Päästöt liikenteessä

Helsinki pohti polttomoottoriautojen käytön rajoittamista alueellaan. Sillä on kauaskantoisia seurauksia, se vaikuttaa asuntojen hankintaan, ehkä hintaankiin, mille alueelle tavallinen perhe voi muuttaa, se vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön, voiko työntekijät käyttää autoja, useissa tapauksissa työvuorot ja työmenetelmät ja työmatkat edellyttävät oman auton käyttöä. Kuinka asiakkaat voivat tulla, logistinen puoli, kuinka tavaraa, tuotteita ja raaka-aineita kuljetetaan.

Dieselautojen päästöjä on vähentänyt kehittyneempi tekniikka merkittävästi, puhdistusjärjestelmä ( SCR ja DPF), autojen haittallisia päästöjä ovat mm. hiukkaspäästöt (PM) ja typen oksidit.

Sen sijaan mittari CO₂ hiilidioksidi on virheellisesti luokiteltu haitallisiksi päästöiksi.

Hiilidioksidi  osallistuu eri prosesseihin ja häviää siten ilmasta:

Fotosynteesi, Kasvit, levät ja jotkin bakteerit ottavat ilmakehän hiilidioksidista ja muuntavat sen sokeriksi ja hapeksi auringonvalon avulla, tämä on yksi merkittävimmistä tavoista, joilla hiilidioksidi poistuu ilmakehästä.

Meriabsorptio; Osa hiilidioksidista liukenee meriveteen ja muodostaa hiilihappoa (H₂CO₃ ) joka voi edelleen dissosoitua bikarbonaatiksi (HCO₃₎   ja karbonaatiksi (CO₃^2- ) Osa tästä hiilestä sitoutuu kalkkikiveksi meressä (esimerkiksi koralleissa ja simpukoissa).

Kalkkikiven muodostuminen; merieläimet kuten simpukat ja korallit käyttävät bikarbonaattia rakentaakseen kalkkikuoriaan. Kun nämä kuoret painuvat meren pohjaan ja muodostavat sedimenttiä, hiili varastoituu pitkäaikaisesti.

Maaperän hiilen sitominen. Kuollut orgaaninen aine (esimerkiksi kasvit ja eläimet) hajoaa ja vapauttaa osa hiilestä takaisin ilmakehään mutta osa varastoituu maaperään.

Geologiset prosessit; Hiili voi myös varastoitua pitkäaikaisesti sedimenteissä ja fossiilisissa polttoaineissa. Tämä on erittäin pitkä aikaskaala  (miljoonia vuosia). Fossiilisten polttoaineiden käytössä hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, josta se mm. sateessa palautuu kiertoon maahan osana maapallon välttämättömiä elintoimintoja.

Hiilidioksidi pitoisuudet ovat nousseet ihmisen ansiosta, noin  0,04 % (esimerkiksi happea on  noin 21 %) ilmakehässä ja sen uskotaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen, mutta ilmasto on muuttunut paljon voimakkaammin aiemmin, niin kuin viimeinen jääkausi, joka sulatti esimerkiksi Helsingin päältä 1 km jäätä kunnes olemme nyt tässä pisteessä, samoin lämpimiä jaksoja tässä välissä lukuisia, viimeinen keskiajan lämmin kausi vuosina 950 – 1250, mm. viikingit purjehtivat Islantiin, Grönlantiin ja Pohjois-Amerikkaan, jossa vieläkin on heidän jälkeläisiään, Grönlannissa he viljelivät silloin vehnää.

Ilmasto myös viileni, jaksoa nimitetään Pieneksi jääkaudeksi vuosina 1400-1900, aikakausi oli erityisen  kylmä, ja se vaikutti merkittävästi Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, Suomessa oli vaikeita nälänhätä jaksoja, jolla oli myös merkitystä 1800-1900 luvun poliittisiin myllerryksiin.

Olen asunut Helsingissä tai sen lähiympäristössä  koko ikäni ja muistan 1960-1970 luvulla, kävin keskikoulua Helsingin tyttökoulussa, nykyisen Helsingin Yliopiston tiloissa. Linja-autoasema oli silloin Kansallisteatterin edessä ja sen aikaiset bussien dieselmoottorit aiheuttivat ongelmia hengitykseen, koululaisena yskin, kun kävelin asema-aukiolta kouluun. Sen aikaiset moottorit tuottivat mustaa savua seassa typen ym. oksideja, nokea ja häkää.

Helsingin ilman puhdistautumisesta saa kiittää HSL:n tehokkuudesta, nykyiset diesel ja sähköbussit ja metro,  myös nykyiset polttomoottorihenkilöautot eivät saastuta ilmanalaa verrattuna siihen aikaan, Siitepölyallergiat ovat suurempi haaste. Helsingissä on helppo hengittää, ja ilmanala on puhdasta.

Todellisia ongelmia on suurkaupungeissa erityisesti Aasiassa, minusta meidän kaikkien pitäisi panostaa pahimmille alueille. Minusta myös varsinaiset saasteongelmat ovat merialueilla, erityisesti meidän Suomenlahti ja Itämeri, jotka ovat raskaasti liikennöidyt. Nyt vasta suuret alukset joutuvat hoitamaan  jätevetensä niin, että niitä ei lasketa suoraan mereen. Huviveneet tyhjentävät huvivenesatamissa jätteensä septitankkeihin.

Toivon, että puhuttaisiin oikeista asioista, suosisin  kemian ja fysiikan opintoja peruskouluun ja lukioon, että tiedottaminen ei niin pahasti sotkisi alkuaineita ja niiden yhdisteitä, hiilidioksidi  on välttämätön koko luomakunnalle, ei ole myrkyllinen, on  hajuton ja näkymätön kaasu, välttämätön kasvi- ja eläinkunnalle myös ihmiselle, ilman sitä kuolisimme. Kun hengitämme happea, elimistömme tuottaa hiilidioksidia, josta se käyttää osan ja lopun hengitämme ulos, esimerkkinä Vetykarbonaatti eli bikarbonaatti, jonka kemiallinen kaava  on  HCO₃ ,  on hiilihaposta  (H₂CO₃) dissosioitunut anioni . Bikarbonaatti on tärkein hiilidioksidin (CO₂) kuljetusmuoto veressä. Bikarbonaatilla on tärkeä tehtävä pH:n puskuroinnissa. Bikarbonaatteihin kuuluvaa natriumkarbonaattia eli ruokasoodaa käytetään myös ruoanlaitossa

Arja Kolehmainen Helsinki 28.01.2025

Lähteet: Copillo, Wikipedia