Kielen vaikutus informaatioon

"Yhden maailman oletus on Quinen dogmeista vaikeimmin tavoitettava. Ensimmäinen likiarvona se sanoo, että tosiseikkoja koskevan puheemme, tieteellinen keskustelu siihen luettuna, ainoa tarkoitus on viitata asioihin niin kuin ne ovat tässä yhdessä aktuaalisessa maailmassamme. Eli kansanomaisesti sanottuna, tieteentekijän ensimmäinen velvollisuus on "tell it like it is" eli kertoa asiat niin kuin ne ovat." Jaakko Hintikka pohtii kuinka välittää tiedettä, kun on olemassa suuria käsiterakennelmia joiden tarkoitus on kuvata maailmaa epäsuorasti sijoittamalla se enemmän tai vähemmän tarkasti useiden mahdollisten virtuaalisten, todellisuuksien "loogiseen avaruuteen". Esimerkkinä hän mainitsee kuin todennäköisyysteoreetikko tarkastelee aktuaalista asiantilaa tai tapahtumakulkua pelkkänä otosavaruuden pisteenä.

Hintikka tuo myös esiin kuinka vieläkin yleisimmin ottaen voidaan väittää, että koko tosiseikkoja ilmaiseva puheemme nojaa viime kädessä johonkin eri mahdollisuuksien avaruuteen. Se ei tavallisesti ole valtavien mahdollisten universumien avaruus, vaan jotakin aika-avaruuden vaatimatonta osaa "pientä maailmaa" koskevien mahdollisuuksien avaruus.

Tiedämme kuinka modernin tieteen kehitys teki suuria harppauksia, kun Kopernikus teoksellaan 1543 esitti Maan kiertävän aurinkoa, samoin  fysiikassa Isaac  Newton teoksellaan toi tunnetuksi painovoimateorian ja luonnontieteen perusteet, Galilei Galileo rakensi kaukoputken ja havaitsi Jupiterin kuut, silloinen tunnettu  tiedemies kemiassa Anttonie Laurent Lavoirsier  teloitettiin 1794 harhaoppisena. Charles Darvinin perinnöllisyystiede muutti ajattelua . 1900 luvun alussa Einsteinin suhteellisuusteoria ja  kvanttifysiikan kehittäminen vaikutti merkittävästi fysiikkaan ja kosmologiaan, kehittyi tieteellis-tekninen vallankumous, josta olemme tietotekniikan nopean kehityksen myötä saavuttaneet tiedon, mitä tapahtui tunnetun maailmankaikkeuden syntyhetken ensimmäisinä sekunteina. Tiedämme biologiassa, että DNA deoksiribonukleiinihappo on solujen perinnöllistä tietoa sisältävä molekyyli, joka sisältää kaikkien eliöiden soluja ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin .

Mielestäni taas olemme  tienhaarassa tieteen kehityksessä, kuten 1600 luvulla oltiin, tosin tällä hetkella myös  haasteet ovat suuret ja odottavat ratkaisuja. Maapallolla on liikaa ihmisiä, toimintamme aiheuttaa jatkuvasti suuria muutoksia, kun suuret miljoonakaupungit elävät ja tuottavat jätettä sekä saastetta niin maalla kuin merellä sekä ilmassa. Hyvä asia on se, että tämä on tiedostettu ja toimiin on jo ryhdytty, samoin liikakansoitukseen on tullut käänne, kun Kiinan yhden lapsen politiikka näkyy väestömäärässä. Ilmaston lämpenemisestä on tehty ongelma, mutta minusta suurempi haaste on mukautua jääkauden jälkeiseen jatkuvaan sään muutostilaan, kunnes seuraava jääkausi tai mini jääkaudet tulevat. Uskon, että nykyihminen selviää, se selvisi myös silloin, kun viimeisen jääkauden loputtua valtaisat jäämassat sulivat ilmaston lämmetessä ja aiheuttivat muuttoliikkeen tulvia pakoon,  ihmiset ja eläimet kulkivat totutun ravinnon perässä, kun tutut metsästyseläimet seurasivat jään reunaa pohjoiseen. Myöhemmin syntyi uusia korkeakulttuureita, urbanisoituminen sekä luku- ja kirjoitustaidon, taiteen kehittymiseen.

Minä uskon positiiviseen ajatteluun, vaikka kuinka suuria ongelmia on, kun niistä tiedotetaan oikein ja suhtaudutaan niin, että on vain tehtävä, ihminen on luova olento ja ottaa haasteen vastaan, kunhan hän tietää mistä on kysymys.

