Tunnettu virusturvaohjelmiston tekijä, alan pioneeri löytyi hirttäytyneenä sellistään Espanjassa

Uutistoimisto Bloomberg uutisoi eilen: "Spanish newspaper La Vanguardia reported that McAfee appeared to have died by suicide, citing a statement from the regional Department of Justice of Catalonia, where he was being held."  Espanjalaisen lehden Vanguardian mukaan John McAfee löytyi kuolleena itsemurhan tehneenä Kataloniassa vankisellistään.

McAfee oli pidätetty Yhdysvaltalaisviranomaisten pyynnöstä  Barcelonan lentokentällä lokakuussa 2020 hänen yritettyä jatkolennolle Istanbuliin,  hän odotti oikeuden luovutuspäätöstä Barcelonan lähellä sijaitsevassa vankilassa. 

John David McAfee (1945-2021) oli britti-amerikkalainen tietokoneohjelmoija, liikemies ja kaksinkertainen presidenttiehdokas. Vuonna 1987 hän kirjoitti ensimmäisen kaupallisen virustorjuntaohjelmiston ja perusti McAfee Associates yrityksen myymään tuotettaan. McFee erosi yrityksestään vuonna 1994 ja myi jäljellä olevan osuutensa. Hän yritti estää nimensä käytön yhä kaupan olevassa tuotteessaan virusturva ohjelmassa McAfee. John McAfeen varallisuus oli huipussaan ennen finanssikriisiä vuonna 2007 100 miljoonaa dollaria, kriisin seurauksena hänen miltei menetti omaisuutensa. Hän perusti useita yrityksiä mm.  Tribal Voice (PowWow-chat ohjelma), QuorumX ja Future Tense Central ja osallistui  yrityksen johtamiseen Everykey, MGT Capital Investments ja Luxcore yrityksissä. Hän oli erityisesti kiinnostunut älypuhellinsovelluksista, kryptovaluutasta ja harrasti joogaa, asui useita vuosia Belizessä, mutta palasi Yhdysvaltoihin, kun häntä haluttiin kuulla Belizessä tapahtuneessa murhasta. McAfee oli myös poliittinen aktivisti ja haki puolueen Libertarian presidenttiehdokkaaksi vuosina 2016 ja 2020. (Wikipedia) 

Mikrobitti lehden mukaan McAfeetä epäiltiin Tennesseen osavaltiossa veronkierrosta ja New Yorkissa kryptovaluuttahuijauksesta. Veronkiertoepäily liittyy McAfeen esiintymisiin, konsultointitöihin ja elämäntarinansa myyntiin, joilla hän tienasi miljoonia dollareita verottajalle ilmoittamatta.Erillisessä syytteessä McAfeen epäiltiin kampanjoineen sosiaalisessa mediassa kryptovaluuttojen puolesta ja jätti mainitsematta, että hän saa kampanjoinnista rahaa. Monien valuuttojen arvoa pumpattiin kampanjoinnilla ylös ja sen jälkeen niitä myytiin hyvillä voitoilla.Viime kuussa McAfee toivoi, ettei häntä palautettaisi Yhdysvaltoihin, koska hän arveli, että korkean ikänsä vuoksi hän tulisi viettämään loppuelämänsä vankilassa.

Minusta oheinen uutinen herätti useita kysymyksiä:

Kuinka EU:ssa varmistetaan, että muiden maiden tai EU-maiden viranomaisten pidättämä ihminen saa tarvittavat ihmisoikeudet; sellissä tapahtuu kuolemia, viimeksi Suomessa "United Brotherhoodin johtajistoon kuulunut Ville Jaatinen kuoli Lahden poliisivankilassa maanantain ja tiistain välisenä yönä. Helsingin Sanomat on varmistanut Jaatisen kuoleman useista erilaisista lähteistä, vaikka väestörekisteritietoihin tieto kirjautuu viipeellä."

Vaikka ihmisiä syytetään rikoksista, niin kuinka varmistaa turvallisuus ja mahdollisuus oikeudenmukaiseen tuomioon, McAfee oli syytetty veronkierrosta kryptovaluutan arvonmuodostukseen sosiaalisessa mediassa, ja suomalainen rikollisjärjestön entinen johtaja oli toki varmasti syyllistynyt moniin rikoksiin, mutta EU:n ihmisoikeudet ovat tarkoitetetut  jokaiselle. Jos on miljonääri tai oletetaan että näin on, niin tällaisina aikoina miljoonat kiinnostavat muitakin kuin Yhdysvaltojen veroviranomaisa, Espanjassakin yritetään veropohjan laajennusta ja pidätettynä olevan vangin tavarat kuten lompakko ja luottokortit ja niiden koodit varmasti ovat kiinnostuksen kohteena monille tahoille. Tässäkin tapauksessa epäilyt voidaan poistaa, jos kuolleen ruumis toimitetetaan lähimmille ihmisille samoin tavarat. Kehoon kohdistunut väkivalta on silloin todennettavissa. Siis kuinka EU:ssa määritetään pidätetyn oikeusturva?

