Lämpötila vaihteluita

Sää Helsinki +19 astetta, klo 17.00  Forecan mukaan 

Heräsin heinäkuun 1 päivänä kesäiseen lämpimään ja aurinkoiseen aamuun; Vartiokylän lahden vesi välkehti auringonsäteiden kanssa, koivut vain hieman taipuivat vielä näin aamulla lempeässä tuulessa, lämpömittari oli kipunut jo kahteenkymmeneen. Join kupillisen kahvia kuistilla kuunnellen välillä  aamutv ohjelmaa, jossa toimittaja kahden vierailijan kanssa pohti Suomen alkavaa EU puheenjohtajuutta, siirryin sitten  taas kuistille aamuaurinkoon. Olen katsellut jo kymmenen kesää edessäni näkyvää suomalaista luontoa, lintuja vedessä kaislikon lomassa ja lintuja nurmikon päällä hyppelehtimissä; luonto on aina yhtä sykähdyttävä, joutsenen leppoisa kuopsuttelu pohjamudasta syötävää hakien, mustarastaan hyppely ja veikistely, kuinka lähelle uskaltaa tulla, koivikon hiljainen musiikki tuulen sitä säestäessä, lokkien kotoisa kalkatus. Kun katselee ihmisten Facebook päivityksiä,  sielläkin useimpien päivitykset kuvien kera kertovat suomalaisesta luonnosta, vaikka elämme useimmat kaupungissa niin suomalaisena koemme olevamme osa luontoa, se on varmaan perua meidän vielä aika lyhyestä historiasta tai oikeammin lyhyestä kaupunki kulttuuriajasta, syynä varmaankin pohjoinen sijaintimme ja haasteelliset lämpötilat ja niiden vaihtelut.

Katselin säätilaa tällä hetkellä, Forecan sivu kertoo myös muiden alueiden lämpötiloja kuten kuuminta tällä hetkellä Oman Ibrissä +48 astetta, lähes yhtä kuumaa on +47°Omīdīyeh, Iranissa. Sen sijaan viileäämpää on Antarktissa Mc Murdo station nimisessä paikassa -19 mutta tuuli siellä saa sen tuntumaan yli -30 asteiselta, hain myös Googlen kautta sää South Pole etelänapa, jossa Norjan Meteorologian laitos kertoo iltapäivälämpötilaksi -53  astetta, ja North Pole  Pohjoisnapa +1 aste,  siellä on  myös  kesä mutta Etelänavalla on talvi.

Varhaisin korkeakulttuuri oli Etelä Mesopotamiassa Sumerissa nykyisessä etelä-Irakissa yli 3000 vuosituhatta eaa., kun siihen oli päästy, edellytti se yli 2000 vuosituhatta kehitystä metsästys- ja keräilykulttuurista maanviljelyyn, jossa oli toimiva kastelu. Kansa koostui jo silloin eri yhteiskuntaluokista, joita valvottiin ja joilta kerättiin veroja. Ilmanala oli silloin suotuisa, jotta tälläiseen kehitykseen päästiin, lämmin - suomalaisen kannalta ehkä kuumakin, lähellä piti olla makeaa vettä, siksi kulttuuri kehittyikin yleensä joen varrelle ja uomiin.

Suomen kehitys kulki toista reittiä, sitä hallitsi viimeksi jääkausi ja sinnikkäimmät metsästäjät kykenivät elelemään ja siirtymään riistan mukana paikasta toiseen. Kirja Muinaisuutemme jäljet  kertoo havainnollisesti esi-isiemme ja -äitiemme elämästä. "Suomen kivikauden kulttuurit olivat jatkuvien muutosten kourissa, muutoksia tapahtui koko ajan ja kaikkialla. Tärkeimpiä syitä muutoksille olivat ympäristötekijät, jotka vaihtelivat eniten kivikauden alkuvaiheessa." "Ihmiset eivät passiivisesti alistuneet ympäristön muutoksiin vaan pyrkivät keksimään erilaisia keinoja, joiden avulla selviytyä usein vaikeissa olosuhteissa. "Asutus levisi Suomen alueelle noin 8850 eaa alkaen." "Jääkauden jälkeinen maankohoaminen muutti alinomaa maisemaa" "Ilmaston lämpeneminen sekä kasvillisuuden ja eläimistön vaihtelut määrittivät ihmisen käytössä olleita resursseja." Ensimmäisinä jääkauden (n.11 400-9 500 eaa.) jälkeisinä vuosituhansina muutokset olivat nopeita ja suuria. Jääkauden loppuvaiheessa lämpötila nousi useita asteita aiheuttaen jäämassojen sulamisen, sulavedet muodostivat Baltian jääjärven (n. 12 500- 9 500 eaa.) Jään alta paljastunut maa peittyi ilmaston lämpenemisen vuoksi nopeasti pintakasvillisuudella." "Lämpötila pysyi korkealla neoliittisen kauden keskivaiheille (n.4000-luvulle eaa.) asti, jolloin se alkoi vähitellen laskea saavuttaen viileimmän vaihteensa kivikauden loppun ja pronssikauden aikana noin 2000-500 eaa." "Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoseudut kehittyivät mesoliittisen kauden kuluessa toisistaan poikkeavasti""Alueellisten erojen syyksi on arveltu väestön erilaista alkuperää", toinen syy näihin eroihin saaliseläimissä ja eläimistössä yleensä saattoi olla kasvusto, lämpötilojen nousun vuoksi jalot lehtipuut alkoivat levitä.

