Ihminen kokemuksella, taidolla ja nöyryydellä saavuttaa tiedon

Kuuntelin musiikkia youtubesta, se tuo suurta iloa, kun on mahdollisuus kuunnella sitä  niin helposti. Klassinen musiikki on rauhoittavaa ja kaunista ja herkistää mielen alueelle, jossa syntyy ajatuksia, joita tavallisessa elämän tuoksinnassa ei tule. Muistan, kun harjoittelin kuntotreenejä aikanaan Sarasvuon teamin vetämänä, yritin tavoitella parempaa kuntoa ja osaamista, hän aikanaan kirjoillaan ja esiintymisellään johdatti minut polun alkuun.   Mieleeni jäi siellä  salilla erään kuntotreenivetäjän apu, kun yritin vetää leukoja, sain tehtyä vain yhden ja hän opasti, että kyse on vain hermoradoista, ne pitää saada yhteen ja siitä se lähtee. Tein siellä kaikenlaista, mutta leukoja en kyennyt enempää tekemään. Tämä tuli mieleen, kun kuuntelin Mozartin musiikkia ja muistelin säveltäjän lapsuudesta kerrottuja tarinoita. Mozart kirjoitti  ensimmäisen sinfonian  8-vuotiaana vuonna 1764 ja ensimmäisen oopperansa 11-vuotiaana vuonna 1767. 

Eräässä nettikeskustelussa pohdittiin Mozartia ja kuinka tällaisen musiikin  ääreen joutui, niin minua huvitti erään kuuntelijan maininta siitä, että kun Mozart kirjoitti ensimmäisen sinfonian noin nuorena, oli se hieman kulmikas  verrattuna myöhempiin, siihen toinen kokenut kuuntelija sanoi sen olleen aikansa punkkia rehellistä ja aitoa musiikkia. Itse pidän Mozartin 23. pianokonsertista, rauhoittavaa ja kaunista, helppoa kuunneltavaa. Kuuntelin tänään sitten Bethovenin 9. sinfoniaa, jota pidetään yhtenä musiikinhistorian merkittävänä teoksena ja muutenkin säveltäjää  pidetään musiikin merkittävänä tiennäyttäjänä.

"Beethovenin  sinfonia nro 9 d-molli op. 125 valmistui vuonna 1824. Se on säveltäjän viimeinen  sinfonia, ja se tunnetaan varsinkin viimeisestä osastaan, jossa kuullaan Freidrich Schillerin Oodi ilolle kuoron  laulamana. Beethovenin 9. sinfonia on romanttinen teos, mutta kuoron käyttö sinfoniassa oli tuohon aikaan äärimmäisen harvinaista. Yhdeksäs sinfonia on ensimmäinen huomattavan säveltäjän sinfonia, jossa käytetään kuoroa ja solisteja tasavertaisesti instrumenttien kanssa. Kuoroa ja solisteja käytetään ainoastaan viimeisessä osassa. Beethoven oli jo 1790-luvun lopusta alken kärsinyt etenevästä kuulon menetyksestä, ja yhdeksännen sinfoniansa valmistuessa hän oli jo täysin kuuro.Euroopan hymnin  melodia on peräisin teoksen finaalista." Wikipedia

Nykyisin voi ymmärtää, että lahjakkaan musiikin tekijän on mahdollista käyttää tämän ajan huipputekniikkaa apuna, mutta tuolloin oli vain kynä ja paperi. Beethoven kirjoitti ystävälleen vuonna 1801:"Jotta saisit oikean kuvauksen kuuroudestani, sanon, että teatterissa minun on mentävä aivan orkesterin viereen saadakseni selvää näyttelijöiden puheesta. Jos astun hiukankin kauemmaksi, en kuule mitään puheesta tai soitosta”. Vuonna 1802 alkoi käydä selväksi, että Beethovenin pahin pelko oli hitaasti käymässä toteen. Hän käytti monenlaisia kuulokojeita ja sai lääkärin määräyksestä muun muassa manteliöljyä korvakäytäviin, mikä kuitenkin vain pahensi tilannetta." Wikipedia

Hänen aktiivinen ja paras sävellyskausi oli kuitenkin vuodesta 1802-1812. Hän kykeni tekemään huipputyötä hyvin sairaana, hänellä oli paljon muitakin vaivoja, joiden syyksi arveltiin lyijyä, tuona aikana käytettiin sitä viinin maustamiseen ja mm lääkkeisiin.

Maailmanhistoria toki tuntee runsaasti tieteen ja taiteen harjoittajia, jotka joutuivat työskentelemään ääriolosuhteissa ja saavuttivat lahjoillaan ihmiskunnalle uusia uria.  Urheilussa on esimerkkejä tällaisista huippuyksilöistä kuten argentiinalainen jalkapalloilija Lionel "Leo" Messi, joka loi merkittävän uran espanjalaisessa Barcelonan joukkueessa, on Argentiinan maajoukkueen kapteeni, on valittu kuusi kertaa maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi, tehnyt maalinteko ennätyksiä UEFA mestarien liigassa ja Espanjan La ligassa.

Tieteessä minua on kiehtonut Einstein, kuinka hän saattoi tehdä sellaisen työn ilman nykyajan laskentamahdollisuuksia. Albert Einstein (1879-1955) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian sekä vaikutti merkittävästi myös kvanttimekaniikkaan ja kosmologiaan, sai Nobelin palkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä ja monesta muusta syystä myös.

