Hyvä ja maistuva ruoka on monipuolista ja ravitsevaa ja se on osa kullttuuria

Jos matkustaa maailmalla usein ensimmäinen kosketus paikalliseen kulttuuriin tulee ruoan välityksellä, siihen liittyvät alueen ilmastolliset tekijät kuten lämpötilä, vuodenajat ja satokaudet, kulttuurin ikä ja perinneruuat. Eteläisessä Euroopassa, jossa aurinko paistaa lähes koko vuoden ja satokausia on enemmän kuin kylmässä pohjolassa, ruoka maistuu ja  näyttää erilaiselta. Lämpimillä alueilla maailmassa ruokakulttuuri on kehittynyt kauemmin aina Egyptin varhaishistoriasta, antiikin aikaan Kreikkaan, Rooman valtakunnan aikana ruokakulttuuri kehittyi sen monikulttuurisuuden ja vaurauden vuoksi ja tänä päivänä tuon alueen ruoka ja maut koostuvat historiallisen ajan aikaukausien elämästä. Ruuan säilymisellä on oma vaikutuksensa ja siihen on otettu eri alueilla avuksi mausteet, suola ja raaka-aineiden kuivaaminen. Ruuan terveysvaikutukset heijastuvat juuri alueen erityisominaisuuksista ja siksi paikallinen ruoka tukee juuri asukkaan hyvinvointia.

Lämpimän ilman ja valoisuuden vuoksi ruoka on eteläisillä alueilla Euroopassa kevyempää ja kasviksilla on iso rooli, samoin alueen viinikulttuuri on osa ruuasta nauttimista. Silti vuoriston vuoksi alueella on kylmiä ja haastavia ilmastoja, jossa kohtaavat samat tekijät kuten Suomessa ja käytännöllisyys ja liharuokien painoarvo on suurempi myös maanviljelysalueella, jossa fyysinen työ vie energiaa ruuan rasva-arvot ja lihan ravinnot ovat enemmän esillä.

Ruuantuottaja Valio markkinoi aasialaista keittiötä suomalaiselle näin:

"Aasialainen keittiö on makujen iloittelua, mausteisuutta, raaka-aineiden kunnioitusta ja ennen kaikkea herkullisuutta. Aasialainen ruokakulttuuri on monimuotoinen ja keittiö koostuu laajasta alueesta, jossa jokaisella maalla on omat ruokakulttuurinsa. Aasialaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat esim. Kiinan, Japanin, Thaimaan ja Vietnamin alueelliset keittiöt. Keittiöille tyypillistä on makujen tasapaino, joka muodostuu tulisen, suolaisen, kirpeän, makean ja kirpeän makujen yhteydestä. Aasialaiseen keittiöön on helpointa tutustua mausteiden kautta. " "Riisi on monen aasialaisen jokapäiväinen hiilihydraatin lähde. Eri riisilajikkeiden suosio on vahvasti alueellista ja riisistä valmistettuja vermisellinuudeleita käytetään myös yleisesti. Aasialaisen filosofian ja uskontojen vaikutuksesta ruoanlaitossa tähdätään tasapainoon pitkän iän ja terveyden saavuttamiseksi, eikä ruokaa ylikäsitellä, vaan se kypsennetään nopeasti, vihanneksiin jää yleensä rapsakkaa suutuntumaa."

"Maailman vanhimpiin lukeutuva kiinalainen ruoanvalmistustaito jakautuu pääosin neljään suuntaukseen: kantonilaiseen, setsuanilaiseen, shanghailaiseen ja pekingiläiseen keittiöön.

Kantonilaisessa ruoassa käytetään vain vähän mausteita. Pienellä määrällä soijaa, kevätsipulilla ja inkiväärillä maustetut kasvikset ja vihannekset valmistetaan joko wokaten korkeissa lämpötiloissa, tai höyryttämällä. Vahvat mausteet ja tuliset chilit kuuluvat setsuanilaiseen ruoanvalmistukseen. Shanghaissa liha- ja kalaruoat haudutetaan kärsivällisesti. Pekingin ankka on tunnetuimpia kiinalaisklassikoita". www.koemaistaja.com

Siksi ruoka on täkeä osa elämää, koska se on osa kulttuuria ja ruuan tekeminen ja taito siinä näyttelevät suurta osaa alueen erityisosaamista.