Toinen asia, joka herättää kysymyksiä on uudet maksuvälineet; kryptovaluutta ei ole missään pankkijärjestelmissä, mutta niiden louhinnasta jää pysyvä jälki, jota ei voi poistaa ja siksi tiedot olisivat varmasti helposti saatavissa veroviranomaisille, siitä olisi varmaan hyvä tehdä yhteinäinen ohjeistus EU:ssa niin turhat epäilyt kryptovaluutan laittomasta käytöstä jäisi silloin pois.

Kolmas asia, joka todella puhuttaa digiaikana on tietoturvakysymykset, kun enenevässä määrin siirrytään pilvipalvelin tiedoistoihin nousee esiin myös niiden tietoturva yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. 

Tietoturvallisuuden uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, teollisuusvakoilua, piratismia, tietokoneviruksia, verkkoterrorismia ja elektronista sodankäyntiä. Tietoturvauhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen Wikipedian mukaan.

Ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu myös paljon tietoturvan väärinkäytön seurauksena, sen puutteesta, tahallisesta tai tahattomasta. Yksityisen ihmisen tietokoneelle tai puhelimeen murtaudutaan, tiedostaja viedään ja tuhotaan ja käytetään väärin sosiaalisessa mediassa ja uhreina ovat kaikenikäiset lapsista vanhuksiin.

Tietoturva samaistetaan usein tietotekniikkaan ja ulkoisiin tietoturvauhkiin, kuten tahallisesti tehtyihin tietokoneviruksiin, matoihin ja tietomurtoihin. Nämä tietotekniikan mukanaan tuomat tietoturvariskit nousivat 2000-luvun vaihteessa huomion kohteeksi. Ne kiinnittävät aluksi huomion käyttöjärjestelmissä olleisiin ohjelmointivirheisiin, jotka altistivat käyttäjät tietoturvauhille. Ohjelmistovirheiden aiheuttamia tietoturvauhkia kutsutaan haavoittuvuuksiksi. Virustorjuntaohjelmien heikkoutena on se, että ne ovat aina askeleen jäljessä. Virusten tiedot syötetään torjuntaohjelmiin jälkikäteen sen jälkeen, kun virukset ovat jo levinneet. Myös virustorjuntaohjelmat itse lisäävät tietoturvariskejä, sillä niissäkin on ohjelmointivirheitä. Erityisesti erilaiset Internetin kautta tapahtuvat automaattiset virustietojen ja ohjelmistojen päivitykset mahdollistavat uusien, entistä kehittyneempien  haittaohjelmien tehokkaan leviämisen. 

Internetissä on nykyään miljoonia tietokoneita, jotka ovat avoinna luvattomalle käytölle paitsi ohjelmavirheiden ja haittaohjelmien jättämien takaporttien, myös käyttäjien tekemien virheiden takia. Jotkut haittaohjelmat muodostavat saastuttamistaan verkoista bottiverkkoja. Nämä saastuneet koneet toimivat apuna uusien haittaohjelmien levittämisessä, ja niiltä käsin voidaan tehdä myös tietomurtoja ja päästä käsiksi yhä uusiin tietokoneisiin, kertoo Wikipedia.

Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuudessa tunnistetaan, ehkäistään ja varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot kuten esimerkiksi rahaliikenne, energiantuotanto, vesihuolto ja lennonjohto ovat riippuvaisia tietojärjestelmien ja verkkojen toimivuudesta. Näitä toimintoja tukeviin järjestelmiin ja verkkoihin kohdistuvien häiriöiden syy voi olla tietoturvakysymyksissä, kuten haittaohjelmissa tai vikaantuvissa laitteissa, mutta häiriön vaikutus yhteiskunnan näkulmasta tarkasteltuna muodostaa kyberturvallisuusuhkan.

Suomen valtion ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 24. tammikuuta 2013. Se pohjautuu Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan päätökseen 8. maaliskuuta 2011. Suomessa kyberturvallisuus on määritelty mm. tavoitetilaksi, jossa kyberympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan. Se pitää sisällään toimenpiteet, joiden avulla voidaan ennakoivasti hallita ja tarvittaessa sietää erilaisia kyberuhkia ja niiden vaikutuksia. (Wikipedia)

Tunnen suurta ennakkoluuloa ilman kuljettajaa kulkeviin kulkuvälineisiin, nekin ovat hakkeroitavissa ja pelottaa ajatellakin mitä kaikkea siitä seuraisi, jos pahaa aavistamaton matkustaja huomaa äkkiä kulkevansa alueelle, jota ei tunnista ja pelkona joutua onnettomuuteen, jota ei kyetä hallitsemaan. MInusta olisi hyvä pitää tuumaustaukoa siinä, että ei kiirehdittäisi digitaalisaation saralle alueelle, jota ei vielä osata oikein hallita, samoin useilla asiantuntijoilla on ollut huoli siitä, jos yhteiskuntaa alkaakin ohjata tekoäly ja ihmisen osa olisikin vain siihen sopeutua, siis muuttua johtajasta rengiksi tai osaksi koneistoa.

Olemme kuitenkin matkalla todellisuuteen, joka muuttuu jatkuvasti ja tämä nykyinenkin havaittu maailma on meidän aistien illuusiota, kuinka suuria asioita meitä ehkä odottaa, täytyy vain kulkea osa-alueet huolella välitavoitteisiin, määränpää on vielä toistaiseksi tuntematon ja ehkä matka onkin siinä se olennainen osa.

Arja Kolehmainen 24.6.2021 Helsinki