Avaruudessa lämpötila on -270 astetta, Aurinko tähden ympärillä kiertää neljä kiviplaneettaa ja ulompana neljä kaasuplaneettaa; Maa jossa asumme sijaitsee kolmantena Auringosta. Linnunrata on galaksi, jossa maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat. Kotigalaksissamme on noin 100 - 400 miljardia tähteä, Aurinkokuntamme sijaitsee noin 26000 valovuoden päästä galaksimme keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Linnunrata on yksi kolmesta suuresta kierregalaksista ja lähin niistä on Andromedan galaksi, johon tulevaisuudessa yhdymme; lähestymme Andromedaa noin 110 kilometrin sekunttinopeudella ja kohtaaminen tapahtuu noin 4 miljardin vuoden kuluttua. Aurinkokuntamme kiertää Linnunradan noin 250 miljoonassa vuodessa, sijaintimme avaruuden "periheliassa" kaukaisessa Orionin kierteishaaran osassa, on säästänyt maan pahimmilta meteorisateilta ja avaruussäteilyltä, kaukaisesta sijainnistamme saan kiittää siitä, että kirjoitan tätä tässä tänään. Aurinkokuntamme kiertää LInnunrataa 220 km sekunnissa eli liikumme aika haipakkaa tahtia.

Maan kierto auringon ympäri on noin 100 000 vuotta; maan radan vaihdellessa maan etäisyys auringosta muuttuu riippuen siitä kuinka pyöreä tai soikea ympyrärata kulloinkin on, maan kaltevuuskulma on n.22,5astetta 41000 vuoden ajanjaksoina vaikuttaen lämpötilalan noin 1.5 astetta. Vuodenajat  vaihtelevat riippuen maapallon asennosta suhteessa omaan akseliin, tästä seuraa vuodenajat. Maa on lähimpänä aurinkoa aina 23000 vuoden väliajoin. Näiden syklien säännöllinen vaihtelu vaikuttaa auringonvalon kohdentumiseen maahan vaihdellen eri vuodenaikoina eri paikoissa ja sen on arveltu osaltaan laukaisevan lämpö- ja jääkausia. Hiilidioksidimäärät ilmakehässä vaikuttavat kasvihuoneilmiöön ja nyt teollistumisen aikana määrät ovat kasvaneet mutta aiemmat lämpökausien aikana hiilidioksidimäärät ovat vaihdelleet:

"llmakehän hiilidioksidi on välttämätön edellytys kasvien fotosynteesille ja muiden auringonvaloa hyödyntävien omavarais elintoiminnoille. Hiilidioksidin keskimääräinen pitoisuus maan ilmakehässä on vaihdellut huomattavasti maapallon eri geologisina aikakausina. Vuonna 2008 pitoisuus oli mittausten mukaan noin 385ppm , mutta esiteollisella ajalla pitoisuus pysyi 260–280ppm:n tasolla noin kymmenen tuhannen vuoden ajan. Merenpohjan sedimenteistä ja kasvien fossiileista tehtyjen mittausten perusteella on voitu arvioida, että esimerkiksi 150–200 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidin pitoisuus oli kuitenkin ilmeisesti paljon nykyistä korkeampi, yli 2000ppm, ja 400–600 miljoonaa vuotta sitten ajoittain jopa yli 5000ppm." Wikipedia

Auringon lämpö kohtelee meitä yleensä hyvin, onhan siitä tämä nykyinen sivistys todisteena ja Suomeen, kun saamme kesällä auringon lämpöä, tuo se aivan erityistä iloa.

Arja Kolehmainen Helsinki Suomi Finland Linnunradan kolmas kierteishaara Orionin tähtikuviossa Aurinkokunnan kolmas kiviplaneetta Maa,  01.07.2019.

Lähteet: Wikipedia, Muinaisuutemme Jäljet Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman, Jääkausifakta EU Botnia Atlantica julkaisu, Foreca sää

Aurinkokuntamme