Kuinka kertoa suomalaista kulttuuria ja sen tärkeää osa-aluetta ruokaa. Monesti sitä on vähätelty siksi, että verrataan vanhojen lämpimien maiden kulinaariseen keittiöön, joka on kehittynyt kauan ja siihen on liitetty sosiaalinen lähtökohta, kuten tunnettua siellä perheen ja yhteisön kokoontuminen päivän viiletessä aterian ääreen on päivän kohokohta. Suomessa, jossa ilmanala vaihtelee, suuri osa vuodesta päivä on ollut hämärä jopa pimeä, kylmä ja sateinen ja talvella pakkasta,  katukahviloissa, ravintoloissa ja pihapiireissä istuminen ei ole kuulunut kauan suomalaiseen elämän tapaan, mutta nykyisin heti kun keväisen lämpimät päivät koittavat, terassit ilmestyvät kaupungeissa katukuvaan ja suosio on ollut suurta.

Tänä päivänä kansainvälinen keittiö on osa suomalaista ruokakulttuuria ja ihmisten tietoisuus ruoasta on kasvanut, kun lomilla matkustellaan jopa ympäri maailmaa. Silloin on tullut myös tärkeäksi tuoda oma ruokakulttuuri ja sen historia esille, sillä myös vieraalle on helpompi esitellä suomalaista elämänmuotoa.

Itse koen suomalaisen ruokakultuurin myös merkitseväksi, suomalaisia alueita on paljon ja kullakin on oma erityispiirteensä, Pohjois-Suomessa on ollut ja on erilaiset tarpeet talven kylmyyden ja sen aiheuttaman haasteen elämiselle niin sen saannin suhteen kuin ravitsemuksellekin,  pitää metsästää ja viljellä siten, että ruokaa riitti yli pitkän, pimeän ja kylmän talven yli. Poronhoito on ollut ja osa edelleen alueen elinkeinoa ja siitä saatu ravinto merkityksellistä ja siitä on saatu myös herkkuruokaa. Alueen metsien marjasadolla on ollut merkitystä kuten muillakin metsästä saaduilla elintarvikkeilla, viljely on ollut aikaisempina vuosisatoinea haasteellisempaa ja siksi poronhoito on ollut tärkeä elinkeino.

Etelä-Suomi on ollut luotaisesti lähempänä keski-Eurooppaa ja ruokakulttuuri on alunperin ollut siksi vieraiden kulttuurien koristamaa ja viljelykaudet pidempiä, eläintenhoito ja siitä saatu liharavinto laaja-alaisempaa. Suomalaisessa ravinnossa on ollut kasvis- ja marjaruuat tärkeitä, kuten metsästä kerätyt sienet ja mahdolliset muut tuotteet, pihalla kasvatetut hedelmät ja marjat tärkeä osa vitamiinien saantilähteitä. Juurekset ovat kautta aikojen olleet helppoja säilytettäviksi ja edullista mutta ravintopitoista ruokaa.

 Wikipedia kertoo asiasta näin: "Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita Ruotsista, mutta varsinkin itäisessä Suomessa on saatu paljon vaikutteita myös venäläisestä keittiöstä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista mutta energiapitoista ruokaa pääasiassa sellaisista aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon. Toki esimerkiksi Turun linnassa  ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.

 Maitotuotteita kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa. Ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansallista identiteettiä. Suomalaisista perinneruoistakin, tai ainakin niissä käytetyistä raaka-aineista, on pyritty laatimaan sellaisia ateriakokonaisuuksia, joita voi markkinoida ulkomaille. Tälle suuntaukselle on annettu nimeksi "uusi suomalainen keittiö" eli la nouvelle cuisine finlandaise. Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin leivän juuston,lakat, poronlihan  eri muodoissa, karjalanpaistin jakalakukon . Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten  katajanmarjoilla  ja kuusenkerkillä. "Villiruoka" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan."

"Vuonna 2004 kaksitoista keittiömestaria Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Ahvenanmaalta, Islannista, Grönlannista ja Färsaarilta kokoontui laatimaan uutta pohjoismaista keittiötä koskevan julistuksen. Julistuksessa saivat keskeisen sijan ne asia, jotka tekevät pohjoismaisesta ruoasta niin erityistä - luonnonvaraiset maan ja metsän antimet, kestävä viljely ja lihantuotanto sekä puhtaiden ja kylmien vesiemme kalat ja äyriäiset. Ei mennyt kauan, kun uuden näkukulman omaksuneet pohjoismaiset ravintolat nousivat maailman parhaiden joukkoon. Julistuksessa keskityttiin kuitenkin enemmän mantereeseen kuin Pohjoismaiden saariin." Makumatka maailmanympäri Unileverfood

Satavuotias Suomi tarjosi suomalaisia erityisherkkuja

Tällainen kokonaisuus Suomi 100 -menu on:

Suomalaiset suupalat: Riimisuolattua naudanfileetä ja tyrnihilloa, metsäsienisalaattia ruissipsillä, piparjuurimoussea ja savustettua muikkua sekä kirjolohenmätiä, puolukkapulla

Tervamarinoitua lohta, tillikurkkuja ja vihreää perunasalaattia

Karitsan ulkofileetä, kauralla täytetty kaalikääryle, lammasmakkaraa ja maustepippurikastiketta

Britakakku

Iltasanomat 24.8.2016

Askel terveyteen artikkeli kertoo seitsemän mielialaan myönteisesti vaikuttavaa ruokaa:

Syömäsi ruoat eivät ainoastaan vaikuta ulkonäköösi, vaan myös ajatuksiisi, tunteisiisi ja tekoihisi. On siis olemassa myös mielialaa parantavaa ruokaa, ja niistä kerrommekin lisää tämän päivän artikkelissamme. Moni syömistäsi ruoista voi saada hermostosi epätasapainoon, ja tuloksena saattaa olla huonoja mielialoja, väsymystä, ahdistusta ja masennusta.