"Viimeaikainen ja vielä nykyäänkin (2001) vallitseva epävarmuus matematiikan perinteisestä todistuskäsityksestä ei ole oire mistään loogisen todistamisen käsitteestä, vaan tarpeesta tehdä todistamisen käsitteestä totuudenmukaisempi, että loogisessa argumentissa oikeutettujen askelia ei rajoiteta johonkin mekaanisesti eriteltyyn luetteloon erityisiä päättelymenettelyjä"

Hintikka kritisoi kirjassa intuitiivista matematiikkaa, joka perustuisi johonkin henkisen kyvyn olettaminen uusien matemaattisten totuuksien lähteeksi, hänen mielestään mystillisen kyvyn analysoimaton olettaminen on osoitus älyllisten standardien polkumyynnistä.

"Intuitismi on matematiikan filosofian suuntaus, jonka mukaan matematiikka on ihmismielen konstruktiivista toimintaa. Sen sijaan logiikassa ja matematiikassa on kyse sisäisesti johdonmukaisten menetelmien soveltamisesta vielä monisyisempien mentaalisten rakenteiden ymmärtämiseksi. Intuitismin perustaja on L.E.J. Brouwer, hänen mukaansa matemaattiset oliot saavat alkunsa apriorisista muodoista, jotka antavat tietoa empiirisiä olioita koskevista havainnoista." Wikipedia

Esimerkkinä Hintikka vetoaa filosofien historiaan, jossa tarkastellaan aikaisempia varteenotettavia tapoja käyttää intuition käsitettä niin, että niissä sen tehtävä ymmärryksen tai tiedon lähteenä tuki aina jokin filosofinen tai psykologinen teoria. Aristoteleella tällaisena tukena oli hänen teoriansa ajattelusta ihmissielun muotojen toteutumisena; Descartesilla se oli oppi myötäsyntyisistä ideoista ja Kantilla se oli hänen trassendenttaalinen olemuksensa siitä, että avaruuden ja ajan muodot ovat oman havaintokykymme asettamia ja että tämän kyvyn ansioista nämä muodot ovat intuition ulottuvilla.

Uskon, että tieteellä ja sen tekijöillä on omat fooruminsa, joissa tieto varmasti liikkuu, mutta vaikka nykyisin on saatavilla valtaisa määrä tietoa hakukoneiden ansiosta, silti median välittämä tieto on rajatumpaa ja tieteen informointia aika vähän, tiedotetaan myös poliittisin perustein. Minusta olisi tavattoman tärkeää, että tavallinen  kansalainen olisi tietoinen tieteen nykysaavutuksista, tekijöistä ja maailman haasteista. sekä mahdollisista ratkaisuista. Kielen merkitys on suuri, sen pitää pystyä kertomaan tästä monimuotoisesta maailmastamme ja visioista, meidän olisi tajuttava oikein asiat, jotta ajattelumme kehittyisi,  demokratiassa jokaisella on oikeus ja velvollisuus osallistua, kun on tietoa, on mahdollisuus myös  rauhaan, elämään ilman sotia ja väkivaltaa, tietämättömyys johtaa väkivallan käyttöön keinona ratkaista asioita, erityisesti kun sotatekniikka on mahdollistanut pelottavat joukkotuhoaseet.

Vastuumme oikeasta ajattelusta on ainut tapa säilyttää kaunis maapallomme tuleville sukupolville,  kun keskitymme oikeisiin asioihin niin uudet  ajatukset saavat siivet.

On hienoa löytää suomalaisia nykyfilosofeja, minä maallikkona löysin kirjastosta Hintikan teoksia ja sain tietää suomalaisen filosofin ja filosofian menestyksestä maailmalla;

Professori Jaakko Hintikka on eräs aikamme arvostetuimmista filosofeista, hänellä on laaja ja monipuolinen tuotanto matemaattisesta ja filosofisesta logiikasta tieto-oppiin, tieteen, filosofian, estetiikan, kielifilosofian historiaan ja filosofian nykysuuntauksiin. Hintikalla on ollut filosofian professorin oppituoleja vuodesta 1964, Stanfordin, Floridan ja Bostonin yliopistoista.

Kirja Filosofian köyhyys ja rikkaus on mielenkiintoinen tuttavuus maallikolle, kirjassa pohditaan filosofian tilaa ja tulevaisuutta, sen köyhyyttä ja rikkautta, totuuden käsitettä sekä kielen mahdollisuuksia ja rajoja. 

Arja Kolehmainen 1.8.2024 Helsinki

Lähteenä Filosofian köyhyys ja rikkaus, Jaakko Hintikka ja Wikipedia