www.arjakol.fi

Arja Kolehmainen blogi




Olen Helsingistä, naimisissa, kaksi tytärtä ja kaksi aikuista lastenlasta. Tarkastelen yhteiskuntaa ja sen toimintaa tavallisen ihmisen näkökulmasta. Olen kiinnostunut politiikasta, taloudesta ja seuraan urheilua. Työkokemusta kertyi yli 50 vuotta elintarvike- ja teknisestä globaalista tukkukaupasta hankinnassa, nyt vietän eläkepäiviä kuntoliikunnan ja lukemisen parissa ja kirjoitan tätä blogia, uutena harrastuksena mökkeily ja veneily   

arja.kolehmainen@outlook.com

X: Arja Kolemainen @KolehmainenArja



 

"Gogito ergo sum, ajattelen siis olen": filosofi René Descartes 


Kuinka puolustautua demokraattisesti


Kansalaisina näemme televisiosta päivittäin kahdelta rintamalta sotaa, joka tappaa ihmisiä. Sotien syyt ovat monimutkaiset ja kysymys on viime kädessä vallasta. Suomi kokee sodat omakohtaisen kokemuksen kautta, Suomi silloin aikanaan nuorena valtiona joutui ratkaisuihin, joita sitten joutui selvittämään kansainvälisen rauhansopimusten kautta, mutta selviytyminen oli silloisten johtajien kykyjen ansioita,  silti hyvin vaikeata Suomi kuitenkin lopulta säilyi itsenäisenä demokratiana.


"Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945 maailmanlaajuinen,  jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamant akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtaman liittoutuneet.  Yhteensä 70–85 miljoonaa ihmishenkeä vaatinut toinen maailmansota on ihmiskunnan historian tuhoisin ja tappavin sota. Toinen maailmansota päättyi liittoutuneiden voittoon." Wikipedia


"Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa  Suomen ja Saksan väillä  pääasiassa Suomen Lapissa 15. 09.1944- 27-4.1945, 4. syyskuuta 1944 sovittuihin jatkosodan aselepoehtoihin  kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen  Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois- Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaation Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle.

Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa  Paasikiven hallitus totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 Tuomiojan hallitus totesi, että sotatila oli päättynyt." Wikipedia


Mieleeni palautui Suomen käydyt sodat ja sen syyt. Olimme yksin ja pieni kansakunta, mutta silti vastuullinen omasta alueesta. Olimme saaneet itsenäisyyden, kun historian mullistuksessa silloinen Venäjä joutui vallankumouksen pyörteisiin ja silloisen Venäjän johto mm. Lenin uskoi Suomen seuraavan vallankumouksen aatetta ja vahvisti Suomen itsenäisyyden, josta seurasi muun maailman Suomen itsenäisyyden vahvistaminen.


Jouduimme puolustamaan itsenäisyyttämme seuraavissa sodissa ja omintakeisilla ratkaisuilla se onnistui, emme joutuneet ulkopuolisen valtion miehityksen alle ja saimme tehdä omat ratkaisut ja myös kantamaan siitä vastuun. 


Kun katselee nykyisiä sotia tästä näkökulmasta, ymmärrämme Ukrainan taistelua oikeudesta haluta demokraattista valtiota ja säilyä itsenäisenä, myös Euroopan ja muun demokraattisesten läntisten valtion tuki on takana rahoituksen ja sotilasavun muodossa. Lähi-Idän Israelin ja Palestiinan taistelu on monimutkainen ymmärtää tämän päivän "uutisikkunan" näkymässä, mutta historian tapahtumat vuosituhansien takaa antavat asialle ymmärrystä. Myös toisen maailmansodan hirveydet, jotka perustuivat juuri juutalaisten joukkotuhontaan, antavat asialle taustaa.


Kahden valtion dilemmaa on käsitelty jo meidän Raamatussa Vanhassa testamentissa, jossa kerrotaan pienen juutalaisen kansan identiteetin selviytymisestä uskonnon vahvistamana. Sielläkään ei hyväksytä väkivaltaa ja tuodaan useassa kohdassa esiin kuinka pitäisi hyväksyä vähintään kahden valtion sovussa eläminen.


Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan on vaikea ymmärtää, että Lähi-Itää hallitsee kahden terrorijärjestön toiminta, joka perustuu siihen, että väkivaltaa voidaan harjoittaa kouluttamattoman kansakunnan varjolla  puutteellista kykyä ratkoa asioita. Palestiina kansan tapaa puolustaa vain sillä, että ei hyväksytä Israelin olemassa oloa ja sen varjolla Hamas saa harjoittaa diktatoorista väkivaltaa niin omia kohtaan kuin Israelia vastaan. Samoin Libanonissa Hizpollah saa vapaasti harjoittaa terrorista raketti ym iskutoimintaa Israelia kohtaan, vaikka siellä mm. on suomalaisia rauhanturvaajia. Kumpaakin järjestöä tukee ymmärtääkseni Iran.


Palestiinaa tuetaan kansainvälisen avun turvin runsain mitoin ja samalla terrorijärjestö Hamas saa siitä osansa, Suomikin on vuosikymmeniä tukenut Palestiinan kansaa.


Jos Palestiina aidosti haluaa elää demokraattisesti niin silloin Gaza kuin Länsiranta sanoutuvat irti terroristisesta toiminnasta ja yhdessä demokraattisin voimin ajavat terrorijärjestön pois.

Silloin myös Israelin on pitäydyttävä rauhanomaisin keinoin ratkomaan siirtokunta-asiansa ja heidän laiton toimintansa on tuomittava kansainvälisesti.


Niin Suomikin teki, kun hävisi toisen maailmansodan osapuolena ja hyväksyi Pariisin rauhansopimusen ehdot, jotka eivät olleet silti oikeudenmukaisia Suomelle, mutta me silti selviydyimme siitä, kun emme halunneet jatkaa sotaa ylivoimaista naapuria vastaan.


Nyt pitäisi ratkoa kummatkin sodat, Ukrainan on ehkä kyettävä hyväksymään menetyksiä, mutta samalla saa aivan kuten Suomikin mahdollisuuden rauhanomaiseen jatkoon itsenäisessä maassa. Palestiinan on kyettävä ottamaan valta omiin käsiinsä ja kansainvälisen avun turvin ratkomaan juridiset kysymykset Israelin kanssa, joka myös sitoutuu rauhanomaiseen vuorovaikutukseen.


Ryhdytään me demokraattiset valtiot ajamaan rauhan ratkaisua, jotta kykenisimme sitten ratkomaan todellisia ongelmia yhteistuumin säilyttääksemme kauniin oman Maa planeettamme.



Arja Kolehmainen 24.11.2023 Helsinki















"


Jaa tämä sivu