 1. Kaakoa ja tumma suklaa

 Se toimii onnellisuudentunnetta stimuloiden, sillä se sisältää teobromiinia. Tämä kemikaali auttaa kehoa toimimaan paremmin seuraavilla tavoilla:

• Se lisää serotoniinin ja dopamiinin määrää
• Se rentouttaa hermostoa
• Se vähentää ahdistusta ja masennusta

Kaakaossa on myös tryptofaania, joka on serotoniinin erittymistä stimuloiva kemikaali. Koska kaakao tarjoaa kaikki nämä hyödyt mielialasi kannalta, suosittelemme pienen palan tai patukan syöntiä joka päivä, jos ongelmanasi on masennus tai ahdistus.

2. Saksan pähkinä

Se antaa keholle Omega-3 -rasvahappoja, ja kuten jo totesimme, niitä ei synny elimistössä luonnostaan, sisältää myös tryptofaania, josta mainitsimmekin jo aiemmin.

• Suosittelemme saksanpähkinöiden syöntiä päivittäin, jotta mielialasi voisi olla tasaisempi – viisi kappaletta riittää.
• Muista, että voit lisätä tätä pähkinää myös smoothieisiin ja jälkiruokiin, tai sitten nauttia sitä lisukkeena sivussa.

 3. Banaani 

Banaani on myös sellaista ruokaa joka parantaa mielialaa, ja sitä kannattaisikin syödä päivittäin tai ainakin kahdesti viikossa.Sen tunne-elämää parantava vaikutus on sen runsaan B6-vitamiinimäärän ansiota. Tämä vitamiini on osana siinä prosessissa, jossa serotoniinin proteiiniyhdisteitä muunnetaan.Lisäksi se sisältää foolihappoa, C-vitamiinia ja kuitua, ja siten banaani parantaa vastustuskykyä.

4. Sesamin siemenet

 Siement ovat myös sellainen tuote joka kohentaa henkistä oloa, sillä ne sisältävät treoniiniä, joka on elintärkeä aminohappo. Keho ei voi tuottaa sitä luonnollisesti yhdistämällä, joten sitä täytyy saada muualta. Kun kehossasi on vähän treoniiniä, saatat kokea kroonista surullisuutta.

5. Lohi ja muut kalat

Nämä tuotteet ovat hyväksi mielentilasi kannalta siksi että niissä on paljon Omega-3 -rasvahappoja, ja etenkin lohi, tonnikala ja sardiinit erottuvat tältä kannalta.Omega-3 rasvahapot vaikuttavat suoraan eräiden välittäjäaineiden liikkumisen tehokkuuteen, ja siten niiden puutos voi saada aikaan masentunutta oloa.

6. Paljon kuitua sisältävät ruoat 

Paljon liukenevaa kuitua sisältävät vaihtoehdot ovat loistavaa mielialaa parantavaa ruokaa, kun tunteiden ongelmat johtuvat muutoksista verensokerin tasossa. Jos sinulla on diabetes, kuitu voi auttaa hallitsemaan verensokeria paremmin.

7. Vähärasvainen punainen liha

Viimeisenä mielialaa parantavana ruokana esittelemme lihan. Siinä on runsaasti linoleenihappoa, joka on luonnollinen rasva joka auttaa torjumaan stressiä ja rasvan kertymistä kehoon.

Punainen liha tarjoaa myös rautaa ja Omega-3 -rasvahappoja, joten se on avuksi aivojen kunnon parantamiseksi.

• Jotta saisit lihasta maksimaaliset hyödyt, kannattaa valmistaa se mahdollisimman niukan suolan ja rasvan kanssa.

Helsinki suomen kulttuurin ja sivistyksen kehtona, saaaristolaiselämän ympäröimänä ja sen kalastuselinkeino voisi tuoda myös vierailleen sitä osaamista ja tunne-elämää, kun syödään juhla-ateriaa kotimaisten tai ulkomaisten vieraiden kera.

Sivulla kuva jälkiruoasta tyrnivalkosuklaa mousse

Arja Kolehmainen 05.11.2021 Helsinki