikoin jopa yli 2500 mm vuodessa. Välimereen virtaa vain muutamia suuria jokia, haihtuu siitä enemmän vettä kuin tulee  tilalle, tämän seurauksena Välimereen on jatkuva virtaus Atlantista, tämän lisäksi Välimeri saa jonkin verran vettä myös Mustastamerestä. Välimeren historia kuullostaa dramaattiselta: Välimeri kuivui useita kertoja mioseenikauden lopulla  6-5 miljoonaa vuotta sitten Gibraltarin salmen välillä sulkeutuessa ja täyttyi jälleen salmen avautuessa, kun Afrikan laatta työntyi Euraasian laattaa vasten, viimeksi mannerliikunnot yhdistivät Välimeren taas Atlantin valtamereen n. 5.3 miljoonaa vuotta sitten. Aina kun salmi sulkeutui, koko Välimeri haihtui noin tuhannessa vuodessa ja satoi muualle nostaen maapallon merenpintaa 12 metriä. Kuivuneen Välimeren altaan täyttyminen oli taas luonnonmullistus, Gibraltarin salmen vesiputouksesta virtasi vettä Välimereen eräiden arvioiden mukaan niin, että, vedenpinta nousi päivässä yli 10 metriä.

Maapallon ilmasto ja geologia on ollut ja on vieläkin lukuisten muutoksien kourissa, ihminen on sopeutunut tähän erikoisen hyvin, sillä laji on vain lisääntynyt. Ilman haasteita ihminen ei kehity, lukuisten muutosten vuoksi ihminen ja yhteiskunta ovat kehittyneet ja pyrkivät pitämään yllä pysyvää yhteiseloa. Toivottavasti nykyiset haasteet eivät koidu kohtalokkaaksi, kun aseet ovat niin järjettömän tuhovoimaisia, jos vain kykenisimme rauhanomaiseen vuorovaikutukseen, niin kykenemme myös sopeutumaan ilmaston aiheuttamiin muutoksiin kehittämällä tekniikkaa lajin säilymisen vuoksi ei sen tuhoamiseksi, samalla ihminenkin hitaasti muuttuu geneettisesti ja henkisestikin, mutta vain kun ottaa toisen lajitoverin huomioon ja kunnioittaa luomakuntaa, jonka osa se on.

Lähde: Wikipedia

Fuengirola 06.11.2018 Arja Kolehmainen