Erityinen suhteellisuusteoria on yksi tarkimmin verifioiduista fysiikan teorioista. Siihen liittyvät ilmiöt ovat jokapäiväisiä muun muassa hiukkas- ja astrofysiikan  tutkimuksessa. Erityisen suhteellisuusteorian matematiikka on helposti omaksuttavissa, ja joitakin sen tuloksia esitellään jo lukion fysiikassa. Se on myös yhteensopiva  kvanttimekaniikan  kanssa, kertoo wikipedia. Maailmankaikkeuden määrittelyssä suhteellisuusteorialla on merkittävä rooli. Maailmankaikkeudessa on  neljä tärkeää vuorovaikuttavaa voimaa:" Vahva vuorovaikutus; vahvin hiukkasfysiikan perusvuorovaikutuksista, se sitoo kvarkit hadroneiksi gluonien avulla, Heikko vuorovaikutus; heikko ydinvoima, ominainen piirre on se, että se pystyy vaihtamaan hiukkasen toiseksi.Sähkömagneettinen vuorovaikutus (sähkövoima); saa aikaan sähköiset ja magneettiset ilmiöt, välittäjähiukkasia nimitetään  fotoneiksi. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa. Tämän vuorovaikutuksen suuruus eli voima riippuu kappaleiden massoista ja etäisyydestä, se saa esimerkiksi esineet putoamaan Maata kohti sekä pitää satelliitit ja taivaankappaleet radoillaan, kuten Maapallon, se aiheuttaa myös vuorovesi-ilmiön. Tähän perustuu nykyfysiikan tutkimus ja tieteenharjoittaminen. 

Yksi merkittävistä henkilöistä tällä alueella oli Stephen Hawking; brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kosmologi. Hän työskenteli Cambridgen yliopiston Lucas professorina 1977 ja matematiikan professorina 1979 lähtien, jäi eläkkeelle vuonna 2009. Als-tauti aiheutti hänelle lähes täydellisen liikuntakyvyttömyyden, mutta silti jäi tieteenhistoriaan merkittävänä vaikuttajana kuolleessaan 2018 76-vuoden ikäisenä. Hawkingsin kirjat ovat kansantajuisia ja hänen ansiostaan moni harrastelija on omaksunut fysiikkaa ja kosmologiaa.  

Edellämainitun vuoksi maailmankaikkeutta kyetään nyt tutkimaan nykyisillä huipputeknologialla ja nykyisen tiedon mukaan alkumme on 13,82 miljardin vuoden takaa, jolloin sattui merkittävä fysikaalinen tapahtuma, nykyinen maailmankaikkeus tuli näkyväksi,se syntyi mielestäni gravitaatiovoiman piiriin,  näin  kai voi sen sanoa, koska tunnettua on energian häviämättömyyden laki, jolloin aine tai energia muuttuu toiseksi, mutta ei häviä. Erikoista, että nykyteknologian avulla saatu havaintomateria on kuitenkin saatu varsin kaukaa,  erityisen suhteellisuusteorian mukaan massallinen  kappale ei voi saavuttaa valonnopeutta. Valonnopeus on myös kaiken informaation, myös massattomien hiukkasten, nopeuden yläraja  299 792 458 m/s eli 1 079 252 848,8 km/h. Nyt kuitenkin on ilmaistu, että Maailmankaikkeutta määriteltäessä erotetaan toisistaan  havaittava maailmakaikkeus ja koko maailmankaikkeus. Havaittava maailmankaikkeus tarkoittaa maailmankaikkeuden havaitsijalle näkyvää osaa,  alue, jolta tuleva valo on ehtinyt saavuttaa Maan. Nykyhetkellä havaittavan maailmankaikkeuden halkaisijaksi on arvioitu 93 miljardia valovuotta wikipedian mukaan, tätä tavallinen maallikko ei kuitenkaan ymmärrä ja se selitetäänkin  jatkuvasti laajentuvalla maailmankaikkeudella, ne kohteet, jotka havaitaan 13,83 miljardin valovuoden päästä, ovat liikkuneet kaueammaksi, kun se valo saavuttaa maan, kohteet ovatkin todellisuudessa 46,5 miljardin valovuoden päässä (säde), jos se tulee maailmankaikkeuden keskeltä.

Yllämainittu tieto on mykistävää ja toivottavaa olisi, että kykenisimme kaikki jotenkin osallistumaan omalta osaltamme tiedon tavoittamiseen ja sen mukaiseen elämään, jotta tämä meidän oma havaittava ja kaunis maaplaneettamme kykenisi säilymään huolimatta meidän erilaisten kansakuntien määrästä täällä. Jokainen osallistuu elämällään omaan sankaritekoon ja saavutuksiin, jolla saa itselleen iloa ja toteuttaa samalla olemassaoloa niin yhteiskunnassamme kuin Aurinkokunnassamme, meidän pitäisi vain hiljentyä kuulemaan olemassaolevaa tietoa ja keskittymään siihen, siten palvelemme parhaiten maailmaamme. Olemassaoleva tieto vain odottaa ilmentymistä ja sen määrä on paljon suurempi kuin uskallamme olettaa, pitää vain kehittyä sitä vastaanottamaan.

Arja Kolehmainen 18.10.2021 Helsinki

 Lähde Wikipedia

a
Ludwig van BEETHOVEN.- Sinfonía núm. 9 "Coral" - Oda a la alegría, Oodi ilolle